??.??.???? / Pasila

??.??.???? Kahden kerroksen kartta: Ajoittamattomalle vanhalle kartalle on myöhemmin piirretty ratalinjat, liikennepaikat ja etäisyydet Helsingistä.

Pohjakartta näyttää rannikkoradan suunnitellun linjauksen ja päällepiirros esittää toteutuneen linjauksen.

Täällä on joskus ihmetelty sitä, missä Pikku-Pasilan (Lilla Fredriksberg) liikennepaikka aikanaan oli. Niinkuin kartta kertoo, se oli pääradalla rannikkoradan erkanemiskohdan pohjoispuolella. Se oli alkujaan Fredriksbergin ensimmäinen ja alkuperäinen liikennepaikka, Fredriksbergin laituri.

Nykyisen Pasilan aseman alku, Fredriksbergin vaihde, rakennettiin etelämmäksi, Sörnäisten satamaradan erkanemiskohtaan. Kartalla se on ilmeisesti jo Fredriksbergin asemana. Niinpä alkuperäinen Fredriksbergin laituri on saanut jo nimen Lilla Fredriksberg.

Kuvan tiedot

Kuvauspaikka: Pasila

Kuvaaja: (Lisännyt: Kurt Ristniemi)
Kuvasarja: Rannikkorata Fredriksbergissä
Lisätty: 10.04.2019 19:01

Muu tunniste
Sekalaiset: Kartta

10.04.2019 23:49	Reino Kalliomäki:	Juuri noille vaiheille ”Lilla Fredriksberg” on asettunut eri etäisyyksien perusteella arvioiden. Mutta arvioinneissa on usein osa arvausta. Edellytykset tuolla kohdalla ovat, tie tärkeimpänä. Parissa hiljan julkaistussa kartassa (kiitos niistä, Kurt!) on kohdalla suorakaide, ikään kuin rakennus. Vai tarkoitetaanko laituria. 1897 tariffikirjan mukaan auki vain kesäisin. Armeijalleko se oli tehty? http://vaunut.org/kuva/131834?tag0=17%7C​Sekalaiset%7CKartta http://vaunut.org/kuva/131835?tag0=17%7C​Sekalaiset%7CKartta
11.04.2019 09:32	Kurt Ristniemi:	Fredriksbergin laituri avattiin liikenteelle vuonna 1876. Armeijan ampumarataa alueelle alettiin edes pohtia vasta vuonna 1880. En ole vielä saanut selville, mihin käyttöön Fredriksbergin laituri alunperin oli tarkoitettu. Alue oli harvaanasuttua. Kohdalla oli vain Fredriksbergin tilan rakennukset. Hieman pohjoisempana Johanssonin huvilat. En tosin tiedä, milloin Johansson paikalle ilmaantui.
11.04.2019 11:13	Erkki Nuutio:	Oliko kyseessä Johanssonin huviloiden sijasta Janssonin viljelykset (Janssons odlingar). Ne alkoivat esimerkiksi Sörnäisten radan kohdalla ehkä kilometrin päästä pääradan risteyksestä. Niistäkin kertoo väitöskirja, mutta silti erinomaisen kiinnostava Heikki Wariksen Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle. Kirjasta on uusi valokuvitettu painos (Into 2016, 671 s.) Kirjaan on jäljennetty tonttikartta vuodelta 1869 Pitkästäsillasta pohjoiseen Koskelan korkeudelle (pääradan itäpuoli). Jansson oli kaupunginvanhimpiin kuulunut varakas teurastaja, joka oli saanut suhmuroitua alueen vuokrattomasti 50 vuodeksi, 1886 asti. Ja teki hyvää tiliä vuokraamalla aluetta viljelijöille.
11.04.2019 11:40	Kurt Ristniemi:	Jansonska odlingar olivat Fredriksbergin laiturista etelään (kaakkoon), Sörnäisten radan kahta puolta. Johanssonin huvilat 1 ja 2 olivat Fredriksbergin laiturista pohjoiseen (koilliseen), radan ja teiden risteyksessä. Ne näkyvät mm. vuosien 1910, 1911, 1913, 1914, 1915 ja 1916 kartoissa. Vuoden 1909 kartassa rakennukset ovat ilman nimiä.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!