08.04.2019 / Berliini, välillä Warschauer Str. - Schlesisches Tor, Saksa
08.04.2019 Spreen ylittävä entinen rajasilta Oberbaumbrücke on komea näky. Tätä kuvaa varten haeskelin jonkin aikaa kuvauspaikkaa, ja sellainen löytyi asuinkerrostalon sisäpihan kautta, josta pääsi rantaan (ranta ei ole tällä kohtaa yleistä aluetta). Juna on juuri lähtenyt kuvan oikealta puolelta Warschauer Straissen asemalta, joka on linjojen U1 ja U3 itäinen pääteasema. Taustalla siintää maamerkki Berliner Fernsehturm.
Kommentit
| 13.04.2019 23:52 | Tuukka Ryyppö: | Rajasilta siis tarkoittaa, että jokea myöten kulkiessaan sillan alitettuaan saapui vielä ennen vuotta 1920 Berliiniin. Tai sieltä pois. Vuoden 1920 pakkoliitosta edeltäneet rajat on helppo löytää metrokartalta etsimällä asemia, joiden nimi loppuu "Tor", eli "portti". Niissä kohdissa oli joskus kaukaisessa menneisyydessä tullauspisteet eri kaupunkien suuntiin vievillä teillä. Frankfurtista päin tultiin Frankfurtin portin kautta Berliiniin, tuotavista tavaroista samalla tullit maksaen. Hallesches Torille tultiin tietysti Hallen kaupungin suunnasta ja Potsdamista sitten Potsdamer Torille. Jne. | |
| 14.04.2019 00:19 | Jouni Hytönen: | Eikös tämä ollut rajasilta siinäkin merkityksessä, että joen oikealla rannalla oli heti Berliinin muuri ja vasen ranta kuului tässä Länsi-Berliiniin? En kyllä ulkoa muista, pääsikö kiskoliikenne tätä siltaa pitkin läpi itäpuolelle. Tekisi mieli veikata, että ei päässyt. Kävin tällä alueella itsekin juuri elokuussa. | |
| 14.04.2019 01:56 | Tuukka Ryyppö: | Ei kulkenut itäpuolelle kiskoliikennettä, koska itäpuolella olisi ollut vain yksi asema. Rajan yli kulki vain sellainen paikalliskiskoliikenne, joka muodosti järkeviä yhteyksiä Länsi-Berliinistä muualle Länsi-Berliiniin. Kyseessä oli siis vain kauttakulkuliikenne, johon kuitenkin saattoi sisältyä junanvaihto Friedrichstraßen asemalla. Silloin ei tarvinnut mennä passintarkastuksen kautta, vaan vaihto tapahtui aseman kansainvälisellä alueella, jonne ei ollut idästä pääsyä muuten kuin passintarkastuksen kautta "maasta poistumalla". Friedrichstraßen asemalla oli myös pieniä tax-free-kioskeja, joista sai törkyhalpaa tupakkaa. Friedrichstraßella oli kyllä mahdollisuus myös poistua asemalta rajatarkastuksen kautta Itä-Saksaan. Varsinaisesti kansainvälistä metroliikenteestä tuli kuitenkin vasta hieman muurin murtumisen jälkeen: U6:n ja U8:n Itä-Berliinin alla sijaitsevat asemat otettiin uudelleen käyttöön niin, että niillä oli vajaan vuoden ajan passintarkastukset, kunnes Länsi-Saksa sitten nielaisi Itä-Saksan, eikä passintarkastuksille enää ollut tarvetta. | |
| 14.04.2019 08:46 | Erkki Nuutio: | Länsisaksalainen ei tainnut saada tulla Itä-Saksaan Berliinissä muualta kuin junalla (S-Bahn, U-Bahnista en tiedä) Friedrichstrassen kautta. Suomalaisena pääsin tietysti taksilla mm. Checkpoint Charlien kautta. 1982 tuli juuri siellä armoton pieni hätä - ja olihan siinä Charlien parakissa pelastuslaitos pienille ja suurille hädille. | |
| 14.04.2019 12:47 | Tuomas Pätäri: | Kuvatekstissä tavoittelin rajasillalla juurikin Jounin mainitsemaa merkitystä. Printtikartasta, missä raja on tarkasti piirretty, se meni tässä kohta keskellä jokea, sillan läpi ja heti sen jälkeen koukkasi kulkemaan itäpuolen rantaa pitkin, missä pitkä pätkä muuria jäljellä onkin. Toisaalta parissa nettikartassa rajan tarkat piirteet on hieman eri tavalla piirretty ja useimmissa niin ylimalkaisesti, ettei tarkkaa kulkua hahmota (esim. koko joen paksuisella viivalla). Kaikkia kuitenkin yhdistää se, että raja on leikannut sillan kohtisuoraan jossain kuvan esittämällä alueella. | |
| 14.04.2019 14:21 | Uwe Geuder: | Silta oli vaurioitunut ja sodan jälkeen korjattu ilman koristeita. Vuodesta 1961 -1972 silta oli suljettu kokonaan (poikkeuksena 2 viikkoa, jolloin länsiberliiniläiset saivat vierailla idässä ja joillekin poliittisille vangeille, joka Länsi oli ostanut vapaaksi). Vuodesta 1972 - 1989 sillalla oli rajanylityspaikka vain länsiberliiniläisille jalankulkijoille (teoriassa myös DDR:iläisille, mutta valtaosa ei tietysti koskaan saanut maastalähtöviisumia) Tuntuu olevan vaikea löytää sen ajan kuvia. https://www.bz-berlin.de/data/uploads/2014/11/oberbaumbruecke-2_1414957368-768x432.jpg (itä on kuvassa alhaalla) Sanoisin, että raiteilla näkyy muureja. Tuossa tarkempi kuva https://de.wikipedia.org/wiki/Oberbaumbr%C3%BCcke#/media/File:U1_Oberbaumbr%C3%BCcke_19900613.jpg josta voi arvata, ettei kiskoliikennettä ollut. 1995 silta sai koristeitaan ja U-Bahn-linjansa takaisin. Paikka on siinä mielessä erikoinen, että vyöhykeraja oli läntinen rantalinja. Koko joki siis idän aluetta. Paitsi itse sillalla muuri sijaitsi kuitenkin itäisellä rannalla. Olisi ollut liian haastavaa rakentaa sen vain veden puolelta. Se johtui siihen, että länsipuolelta on voitu pudottaa jokeen, mutta ei kumpikaan pelastuslaitos on tullut avuksi. Länsipuoli pelkäsi tulla ammutuksi rajanloukkaajina, jos he olisivat menneet itäpuolelle. Ja itäpuoli pelkäsi, ettei pelastustyöntekijät olisi enää palanneet, kun he olivat kerran muurin toisella puolella. Ainakin 5 lasta oli hukkunut ennen kuin 1976 saatiin erikoisjärjestely, että lännen pelastuslaitos sai pelastaa hukkuvia. |
|
| 14.04.2019 14:53 | Tuukka Ryyppö: | Berliinissä turistiopas esitti väitteen, että joessa olisi ollut myös ketjuja ja koukkuja uivien hukuttamiseksi. Väitti kyllä paljon sellaista, mikä ei ihan täsmälleen pidä paikkaansa, joten en mene tuonkaan tiedon oikeellisuudesta takuuseen... | |
| 14.04.2019 22:31 | Uwe Geuder: | Kartoista luottaisin esim. Berliinin kaupungin verkkokarttaan https://www.berlin.de/mauer/verlauf/uebersichtskarte/ (voi vaihtaa kokoruututilaan ja zoomata) On kolme rajalinjaa * Oranssi on poliittinen raja, siihen asti pakolaisia tulitettiin * Punainen on ulkoinen muuri. Usein se oli erittäin lähellä poliittista rajaa (siinä tapauksessa oranssi ei näy erikseen kartasta), mutta joskus kauempana esim. joen toisella puolella. * Sininen on sisäinen muuri. Siihen asti DDR:iläiset saivat liikkua. Sinisen ja punaisen välillä olevaa aluetta tunnetaan kuolemankaistana. Punaisen ja oranssin välillä olevaa aluetta on kutsuttu joskus ei-kenenkään-maaksi. Joissakin paikassa länsiberliiniläiset käyttivät sitä hyvin vapaasti esim. uimarantana. Se oli kuitenkin hengenvaarallinen alue etenkin pakolaisille, länsiberliiniläisille siinä tapauksessa kun olisi tarvittu pelastuslaitoksen apua. Itse asiassa Oberbaumbrücken tällä puolella ei ollutkaan varsinainen ulkoinen muuri. Sen sijaan oli metalliritilä keskellä jokea jos muistan oikein. Varsinainen muuri itärannalla oli sillan takana, se on se nykyinen East Side Gallery. Kartasta näen rautatieaiheisen erikoisuuden. Bornholmer Straßen lähellä on kokonainen rautatielinja idän alueella mutta muurin ulkopuolella. Ilmeisesti siellä kulkivat S-Bahn-linjat Gesundbrunnen – Frohnau ja Heiligensee, siis länsiverkon linjat. |
|
| 15.04.2019 02:02 | Tuukka Ryyppö: | Se nykyään East Side Gallerynä toimiva muuri oli tietynlainen propagandateos. Taksien reitti lentokentältä keskustaan kulki sen viertä, joten se oli tehty näyttämään mahdollsimman viattomalta. Sisäistä muuria (2,5-metrinen) ei ollut lainkaan, vaan oli vain tuo 3,8-metrinen ulkoinen muuri. Ja sen takana sitten riittävästi tilaa, että sinne mahtui vähän ylimääräisiä rajavartijoita ampumaan, jos tarve tuli. Siinä sitten taksikuljettaja kertoi, kuinka tämä "antifasistinen suojamuuri" suojaa viatonta Saksaa fasistisen USA:n hyökkäykseltä miehittämiensä Berliinin länsiosien kautta. | |
| 15.04.2019 17:17 | Tuomas Pätäri: | Tuo verkkokarttahan tosiaan näyttää rajat tarkasti. Eri lähteiden eroavaisuudetkin selvisivät siitä, eli että ne esittävät vain jotain noista kolmesta rajasta (tai epäloogisimmat jotain yhdistelmää niistä). Käyttämäni Berliinin turistikarttatuloste näyttää noista näköjään punaisen rajan. Sekään ei ole niin tarkka että hetkellinen koukkaus sillan kohdalla länsirannalle siitä näkyisi, koska kartassa olevat symbolit peittävät kohdan. |