??.??.1916 / Rovaniemi (vanhin)
??.??.1916 Jukka Voudinmäki kertoi Facebookin Tempus Fugit sivustolla, että kyseessä on Rovaniemen asema ja täällä on aikaisempi kuva samasta paikasta. Aikaisemman kuvan keskustelun perusteella noin vuodelta 1916. Kuvia on minulla 2 kpl, jotka ovat ilmeisesti kulkeutuneet isoisälleni jänen veljeltään Rovaniemeltä.
Kommentit
| 05.04.2019 18:50 | Timo Salminen: | Kuvausajankohdaksi voisi näihin kumpaankin muuttaa vuoden 1916, vai kuinka? | |
| 05.04.2019 19:02 | Erkki Nuutio: | Olivatko kasakkakarvalakkeja nuo korkeat? | |
| 05.04.2019 19:28 | Esa J. Rintamäki: | Erkki, eikös kasakoilla ollutkin mustat papahat päässään? Ainakin kuvan keskellä olevalla soltulla on tavanomainen miehistön mantteli yllään. Kasakoilla oli ns. tserkesska-manttelit, joissa oli patruunoille pidikerivi kummassakin rinnassa. Tserkesskojakin valmistettiin mustan lisäksi ruskeasta kankaasta. Minun mieleeni tulee kaksirivisistä manttelinnapituksista upseerimanttelit. Minun mielestäni nuo korkeat karvahatut ovat säännöllisen armeijan varusteita. Kuvassa näkyy poseeraavan yksi merisotilas. Yksi rautatieläinenkin erottuu joukosta. (Korj.kirj.vihre) |
|
| 05.04.2019 21:46 | Timo Salo: | Enpä tiedä, mutta varmaan tärkeitä herroja kaikki... Vasemmalla tolpassa ilmeisesti aseman ainoa valo? Öljysellainen? Mitenhän se "kytkettiin" päälle... | |
| 05.04.2019 21:54 | Reijo Salminen: | Näyttäisi että lampulta menee naru kahden rissan kautta, olisikohan siellä joku vastapaino päässä jota nostamalla lamppu saadaan sytytyskorkeudelle? | |
| 05.04.2019 23:10 | Iiro Kari: | Voisi olla ulkonäön perusteella myös kaarilamppu, vanhin sähkölampputyyppi, joita käytettiin majakoissa ja katuvaloissa 1900-luvun alussa ennen hehkulamppujen yleistymistä. | |
| 06.04.2019 00:41 | Heikki Jalonen: | Näyttää todellakin kaarilampulta, ehkä Thomson-Houston-valmiste. Tarkoittaa myös sitä, että jossain on sähköä tuotava laitos. VR:n historiikkien tuntijat ehkä osaavat kertoa, oliko sellainen jo tuona aikana VR:n kirjoissa Rovaniemellä? Vai luotettiinko aina niin arveluttavaan ostosähköön? Voiman lähteestä riippumatta 110 V tasajännitteellä varmaankin toimittiin. Tuttu virtalaji muuten kiskokalustossa edelleenkin. Mitä tuohon laskuripustukseen tulee: nuo kaarilamput vaativat vähintään saman verran hoitoa ja huoltoa kuin kaasuvalot tai öljylyhdytkin. Sähköjen kytkeminen ei suinkaan välttämättä tarkoittanut valon syttymistä: usein vaadittiin "pientä herkistelyä" ja hiilestämistä. Jatkuvasta puhtaanapidosta puhumattakaan. "Flicker" oli eräs nimitys kaarilampulle. Nimi antoi myös erään synonyymin elokuvalle; monet aikojensa isojen salien projektorit toimivat kaarivalolla, kuten Matnasol-lamppua käyttävät laitteet vielä 1950-luvulla. |
|
| 06.04.2019 09:48 | Heikki Kannosto: | Yhden kaarilampun valoteho vastannee kymmentä öljylyhtyä (en tiedä mitä sitten tehdään kun tulee se yhdestoista) ja tuolla valaisee koko laiturin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarilamppu |
|
| 06.04.2019 10:15 | Reijo Salminen: | Ai sellaisesta high-tech tuotteesta on kyse. Kaikkea sitä oppii. http://electricmuseum.com/?p=518 | |
| 06.04.2019 21:55 | Heikki Jalonen: | Tehokkaimmat hiilikaarilamput (majakkavalot, merenkulun valonheittimet) olivat valovoimaltaan luokassa 10000...20000 CP eli "kynttilää". Tavallinen 7-linjan myrskylyhty (pienehkö öljylamppu) antaa vastaavaa valotehoa noin 10 kynttilän verran. Tuollainen kaarilamppu-katuvalaisin kuten tuossa kuvassa oleva kehitti valoa noin 1000...2000 kynttilää; reilut satakunta kertaa siis enemmän kuin paraskaan paineeton öljylamppu. Painelamput, sukkapolttimot ja hehkukappalepolttimot ovat oma asiansa, mutta eivät nekään yllä lähellekään kaarilampun tehoa. Pitää huomata, että CP on melko epätieteellinen valon mittayksikkö, mittaustapa on epätarkka ja kovin usein markkinavoimien palveluksessa. Suoraa muunnostietoa nykyajan yksiköillä mitatuista relevanteista Lumen-valovirroista ei liene mistään saatavissa. Jotta olisi, pitäisi tehdä melko kalliita laboratoriomittauksia todellisuutta vastaavilla lampuilla. Mutta, periaatteessa, 1 CP vastaa yhden kynttilän valovoimaa. Periaatteessa. Kuriositeettina tässä voisi mainita valokaarivalon äärimmäisen äären ja ehdottoman reunan: Flak-valonheittimen eli saksalainen ilmatorjuntavalonheitin 1930-luvun loppupuolen muutoin pimeähköiltä vuosilta. Myös Suomessa oli sellaisia käytössä. Noin 15 kW sähköteholla 150 cm valonheitin antoi noin 1 GCd (Gigacandela, siis GIGA) valovoiman. Jos sanotaan karkeasti, 1 CP vastaa 1 CD; siten tuollainen Flak vastasi mitätöntä 1 miljardia kynttilää... Ja jollei riittänyt, vaativalle käyttäjälle oli tarjolla myös 200 cm versio. Niiden elektrodit olivat volframia, hiilielektrodeilla nuo suoritusarvot olisivat olleet utopiaa. |
|
| 09.04.2019 08:26 | Timo Salo: | Ilmeisesti valaisin on kuitenkin VR:n hyväksymä malli: http://vaunut.org/kuva/110804?paik=siuro | |
| 09.04.2019 22:45 | Heikki Jalonen: | Nyt kun katselin tuota Reinon linkittämää kolmatta kuvaa ja vertailin tilannetta myös tuohon Siuron näkymään, taitaa tuossa valaisintyypissä tulla tehtäväksi pieni revisio. Se tolpan juuressa näkyvä koppa ei taidakaan olla kirjoituspulpetti, vaan kaasupullon kaappi - siis asetyleenipullon. Juuri samanlaiset nimittäin ovat Siuron kuvassa selvästi nähtävissä. Se vain kaivertaa, että kaasun johtoputkea (hyvin ohut kupariputki ja spiraali) ei näy missään esillä olevista kuvista. Ehkä kuvien erottelukyvyn puutetta? Siten, tuo lyhty taitaa olla asetyleenilyhty. Painepullossa (asetoni-massaliuos-pullo) toimitettava asetyleeni tuli markkinoille Ranskassa noin vuonna 1897, joten keksintö oli luultavasti ehtinyt vuoteen 1916 mennessä jo Rovaniemellekin saakka. Kokonaisuuden osat saattaisivat olla Gustaf Dalenin firman Ab Gasaccumulator valmisteita, varmaa vertailukuvaa ei vain tähän hätään mistään löytynyt. Pullokaasusta täytyy olla kyse, kehitin ei ole realistinen noissa ulkomitoissa eikä myöskään pakkasen sattuessa. Pullokaasuun liittyvät ranskalaisen CFAD-yhtiön patentit vanhentuivat joskus 1910-luvulla, jolloin muutkin toimijat - kuten AGA - pääsivät vapaasti apajille. Hankala kysymys, kaikki nämä laitteet ovat poistuneet käytöstä jo kauan sitten. Ja kalliiden lasinegatiivien valottajat tarkensivat kameransa kovin harvoin armatuureihin ja putkiyhteisiin. Hyvin harvoin. |