??.??.1910 / Helsinki asema
??.??.1910 Aurinkoisen iltapäivän tungosta paikallisjunien laiturilla joskus vuosina 1909-1912. Laiturille on tultu Kaivokadun portista, sillä asemarakennus on vain pitkän matkan matkustajille. Oikeanpuoleiselta raiteelta lähtevät pääradan paikallisjunat, ja vasemmanpuoleiselta rannikkoradan paikallisjunat. Karjan juna - jolle ei suomenkielistä kylttiä ole annettu - odottaa hieman etäämpänä ja ihmiset näyttävät jonottavan siihen pääsyä. Mutta pääradan juna taitaa olla vasta tullut ja ihmiset purkautuvat siitä alas. Etualalla lienee vastaanottajia? - Voisiko auringon suunnasta päätellä kellonaikaa ja sitä kautta juniakin? Taustalla oleva hallintorakennus on valmistunut vuonna 1909, vanhan aseman purkaminen vuonna 1912 ei ole vielä alkanut. Ollaan siis jossakin vuosien 1909-1912 välillä. Pääradan junassa on muutama mielenkiintoinen yksityiskohta: - Kolmas vaunu oikealta, se muita pienempi, näyttää kovasti sellaiselta, joista tehtiin työläisvaunuja, esim. vanha III lk vaunu, sellainen kuin v. 1913 kuvastossa kuva 195. Toinen samanmoinen on etäämmällä. - Viidennen ja kuudennen vaunun katolla komeilevat amerikkalais/ruotsalaiset tuulettimet. Rautatiemuseo, https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:712
Kommentit
| 12.04.2019 19:51 | Esa J. Rintamäki: | Olkihatut näyttävät olleen miehillä ja naisilla muotia. Se oli hyvä keksintö, raaka-ainetta riitti maatalous-Suomessa, helppo valmistaa , eikä tullut kalliiksi ostaakaan... | |
| 12.04.2019 20:58 | Tauno Hermola: | Onkohan tuo nyt kuitenkaan aikakauden tyypillistä pukeutumista; naisten maata laahaavat hameetkin vaikuttavat melko epäkäytännöllisiltä. Olisikohan tuo porukka tulossa jostain erityisestä tilaisuudesta? | |
| 12.04.2019 21:11 | Kurt Ristniemi: | Erilaiset ajat, erilaiset tavat. Aivan normaalia herrasväen pukeutumista. Historiaa ei koskaan pidä tarkastella nykyisten arvojen ja tapojen kautta. |
|
| 13.04.2019 15:26 | Petri Sallinen: | En tiedä modattiinko T-sarjan vaunuja kolmannen luokan vaunuista, mutta ainakin niitä modattiin vanhoista toisen luokan vaunuista. Litteramuutoksista löytyy dataa keskushallinon käskykirjeistä. Myös vuoden 1912 historiikki mainitsee muutetun 10 kappaletta toisen luokan vaunua työläisvaunuiksi. Kaksiakselisia vaunuja myös rakennettiin alunalkaen T-sarjaan, kuten numerosarja 1101-1129, joiden korit ovat todella matalat: kiskonharjalta katolle mittaa kertyy vain 3450 mm. Tämä sarja on tosin helppo erottaa muista: sivuseinissä pitkä rivi hyvin pieniä neliön mallisia ikkunoita lähellä katonrajaa. |
|
| 14.04.2019 07:12 | Kurt Ristniemi: | Mihin lähteisiin perustuu tieto, että 2-akselsia vaunuja rakennettiin alunalkaen T-sarjaan? Omien lähteideni mukaan vaunut 1101-1109 muunnettiin II lk vaunuista, vaunut 1110-1116 muunnettiin III lk vaunuista, vaunut 1117-1125 muunnettiin III lk vaunuista ja vaunut 1126-1130 muunnettiin sekalaisesta joukosta vaunuja. |
|
| 14.04.2019 09:11 | Petri Sallinen: | OK. Jos alkuperäisen vaunun kori puretaan ja alustalle rakennetaan kokonaan uusi kori, niin onhan se tietty vanhan vaunun modaamista, vaikka näin rakennettua vaunua ei enää alkuperäiseksi tunnistakaan. Tästä löytyvät piirustukset ja ohjeistukset uudelleen rakentamisesta. | |
| 14.04.2019 12:25 | Kurt Ristniemi: | Kysymys on nyt ilmeisesti ensimmäisen erän vaunuista T 1101-1109. Ne muunnettiin kahden eri valmistajan vaunuista, ja olivat käytettävissä olevien tietojen mukaan ulkoisesti samanlaiset (mitat, ikkunoiden sijoitus ym.) kuin ainakin toisen valmistajan vaunut. Lähteet puhuvat nimenomaan muuntamisesta, eivät vanhoille alustoille rakentamisesta. Toki myös muunnostyöhön on tarvittu piirustukset. Varsinkin tämän ensimmäisen erän osalta, jossa sisustus muutettiin kokonaan toisenlaiseksi. Myöhemmissä T-vaunuissa oli tavanomainen penkkijärjestys. Mustan kirjan mukaan myös (alunperin) 3-akselisessa vaunussa T 1129 oli samanlainen penkkijärjestys kuin ensimmäisen erän vaunuissa 1101-1109. Tämä viittaisi siihen, että vaunu muunnettiin joko samaan aikaan kuin ensimmäinen erä, tai pian sen jälkeen, ennen seuraavaa erää. Outo T-sarjan loppupään numero voisi selittyä esim. uudelleennumeroinnilla. Ensimmäisen erän uudelleenrakentamisen määrä varmaankin täsmentyisi vertaamalla uudelleenrakentamisen piirustuksia ja ohjeistuksia em. alkuperäisten vaunujen kuvaan. Arvokasta lisätietoa olisivat myös piirustusten ja ohjeistusten otsikkotiedot (mitä vaunuja ne koskevat) ja päiväys. |
|
| 28.01.2024 09:13 | Kurt Ristniemi: | Vuoden 1914 Liikkuva kalusto -kirja (joka muuten on musta) kertoo: "16 kpl III l matka vaunun muuttaminen työläisvaunuiksi Nrot 1110-1125. K T kirj No 717 7/11 -13 mukaan toimitetaan työ Fredriksbergin konepajassa. Elok 20 An 16 kpl Työläisvaunua No 1110-1125. 5000" Kirja kertoo nimenomaan vaunujen muuntamisesta, ei esim. kokonaan uusien korien rakentamisesta vanhoille aluskehyksille. Muuntamisessa muutettiin lähinnä vaunujen sisustus. Vanhaksi käyneitä pieniä ja matalia III lk vaunuja muunnettiin mahdolllisimman vähin kustannuksin (5000 mk / 16 vaunua). Löytyisiköhän tuo K T kirj No 717/11-13 jostakin? Siinä ehkä kerrotaan tarkemmin tehtävästä työstä. |
|
| 29.01.2024 20:03 | Petri Sallinen: | Kesäkuun 3. päivä 1913 konekonttoriin saapui seuraavanlainen kirje nro 964/5178: ”Samalla kun Rautatiehallitus on Keisarilliselle Senaatille esittänyt, että rataosalla Helsinki-Kerava käytännössä olevia n.k. työläiskortteja saataisiin käytäntöön ottaa myöskin rataosalla Helsinki-Köklaks, saa rautatiehallitus antaa Konekonttorin toimeksi hankkia selvitys siitä, onko ja milloin mahdollista saada tätä tarkoitusta varten käytettäväksi tarpeellinen määrä n.k. työläisvaunuja, ollen tuloksesta Rautatiehallitukselle ilmoitettava”. Ilmeisesti Konekonttori lähetti aiheesta kirjeen Pasilan konepajalle (en löytänyt sitä), koska Pasilan konepajan vastaus viittaa Konekonttorin lähettämään kirjeeseen kesäkuun 26. päivä 1913 kirjeellä nro 181 seuraavasti: ”Palauttamalla lähetepäätöksen N:o 146 saan kunnioittaen ilmoittaa, että jos muutetaan n.k. kesävaunuja työläisvaunuiksi ja sisustus jätettäisiin sellaiseksi kuin se on, mutta jos vaunut varustettaisiin konduktöörivaunun kamiinoilla, niin konepaja voi 3 kuukauden kuluessa suorittaa mainitun muutostyön. Jos tahdotaan aivan samanlaisia vaunuja kuin nykyiset T-vaunut (t.s. muutettuja II luokan vaunuja), niin kestää muutostyö noin 4 kuukautta. Laskelmassa on otaksuttu, että tarvitaan noin 10 vaunua.” Sanamuoto on sellainen, että T-sarjan vaunuja olisi jo ollut käytössä ja että ne on muutettu toisen luokan vaunuista. Rautatiehallituksen kirje 964/10381 lokakuun 28. päivä 1913 käsittelee asiaa. ”Sitten kun Keisarillinen Senaatti viime kesäkuun 27. päivänä oli suostunut Rautatiehallituksen esitykseen, että Helsingin-Köklaksin rataosalla saataisiin työläisten matkojen helpottamiseksi ottaa käyttöön n.k. työläiskortteja, on Keisarillinen Senaatti, Kulkulaitostoimituskunnan kirjelmän mukaan 15. päivältä kuluvaa lokakuuta N:o 1731, n.k. kesävaunujen N:ris 604-610 ja 616-624 muuttamiseksi tällaisessa liikenteessä käytettäväksi työläisvaunuiksi, myöntänyt Rautatiehallitukseen käytettäväksi 5000 markan suuruisen määrärahan valtionrautateiden kuluvan vuoden menosäästöön merkityistä Keisarillisen Senaatin käyttövaroista; joka Konekonttorille tiedoksi ja noudatettavaksi sekä tarpeellisiin toimenpiteisiin ryhtymiseksi ilmoitetaan. Rautatiehallitukselle on ilmoitettava, milloin vaunut ovat valmiit.” En ole tutkinut sitä, minkälaisia olivat kesävaunut 604-610 ja 616-624. |
|
| 29.01.2024 21:19 | Erkki Nuutio: | Eikö perusoletus ole, että mainitut kesävaunut olivat mahdollisesti jo alunperin kamiinattomia ja yksinkertaistettuja III luokan E-vaunuja, joita kamiinattomuuden vuoksi alettiin kutsua kesävaunuiksi. Joka tapauksessa musta kirja vuodelta 1911 näyttää tämän numeroisten vaunujen olleen kamiinattomia (ei tainnut Moringin kamiinakaan olla vaunujen lattioiden alla). Lämpeneehän työläisvaunun sisäilma jokaisella työläisen uloskengähdyksellä 0.001 astetta, eli 30 työläisen uloshengähdyksellä 0.03 astetta. Se on jo vartin matkalla pari astetta. |