??.??.1930 / Helsinki asema
??.??.1930 100-paikkainen III lk päivävaunu Ei 2913 Helsingin asemalla. Partiotytöt ovat lähdössä matkaan. Vaunussa on täyspitkä kattosilta, amerikkalais-ruotsalaiset tuulettimet, leveät alaslaskettavat ikkunat, päätyikkunat, käsijarrun kotelo, ylikulkupalkeen kehys?, kaasuvalaistus. Katon takanurkalla näkyy hätäjarrun venttiili hälytyspilleineen ja sulkuvetimineen. Vaunun numero 2913 on ajalta ennen vuoden 1931 numerouudistusta, jolloin siirryttiin 5-numeroisiin numeroihin. Vaunun perusrakenne on v 1912 mallia, mutta numerosta päätellen levennettyä (v. 1915) 100-paikkaista (v. 1922) mallia. Vuodesta 1925 alkaen uusiin vaunuihin asennettiin ikkunoiksi ylhäältä avattavat 'terveysikkunat'. Syyskuun 1931 uudelleennumeroinnissa tämä vaunu sai numeron 22068. Taustalla N1-paikallisliikenneveturi (Pr1) ja Helsingin konepaja. Helsingin kaupunginmuseo https://www.helsinkikuvia.fi/search/record/?search=N137540&page=1
Kommentit
| 18.04.2019 13:52 | Alex Chudoba: | Mielenkiintoinen kuva. Verrattavissa esim. kuvan http://vaunut.org/kuva/123844 tilanteeseen, jossa sama vaunu samasta päästä kuvattuna esiintyy. | |
| 18.04.2019 13:55 | Olli Keski-Rahkonen: | Tämä vuonna 1922 rakennettu vaunu on uudelleennumeroitu syyskuun 1931 päätöksellä vaunuksi Ei 22068. Resiinan lista http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/17 tuntee siis myös vanhan telivaunujen numeroinnin. | |
| 18.04.2019 13:55 | Kari Haapakangas: | Lisäpisteet taustan veturityypin tunnistajalle. | |
| 18.04.2019 13:58 | Olli Keski-Rahkonen: | Vahva veikkaus Paikulle! | |
| 18.04.2019 14:23 | Esa J. Rintamäki: | Ei 2913/22068 muutettiin 1969 sarjaan BT 01368. Sittemmin siitä tuli XT 01612. Se oli pitkään Haapamäellä, lieneekö vieläkin? Ettei tuo nurkan "hässäkkä" olisikin hätäjarruun kuuluva pillilaitos? Toisin sanoen tällä systeemillä pystyttiin löytämään vaunu, jossa hätäjarrua oli käytetty. |
|
| 18.04.2019 16:26 | Tapio Keränen: | Kurtin kysymä hässäkkä katon takanurkalla liittyy vaunun hätäjarruihin. Sisällä olevat hätäjarrukahvat kiristävät niitä yhdistävän köyden ja avaavat vaunun päädyssä olevan jarruventtiilin päästäen jarrujohdon tyhjentymään, jolloin tapahtuu hätäjarrutus. Laitteistossa on myös pilli, joka antaa äänimerkin vaunusta, jossa hätäjarrukahvasta on vedetty. Köysi viritetään uudelleen ulkopuolella olevasta kahvasta, joka näkyy veturin katolla olevan tuuletusluukun kohdalla. Samanlaista laitteistoa voi ihailla Suomen Rautatiemuseossa salonkivaunun A 30 päädyssä. | |
| 18.04.2019 16:42 | Kurt Ristniemi: | Hätäjarruhässäkkä on siis vuonna 1913 käyttöönotettua mallia: V. 1913 otettiin käytäntöön ns. keskusjärjestelmä. Vaunussa on ainoastaan yksi hätäjärruventtiili, joka on vaunun toisessa päässä katolla ja johon on vedetty putki pääilmajohdosta, mutta kahvoja on useampia, esim. makuuvaunuissa niitä on kussakin hytissä, käymälässä ja eteisessä. Hätäjarruventtiiliä aukaisevaan vipuun on kiinnitetty katolla putken sisällä kulkeva teräsvaijeri, jonka toinen pää on kiinnitetty vaunun vastaiseen päähän. Kun vaunun katosta riippuvasta hätäjarrukahvasta vedetään alaspäin, vetää se mukanaan teräsvaijeria mutkistaen tätä, ja avaa venttiilin. Paineilma puhaltautuu hätäjarruventtiiliin kiinnitetyn vihellyspillin kautta ulos ilmaisten täten hätäjarrutuksesta. Avattu venttiili voidaan sulkea vaunun päädyssä olevalla palautuskahvalla. — Vai onko sittenkin myöhempää mallia, sillä Kiertokirje N:o 40/2055, 20.5.1913, koskeva hätäjarrun käyttämistä, kertoo hiukan toisin: Uusimmissa 3:nen luokan päivä-boggievaunuissa N:o 2844-2880 on uusimallinen hätäjarru, josta syystä mainittuihin vaunuihin asetetaan uudet ilmoitukset yleisölle hätäjarrun käyttämisestä. Kun hätäjarrua näissä vaunuissa on käytetty, asetetaan jarru jälleen kuntoon vetämällä kädensijaa, joka sijaitsee vaunun toisen pään uloinna olevassa käytävässä, kiinnitettynä seinään katoksen alle. - Ts. alunperin venttiilin sulkuvipu oli katon alla. |
|
| 18.04.2019 16:59 | Niko Padatsu: | XT 01612 sijaitsee tätä nykyä Kalettomalla osana vaunuhotellia. | |
| 19.04.2019 08:07 | Kurt Ristniemi: | Mikä mahtaa olla taustalla näkyvä kattolyhdyllinen rakennus? En osaa sijoittaa sellaista 1930-luvun Helsingin asemalle. | |
| 19.04.2019 10:03 | Erkki Nuutio: | Tuosta näkyy samainen katon ikkunauloke : http://www.vaunut.org/kuva/87805?u=2783&kv2=1938&paik=Helsinki Olen kauhiasti hämmästynyt ja suorastaan paheksun, kun kaikki partiolaiset ovat tupakoitsijoita. Polttelevatko siellä vaunussaan Työmiestä vai Klubia? Veturi lienee tosiaan Hanomag-Pr1. |
|
| 19.04.2019 13:44 | Kurt Ristniemi: | Aivan, Helsingin konepajan rakennushan se siellä taustalla on. Taustan N1-paikallisliikenneveturi (huomaa kuvausvuosi) näkyy hieman paremmin kuvassa https://www.helsinkikuvia.fi/search/record/?search=N137539&page=1 |
|
| 20.04.2019 12:51 | Erkki Nuutio: | Oikaistaan vielä vähemmän vitsaillen, että tupakkavaunun käytölle on ollut kaksi todennäköisempää syytä: 1 / Olosuhdesyyt: Tupakoimattomien vaunuosastoa ei ollut saatavilla. 2 / Kasvatussyyt: Partiolaisen haistellessa vaunun aromeita, syntyy tälle elinikäinen 102 prosenttinen suoja tupakointia vastaan. Aromi on yhtä kestävä, intensiivinen ja unessakin mieleen palaava, kuin henkäys toissapäiväistä tikkuviinaa. |
|
| 13.09.2023 16:08 | Kurt Ristniemi: | Mitä enemmän ja tarkemmin kuvia katselee, sitä enemmän tulee ihmeteltävää ja kyseltävää: Vaunun päätyoven kahta puolta, aivan ylhäällä on jonkinmoiset tällingit. Ensin luulin tämänpuoleista tällinkiä ovitoppariksi, mutta se on siihen tarkoitukseen aivan liian korkealla. Ja sitä paitsi päätyovet aukesivat sisäänpäin eivätkä niinollen tarvinneet ulkopuolista topparia. Ja 'toppari' on myös oven saranapuolella. Kun ne eivät siis selvästikään ole toppareita, niin mitä ne ovat? Harmonikkapalkeen kiinnittimiä? Oviaukon ympärillä on myös hyvin ulkoneva kehys, jolle en sillekään keksi mitään syytä, selitettä tai tarvetta. Ellei sekin sitten ole harmonikkapalkeen poiston jälkeen jäänyt ja turhaksi käynyt kehys? |
|
| 13.09.2023 16:16 | Kurt Ristniemi: | Vastaanpa heti itse itselleni (sillä tavalla saa mieluisia vastauksia): Kuvassa http://vaunut.org/kuva/144199 nuo 'topparit' ovat käytössä. Jollakin tavalla ne näyttävät tosiaan liittyvän harmonikkapalkeeseen. Ja samaa perua lienee myös tuo ovea ympäröivä kehys. |
|
| 13.09.2023 16:25 | Petri Sallinen: | Vaunun päässä oleva kehikko on harmonikkapalkeen asennuskehys. Toppariin taas asennetaan akselin toinen pää, jolla harmonikka vedetään auki tai toisaalta litistetään kiinni. Joissakin vanhoissa konepajapiirustuksissa on esittely harmonikkapalkeen asennus. Akselin toinen pää on kiinni palkeen ulommaisessa alareunassa. Olen suunnitellut harmonikkapalkeesta myös H0-pienoismallin. Pienoismalli esittää idean — tosin pelkistetysti ja mittakaavan mahdollistamissa rajoissa — Mestarimallien tuoreessa uutiskirjeessä sivulla kahdeksan. https://mestarimallit.com/wp-content/uploads/sites/965/2023/08/Mestarimallit-Uutiskirje-29.8.2023.pdf |
|
| 13.09.2023 20:06 | Kurt Ristniemi: | Kiitokset, Petri. Olin toki lukenut tuon uutiskirjeen, mutta en silloin kiinnittänyt huomiota tuohon harmonikkapaljejuttuun. Nyt voikin sitten ruveta ihmettelelemään vakkapa sitä, miksi kuvan vaunusta harmonikkapalje on purettu pois. |