??.??.1922 / Suomen Kuvalehti no 26
??.??.1922 Onko tämä nyt siitä venäläisten vaunujen ulottumakoeajosta? (SK 1.7.22) Tekstit mielestäni: Lihaa Kött , Gli , 31615 , ja kuvatekstiä: "...on rautateillemme nyt ilmaantunut erikoisia lihavaunujakin. Karjanmyyntiosuuskuntien ...järjestettyä viime vuonna lihanmyynnin ulkomaille...korkeampia, jotta ruhot mahtuvat roikkumaan..."
Kommentit
| 09.05.2019 14:09 | Ilkka Hovi: | Luulen vaan en tiedä, kyseessä olisi entinen Venäläinen jäähdytysvaunu. Joku tänne jääneistä vaunuista oli Siperian rautatien lihavaunu, joka oli Venäjän Armeijan käytössä. Luulen että noita oli jokunen kappale jäänyt Suomeen. | |
| 09.05.2019 15:33 | Kurt Ristniemi: | Vaunu voi todella olla vanha venäläinen lihankuljetusvaunu, joka on saanut suomalaistunnukset. Näin kertoo Kauppalehti 1.11.1921: "Lihankuljetusvaunut. Koska valkoisiksi maalattujen lihankuljetusvaunujen etsiskely ratapihoilla on huomattu perin hankalaksi, nämä vaunut kun helposti sekoitetaan lämmin- ja jäähdytysvaunuihin, varustetaan lihankuljetusvaunujen sivuovet ja päätyseinät leveillä punaisilla lävistäjäviivoilla. Vaunujen merkiksi tulee Gli. Suomessa olevat entiset venäläiset lihankuljetusvaunut maalataan valkeiksi ja merkitään samoin sekä numeroidaan samaan tapaan." Asiasta ilmoitettiin Rautatiehallituksen kiertokirjeessä N:o 45/2978, 5.10.1921. Tuossa ensiksi mainittujen suomalaisten lihankuljetusvaunujen numerot olivat 31601-31614. Venäläisten vaunujen numerot alkoivat numerosta 31615. 'Liikkuvan kaluston tunteminen' vuodelta 1941 kertoo, että Gli-vaunuissa ei ollut lämmitys- tai jäähdytyslaitteita. |
|
| 09.05.2019 18:24 | Kurt Ristniemi: | Kuvan tunnuksiin olisi hyvä lisätä 'Tavaravaunu', littera 'Gli'. | |
| 09.05.2019 20:06 | Markku Liira: | Löytyykö tuo 'Liikkuvan kaluston tunteminen' vuodelta 1941 jostain netistä? Ja onko siitä muitakin vuosikertoja olemassa? | |
| 09.05.2019 21:00 | Hannu Peltola: | Jälleen huisin mielenkiintoinen vanha kuva hyvillä kommenteilla! Gli on tuttu vaunu Keräsen Tapsan piirustuksista, mutta tämä oli aivan uutta tietoa minulle, että venäläisiä vaunuja litteroitiin samoille litteroille. | |
| 09.05.2019 22:18 | Heikki Jalonen: | Hieno vanha kuva, melkein kuulee kärpästen surinan... Vaunussa on kattosilta ja varmaankin myös tikkaat toisessa päässä. Katolla näyttäisi olevan myös jonkinlaiset luukut molemmissa päissä. Ne viittaisivat vahvasti jäälohkoilla järjestettyyn viilennykseen. Systeemiin kuuluu kaukalomainen peltinen välikatto, jonka päälle jäälohkot lämpimänä aikana levitellään. Sulamisvesi valuu kouruihin ja edelleen poistoputkien kautta alas, paikkaan josta veden tulo voidaan nähdä helposti; veden loppuminen ilmaisee jäätäydennyksen tarpeen. Mitään sen hienompia koneellisia jäähdytyksiä ei tuohon maailman aikaan liikkuviin yksiköihin oikein voitukaan rakentaa, 1900-luvun alun jäähdytyslaitteet olivat suuria ja raskaita, sellaista tonniskaalan valurautateknologiaa vauhtipyörineen ja remmeineen. Riittävän kaliiperin voimakonekin piti olla. Eivätkä ne kestäneet tärinöitä tai törmäilyjä kovinkaan hyvin. Pienikin putkirikko vapautti ammoniakkia, rikkidioksidia tai metyleenikloridia; name your poison. Laivoissa niitä toki käytettiin, mutta siellä ne menivät konehuoneen muun raudan rinnalla. Yksinkertaisemman teknologian huolto eli jään kaupallinen välitys ja myynti olivat Suomessakin melko laajaa liiketoimintaa 1900-luvun alkuvuosikymmenten aikana, kaupunkioloissa. Maaseudulla jäät hankittiin tietysti omatoimisesti, monilla pientiloilla se oli vielä 1960-luvulla jokatalvinen arkinen työtoimi. |
|
| 09.05.2019 22:54 | Ilkka Hovi: | Näinhän se oli. Kiva kommentti Heikki Jaloselta. | |
| 10.05.2019 09:26 | Petri Sallinen: | Mustan kirjan painoksessa vuodelta 1926 vaunu on listattu erillisenä muista Gli-sarjan vaunuista. Vaunusta julkaistu kuvalaattapiirustus vastaa muilta osin valokuvan vaunua paitsi, että siinä on toisessa päässä avosilta. Vaunun numeroiksi on listattu 31616 ja 31620. Vaunukorttitiedon perusteella vaunu 31616 oli jarruton — se voisi olla kuvassa näkyvä vaunu. Jarruttomissa vaunuissahan ei ollut avosiltaa. Vaunussa 31620 taas kerrotaan olleen kierrejarru, jolloin vaunussa oli kuvalaattapiirustuksen mukainen avosilta. Myöhemmässä päiväämättömässä Mustan kirjan sivussa numero 31620 on vedetty kynällä ylitse, mutta merkinnän yhteydessä ei ole vuosilukumainintaa. Vuonna 1926 Gli-sarjan vaunut oli vaunuluettelotiedon mukaan sijoitettu sarjaan 31601-31700. Vaunujen lukumääräksi ilmoitettiin tuolloin 20 kappaletta. Vaunulista ei kuitenkaan erottele venäläisperäisiä vaunuja. Minulla on katkeamaton vaunuluetteloiden sarja vuosilta 1926-38. Listojen perusteella Gli-vaunuja oli 20 kappaletta aina vuoteen 1932 asti, jolloin niiden määräksi ilmoitettiin 18 kappaletta. Vuonna 1935 Gli-vaunuja oli 17 kappaletta, seuraavana vuonna 16 kappaletta. Vuosina 1937 ja 1938 listaukset ilmoittavat vaunuja olleen 15 kappaletta. Näiltä vuosilta minulla ei ole vaunujen numerokohtaista tietoa. |
|
| 10.05.2019 10:35 | Heikki Jalonen: | Vielä hieman tuosta rautatievaunujen jäähdytys/viilennys-kysymyksestä: muutamien hakujen perusteella löytyy (muista lähteistä varmistamaton) tieto, jonka mukaan Carl von Linde (-n yhtiö Linde Eismachinen) kehitti juniin sopivan koneellisen jäähdytysjärjestelmän jo vuonna 1901. Ja juuri nimenomaan Venäjällä käytettäväksi. Mutta, Siperian radan tarpeisiin ja kokonaisina junayksikköinä toimivaan liikennöintiin, lähinnä kaupallisesti tärkeän voin kuljetukseen. Sellainen kokojuna tuskin on Suomen suunnalla koskaan liikkunut, eikä siitä varmaan yksittäisiä vaunuja ole tänne Suomen radoille tipahdellut. Sen perusteella voidaan varmuudella lähteä siitä, että tuo kuvan vaunu on jäälohkareilla viilennetty. Tätä oletusta tukee myös vaunun silmiinpistävä korkeus: välikatto-systeemin aiheuttama (hankala) vaatimus. Toisin kuin amerikkalaisissa (jo tuolloin pitkälti vakiintuneissa) reefereissä, joissa jäätänkit olivat vaunun päissä. Mutta, ne olivatkin pitkiä telivaunuja joissa tankeista huolimatta jäi tilaa myös kuormalle. Toisin kuin lyhyessä kaksiakselisessa vaunussa olisi tilanne ollut. Gabariittinsa vuoksi tuo vaunu on varmasti tuottanut liikenteen hoidossa harmaita hiuksia niille, joiden on pitänyt sitä reitittää. Linden järjestelmästä ei tähän istuntoon löytynyt tarkempaa kuvausta. Se on kuitenkin varmasti perustunut junakohtaiseen jäähdytyskoneikkovaunuun, josta jäähdytysteho on siirretty kylmän kiertonesteen (suolaliuos) välityksellä varsinaisiin kylmäkuljetusvaunuihin; tällöin ei vaadita hermeettistä vaunujen välistä jäähdykkeen liitäntää eivätkä kiertoliuoksen vähäiset vuodot haittaa toimintaa, kytkennät hoituvat höyryletkujen tyylisellä tekniikalla. Koneikkovaunussa on todennäköisesti ollut kattila ja höyrykone hoitajineen (ja useampine apulaisineen koska Venäjä...) kehittämässä tarvittavaa tehoa - polttomoottori olisi ollut vuonna 1901 epätodennäköinen valinta. Varsinkin rautatiellä ja erikoisesti Venäjällä. Järjestelmän oli joka tapauksessa oltava veturista riippumaton, junahan saattoi olla välillä veturittomana pidempäänkin paikallaan. Ja tarjosipa se samalla katkottoman teenkeiton... Vastaava keskusjäähdytteinen järjestelmä säilyi käytössä pitkään neuvostokaudella, ilmeisesti 1970-luvulle saakka. |
|
| 10.05.2019 11:48 | Petri Sallinen: | Maaseudun Tulevaisuus käsitteli rautateitse tapahtuvan lihankuljetuksen ongelmaa 9.12.1919. Juttu liittyy rautatietariffeja koskevaan uudistukseen. Jutussa todetaan, että "ikävänä epäkohtana rautateillämme on se, että meillä ei ole riittävästi erikoisia lihankuljetusvaunuja. Aikaisemmin niitä ei ollut ensinkään, joten saattoi tapahtua niin, että lihakollit jouduttiin työntämään vaunuihin, joissa oli sitä ennen kuljetettu kalkkia tai hiiltä eikä tarpeellista puhdistusta oltu suoritettu". Lehti jatkaa: "Helsinki ja Turku-Helsinki -[välillä] ei ole vielä lihavaunuja. Jäähdytysvaunuja meillä ei ole ensinkään lihankuljetusta varten". Kansalliskirjaston digipalvelusta löytyy "jäähdytysvaunu"-hakusanalla aika paljon maatalousalan lehtien juttuja, jotka käsittelevät rautateillä tapahtuvia kylmäkuljetuksia 1900-luvun alussa. Ilmeisesti voi oli sen verran arvokasta kamaa, että kylmäkuljetuksissa keskityttiin pitkälti voin kuljetukseen. Toisaalta teuraseläimiä voitiin kuljettaa elävinä lähemmäs lopullista kulutuspaikkaa, jossa ne vasta teurastettiin. |
|
| 10.05.2019 13:58 | Kurt Ristniemi: | Gli-vaunut ilmestyivät vaunuluetteloihin (tietenkin) vuonna 1921. Vuoden lopussa vaunuja oli 15. Jo seuraavana vuonna niitä oli 20. Saman verran niitä oli aina vuoteen 1931 saakka, jonka jälkeen alkoi väheneminen. Vuonna 1959 vaunuja oli jäljellä enää 1. Se on viimeinen vuosi, jolta minulla on tietoja. Vuonna 1968 Gli-litteraisia lihakoukuilla varustettuja vaunuja oli 72 kpl numerosarjassa 35001-35100. Kyseessä lie eri vaunumalli? Mutta mitä olivat 'valkoiseksi maalatut lihankuljetusvaunut', joiden etsiskely ilman Gli-litteraa ja punaista diagonaaliraitaa oli turhan vaikeaa, kun ne helposti sekoitettiin lämmin- ja jäähdytysvaunuihin? - Ne eivät siis olleet lämmin- ja jäähdytysvaunuja, vaan 'valkoiseksi maalattuja lihankuljetusvaunuja'. Mutta mitä ne olivat? En ole löytänyt niistä mitään mainintaa. Tosin mínulla ei ole esim. vuoden 1920 kiertokirjeitä, joissa niistä saattaa olla maininta. |
|
| 10.05.2019 15:35 | Petri Sallinen: | Veikkaukseni on, että lihankuljetukseen tarkoitettuihin vaunuihin yksinkertaisesti ryhdyttiin jälkikäteen maalaamaan punainen lävistäjäviiva erottelua helpottamaan. Tästä on olemassa määräys Rh 22/1922. Määräyksen teksti kuuluu: "Valkeiksi maalattujen lihankuljetusvaunujen sivuoviin ja päätyseiniin maalataan 150 mm leveät punaiset lävistäjäviivat." Samassa määräyksessä maidonkuljettamista varten tarkoitetut vaunut erotettiin sinisellä lävistäjäviivalla: "Säännölliseen maidonkuljetukseen käytetyt ja sitä varten erityisesti sisustetut G-vaunut on maalattava valkoisiksi ja on niiden oviin ja päätyihin maalattava siniset lävistäjäviivat ja litteramerkin kohdalle kirjaimet Gma". |
|
| 10.05.2019 16:03 | Kurt Ristniemi: | Sitähän tuo jo edellä kertomani uutinen ja kiertokirje juuri kertovat: valkeaksi maalattujen lihankuljetusvaunujen löytämiseksi vaunut litteroidaan uudestaan ja saavat punaisen diagonaaliviivan. Ts. vaunut olivat jo olemassa. Mutta mitä ne olivat ne valkeaksi maalatut lihankuljetusvaunut (ennen Gli-litteraa)? Ja milloin ne tulivat? |
|
| 10.05.2019 18:30 | Petri Sallinen: | Eli mikä oli lihankuljetusvaunujen littera ennen kuin ne muutettiin Gli-litteraan? Se ei tässä sessiossa ratkennut. Muuta hyödyllistä dataa sen sijaan löytyi. | |
| 10.05.2019 19:26 | Ilkka Hovi: | Jos ajatellaan vaunujen mallia, eikö ensimmäiset SVR:n lihankuljetusvaunut olleet muutettu Ga vaunuista. Uudemmat muutettiin Gg vaunuista ? | |
| 10.05.2019 19:40 | Kurt Ristniemi: | Ga-vaunuja sisustettiin vuonna 1917 matkustajunien lihankuljetusvaunuiksi. Vaunujen kylkiin maalattiin merkinnät '8000 kg' ja 'Liha-Kött'. Vaunujen ei kerrota olleen valkoisia. Erityisiä lihankuljetusvaunuja - niitä valkeita? - oli ainakin jo vuonna 1919. Ne eivät olleet jäähdytysvaunuja. | |
| 10.05.2019 20:25 | Petri Sallinen: | Ga-vaunuja muutettiin valkoisiksi Gli-vaunuiksi, joissa oli punaiset lävistäjäviivat (lihavaunu) sekä valkoisiksi Gma-vaunuiksi, joissa oli siniset lävistäjäviivat (maitovaunu). Kumpikaan vaunuista ei ole jäähdytysvaunu. Näistä on olemassa piirustukset (ilman päiväystä), mutta myös valokuvia — jopa yksi värikuva 1960-luvulta. En tosin ole onnistunut selvittämään, milloin muutos tapahtui. Elinkeinoelämän keskusarkiston kuvapalvelussa on mm. tämä kuva, jossa näkyy kaksi valkoiseksi maalattua Ga-modausta. Kuvan ajoitus on 1930-1940, mikä on ehkä turhan tuore ottaen huomioon sen, miltä kuvan muut vaunut näyttävät. Mikäli linkki ei toimi, käytä sivuston hakupalvelua ja laita tunnukseksi 570/3592. Pääset tarkastelemaan näyttökuvaa ja saat kuvan tiedot. Elkassa kuvat eivät maksa kuin 14 euroa kipale, joten tarkempaa tarkastelua varten kannattaa ostaa kuva. Kuvan kaksi muutakin vaunua ovat mielenkiintoisia. Kun klikkaat ruudun oikeassa ylälaidassa ostoskorin vasemmalla puolella olevaa neliötä, saat kuvan isompana. https://elka.darchive.fi/YKSA3/public/archive/Elka/Resource.action?resource.uri=https://yksa.darchive.fi/resources/document/143419354128200/YAM100300&ref=results&prevSearch=1 |
|
| 11.05.2019 12:37 | Kurt Ristniemi: | Toistaiseksi pidän työhypoteesinani, että vuosien 1917-1919 paikkeilla Ga-vaunuja muunnettiin lihankuljetusvaunuiksi, jotka maalattiin valkeiksi. Ehkä vuoden 1917 matkustajajunien 8000kg-lihankuljetusvaunut olivat niiden ensiesiintyminen? Edellyttäen tietenkin, että ne oli lämpenemisen estämiseksi maalattu valkeiksi. Mutta olisihan ne helposti löytyneet tuon 8000kg-merkinnän avulla. - Oletan siis toistaiseksi, että ne olivat tavaravaununvihreitä, ja valkeiden lihankuljetusvaunujen ensiesiintyminen jää yhä arvoitukseksi. Vuoden 1921 lopulla, kun oli kyllin etsiskelty valkeita lihankuljetusvaunuja valkeiden lämmin- ja jäähdytysvaunujen joukosta, niille annettiin oma littera Gli ja niihin maalattiin tunnistamisen helpottamiseksi punaiset lävistäjäviivat. Näin ajatellen tämän kuvan Gli-vaunu ei ole tyypilllinen (Ga-mallinen) Gli-vaunu, vaan ilmeisesti entinen venäläinen lihankuljetusvaunu, joka on vuoden 1921 määräyksen mukaan maalattu valkeaksi ja saanut Gli-litteran ja punaiset lävistäjäviivat. On harmillista, ettei valkeista Ga-lihankuljetusvaunuista ole valokuvia. Siis ennen punaisten lävistäviivojen ja Gli-litteran maalaamista. |
|
| 11.05.2019 13:54 | Petri Sallinen: | Olen päätynyt samankaltaiseen lopputulokseen. Tosin vuoden 1917 lihankuljetusvaunujen tavaravaununvihreä ihmetyttää? Onko tästä olemassa dokumentti vai perustuuko tämä päättelyihin? | |
| 11.05.2019 16:01 | Kurt Ristniemi: | Tuo matkustajajunien 8000 kg -lihankuljetusvaunujen arvelu tavaravaununvihreiksi perustuu olettamuksiin: - Muut 8000kg (tai muu kg-määrä) -merkityt katetut tavaravaunut olivat tavaravaununvihreitä. Näin merkittiin katetut tavaravaunut, joihin sai lastata vain n. puolet normaalimäärästä niiden kulkiessa matkustajajunissa. Kalankuljetuksiinkin taisi olla tällainen vaunu. - Tavarajunien 8000kg-merkittävistä lihankuljetusvaunuista ilmoittavassa Rh:n kiertokirjeessä ei mainita mitään vaunujen maalaamisesta valkeiksi. Ilmoitetaan vain merkinnät: 8000kg, Liha-Kött. - Jos 8000kg lihavaunut olisivat olleet valkeita, ne olisivat kaiketi helposti erottuneet muusta valkeista vaunuista tuon isokokoisen 8000kg-merkinnän ansiosta, eikä lävistäjäviivoja olisi tarvittu. Mutta kuten sanottu: tämä on nyt tämänhetkinen työhypoteesini, jota korjaan sitä mukaa kun uutta tietoa löytyy. Tämmöinen hypoteesilista on kätevä työkalu. Siihen on helppo korjata oikeita tietoja ja merkitä vierelle lähteet. Siten tietää koko ajan, mikä on varmistettua tietoa ja mikä vasta olettamusta ja arvailua. Tuli mieleeni (en ole vielä tsekannut mittoja) voisiko kuvan Gli-vaunu olla muunnettu Gg-vaunusta? Tällaisesta muunnoksesta ei ole kai mitään tietoja, mutta aina kannattaa arvella. Ja todeta arvelu sitten oikekai tai vääräksi. Ja merkitä todisteet muistiin. |
|
| 11.05.2019 16:12 | Petri Sallinen: | Rh 28/1911 toteaa 8000 kilon merkinnästä seuraavaa: "Ga-vaunut 9185-9254 ovat vaunukopan molemmin puolin varustetut seuraavalla merkinnällä [=8000 kg ympyrän sisällä], joka ilmaisee, että näitä vaunuja saadaan enintään 8,000 kilon kuormaisina kuljettaa henkilöjunissa". Kuvan Gli-vaunusta minulla ei ole muuta tietoa kuin mitä tuolla aikaisemmin esitin. Kuvan vaunu ja kuvalaattapiirustus vastaavat hyvin toisiaan — tosin kuvalaattapiirustuksessa on avosilta jarruttajaa varten. |
|
| 13.05.2019 17:26 | Ilkka Hovi: | Verratkaa tätä valkoista vaunua Venäjän yhdysliikenteen tavaravaunuihin (eli suomalaisittain Gd) Resiina lehden numerossa 184 ( 3/2013) jossa Latviaan myyty K3 on junassa. Junan etupäässä kohoaa ylväästi tällainen jäähdytys- tai lämminvaunu. Kuvani on Tif muodossa joten en voinut lisätä palstalle. | |
| 14.05.2019 09:38 | Petri Sallinen: | Avaa TIF-kuvankäsittelyohjelmassa ja tallenna se JPG-muodossa. Voin myös tehdä muunnoksen, mikäli sinulla ei ole kuvankäsittelyohjelmaa. |