??.??.1911 / Hanko, Sågväxeln
??.??.1911 Hangon sahan vaihde (Sågväxeln) ja sen platformsskjul. Kuva noin 1911–1919. Konkariharrastajat tietänevät vetokalustosta jotain? | Kuvan lähde: Finna. ( CC BY-NC-SA 4.0 )
Kommentit
| 16.10.2019 13:51 | Jimi Lappalainen: | Finnassa olisi kuvia paljon muiltakin liikennepaikoilta mitä täällä ei vielä ole, mm. Kaskimaa, Korpi, Korvenkanta, Karttula...muitakin kuin K-alkuisia. Pysyväisarkistona Finna lienee varmempi. | |
| 16.10.2019 13:55 | Jussi Tepponen: | Hieno yksityiskohta ovat nuo lyhyen laiturin "pidentäjät", eli junaan nousemista helpottavat porrasjakkarat. Lähin niistä on tasoristeyksen tällä puolella ja kaksi muuta veturin vieressä. | |
| 16.10.2019 15:38 | Eljas Pölhö: | Vuonna 1910 Hangon ja Karjaan välinen henkilö- ja sekajunaliikenne hoidettiin A4-vetureilla. A6 olisi todella harvinainen poikkeus, joten ruuvaisin (vanhinta) kuvausvuotta yhdellä eteenpäin (alk 1911). Karjaalle oli 1910 sijoitettuna A5 58, A6 92 ja 98, A3 222, 224, 225 ja 227 sekä A7 231. Näistä mainituista 58, 222---231 ei ollut kuvan kaltaista hyttiä eikä tuolloin kattilaa, jossa oli kiillotettu messinkikupu. Jäljelle jäävat A6 92 ja 98 (jos kuva on noin 1911). | |
| 16.10.2019 16:02 | Jimi Lappalainen: | Ruuvattu. Veturi on siis A6. Kiitos, Eljas :) | |
| 16.10.2019 17:29 | Esa J. Rintamäki: | Nuo plarformskjulin edessä olevat valaisimet lienevät "sähköpolttoisia"? Ainakin zoomattuani kuvaa näytti tihrusilmiini näin olevan. | |
| 16.10.2019 18:11 | Erkki Nuutio: | Onko tuo asemalle pysähtyvän junan veturin vierelle sijoittunut rakennus pumpullinen vesiviskuri, josta viskuritorvi kuitenkaan ole näkyvissä? En muutakaan tarkoitusta keksi rakennukselle ja sen "hullulle"sijainnille. Valkotakkinen Nikolai II:n paikallisedustaja on etualalla. Santarmi siis. |
|
| 16.10.2019 22:21 | Heikki Jalonen: | Kiinnostava kuva, paikka harvinainen, liekö montaakaan kuvaa tästä paikasta olemassakaan? Aivan huippu-upeat spiirat tuolla rakennuksen katolla, siinä jää Kajaanikin kakkoseksi! Onkohan tämä Granholmia ollenkaan? Laiturin lyhdyt taitavat tässä tapauksessa olla öljylamppuja: huolella puhdistettuja (oli jollakulla asiana ja tehtäväksi määrätty), pystykorkeat liekkilasit (melkein koko lyhtykorin korkuiset) ovat melko selvästi näkyvissä, samoin tummahko poltin alapäässä. Kokoluokkaa 10-12''' (linjaa) polttimella. Tuon ajan tavallisessa jokapaikan SVR-tyyppilampussa oli usein pyöreä messinkinen öljysäiliö, tilavuus noin 1 litra, halkaisija noin 15 cm, korkeus noin 12 cm. Juuri sellainen sopisi luurailemaan tuolla lyhtykorin pohjalla. Veturin etupään kohdalla näkyy Bender-mallinen vaihteenasettimen lyhty ja asetinvivun levy. Se ei kuulu vasemmalta tulevan raiteen vaihteeseen vaan jossain taaempana vasemmalla olevaan sivuraiteeseen. Kyseessä ei siis ole ihan pelkkä yksinkertainen linjavaihde vaan korkeamman asteen liikennepaikka, mutta mitä tasoa? Se myös puhuisi vesitysmahdollisuuden puolesta. Tornirakennuksen katolla on peltisehkö piippu. Ehkä lämmityskamiinaan liittyvä, vesitornissa talvella tarpeen. Tai höyrypumpun kattilaan ainakin joskus mennyt. Mutta: aivan kuin oven yläpuolella olisi eristimiä, samoin kuin katon harjalla. Ja hieman vasemmalla tolppa, jossa lisää eristimiä. Miksi juuri tuonne menisi puhelinlinja? Mutta, ehkäpä sähkö voisi mennä. Vaikkapa sieltä sahalta saatava 110VDC. Käyttämään pumppua joka omaa rauhallista tahtiaan täyttää vesisäiliötä - suuria tehojahan pikkuvirralla ei revitä. Mutta, toimii vahtimatta ja ilman henkilökunnan apua. Aikaahan sillä pikku pumpulla olisi käytössään... Olisikohan niin, että tässä on Hankopaanan ikioma omituisuus, joka (tultuaan osaksi SVR:n verkkoa) on säilyttänyt erikoisuutensa, vähän paranneltuna tietysti? |
|
| 17.10.2019 00:41 | Esa J. Rintamäki: | Heikki, kyllä tämä on ehtaa B. Granholmia. Piirustuksissa oli Granholmin signeeraus, ainakin näkemissäni... Olkoon kuva ajalta, jolloin konsultteja eikä kustannusvastaavuutta ei oltu kovi paljoa tuumailtu. |
|
| 17.10.2019 02:06 | Reino Kalliomäki: | Hangon varikon vesiongelmasta kerrotaan SVR 1862-1912 kirjan II-osan sivulla 526: ”Tallin kahteen rautalevysäiliöön, joista kumpikin vetää 20 m³, nostettiin vesi vuoteen 1910 asti tallin läheisyyteen eri paikoille rakennettujen pumppukaivojen avulla, vaan kun täten järjestetty veden saanti osoittautui kaikista ponnistuksista huolimatta liian niukaksi, ja vesi sitä paitsi oli laadulleen vähemmän sopivaa … tehtiin mainittuna vuonna sopimus kaupungin vesilaitoksen kanssa …” Rakennus liittynee vesiongelmaan, sijainti sopii Hangosta lähteville junille, tai kyseessä on vain pelkkä kaivo. Ohuet johdot sopivat mielestäni paremminkin puhelin-, kuin sähköverkkoon. Ulkosoittokellokin on oven päällä. |
|
| 17.10.2019 11:44 | Heikki Jalonen: | Kyllä se tosiaan lienee puhelinveto. Jos tämä tosiaan on vesitorni, niin siinä olisi logiikkaa: puhelimella voitiin etukäteen varmistaa veden saatavuus (Hangosta) vähillä vesillä lähtemässä olevalle junalle ja/tai antaa ennakkoilmoitus tulevasta vedenotosta. Silloin tuo piippu saattaisi kuulua pienelle Rapid-malliselle kattilalle, joka antaa vesipumpun tarvitseman höyryn. Veden nosto (kaivosta tai vesistöstä) saattoi tietenkin olla myös käsipumpulla. Molemmissa tapauksissa veden nosto vei aikaa: kattilan paineen nosto tai pumppausmiesten hälyttäminen ja pumppu-urakka. Tornin säiliö pyrittiin tietysti pitämään täytenä, jotta vesitys kävisi junan tullessa mahdollisimman pian. Kovin suuri säiliö tuonne sisälle ei kuitenkaan mahdu, parin-kolmen kuution luokkaa enintään. Täyttäminen oli siis varmaan melko jatkuva toimi. Tuollainen A6 hörppäsi sen jokseenkin kerralla, jos tyhjempi oli. Kaivoa tuossa tornissa tuskin sisällä on, se on niin kovin lähellä rataa. Paikassa, jossa tärinä aiheuttaisi painumia ja muuta hankaluutta, jopa suoranaista sortumisvaaraa. Asemarakennuksen puolella on tietysti omat puhelimensa junansuorituksiin ja muuhun asemanhoitoon, mutta jos vesi oli ongelma suora linja myös vesille oli varmaan tarpeellinen. Mukava tietää, että tämäkin oli Granholmin töitä. Hämmästyttävän laajalevikkinen arkkitehti kun tarkemmin ajatellaan! Oulussa tulee muuten pian myyntiin yksi Granholmin suunnittelu: ent. Tuiran sairaalan ent. ylilääkärin asunto, pian kaupungin ent. omaisuutta. Hieno talo, kansallisromanttista suuntausta, hieno sijainti. Harvinaisempaa epä-rautatie-Granholmia. |
|
| 17.10.2019 16:52 | Eljas Pölhö: | Hankoon sijoitetut SVR:n höyrykattilat n. 1910 olivat: 6904 vekstad (ent. Lok n:o 34; 1895 Hangö verkstad, 1916 -> Jy b-ombyggnad) - Avonside Eng. Co Ltd, Bristol 8501 vagnsvärm. (ent. Wiborg Verkstad, lokomobil; 1898 -> Hangö) - Robey & Co, Lincoln, Engl. 9104 verkstad -> pump - Egen verkstad, Helsingfors (vertikal i nya … epäselvä sana) 9501 lyftkran (1 1/2 ton portalkran*) - Gebr. Figée, Haarlem 9502 lyftkran (1 1/2 ton portalkran) - Gebr. Figée, Haarlem 9714 ångspruta - Ludvigsbergs mek. verk., Stockholm 0015 pump - Maskin & Brobyggnad AB (6,1 m2 eldyta) *painomerkinta epäselvä, voi olla 3 1/2 ton; toinen on varmasti 1 1/2 ton) Kattilanumeroissa 2 ensimmäistä ilmaisee valmistusvuoden ja kaksi seuraavaa sen vuoden järjestysnumeron. |
|
| 18.10.2019 11:33 | Heikki Jalonen: | 9104 on pystykattila, mahdollisesti kuvauksessa lukee "vertikal i nya utförände/konstruktionsutförande". Voisi hyvinkin olla Rapid-tyyppiä, vuonna 1891 se oli "uusi" asia. Sijoitukseksi kuitenkin mainitaan "verkstad" eli se ei sovi tuon kuvan ympäristöön. Mutta, nro 0015 saattaisi hyvinkin olla tuolla tornintapaisessa. Mainitaan olevan pumpun kattila. Tulipinta 6,1 m2 ilmaisee kattilan olevan melko pieni, pienen lokomobiilin suuruusluokkaa. Muotoa tai mallia emme kuitenkaan tämän perusteella paremmin tiedä, yleensä pumppukattilat olivat pystymallisia. |
|
| 18.10.2019 13:13 | Hannu Peltola: | Tämä on hieno vanha kuva! Tästä huokuu vanha jo kadonnut maailma. Mikä on tulkinta etualalla seisovan herrasmiehen univormusta, onko kuvassa poliisimies? | |
| 18.10.2019 14:25 | Eljas Pölhö: | 9104 kuvauksen viimeinen sana *voisi* olla "frampl." (esillepanossa) eli vihjaisisi, että kattila olisi muutettu pystykattilaksi. Myöhemmin isommissa muutoksissa kattilan numero vaihdettiin. Tämä oli kuitenkin puhdas arvaus. Vertailuna kattilaan 0015 esimerkiksi Kaipiaisten pumpun 6 m2:n kattila 9301 ja Kavantsaaren pumpun 6 m2:n kattila 9410 on merkitty Rapid-kattiloiksi. Nämä olivat uudemmasta Viipurin konepajapiirin kattilakirjasta, jossa Rapid-kattila nimitys on yleinen. Valitettavasti siinä kirjassa ei Hanko esiinny, koska se kuului toiseen piiriin. Jos joku näitä kerää, niin Kaipiaisten pumpun ensimmäinen kattila oli 7101. | |
| 18.10.2019 16:02 | Jimi Lappalainen: | Hannu, Erkki mainitsee miehen santarmiksi 16.10. klo 18.11 kommentissaan. Tiedä häntä - know the tail? | |
| 18.10.2019 16:05 | Hannu Peltola: | Kappas, niinpä olikin! Luin kommentit huonosti... | |
| 28.10.2019 17:32 | Erkki Nuutio: | Virkapuku/uniformuasiasta. Venäläissotaväen marssiunivormun takki ainakin Nikolai II:n aikaan oli valkoinen ja housut tummat. Tärkeillä rautatieasemilla oli rautatiesantarmeja (venäläisorganisaatio). Hanko oli tärkeä ulkomaanliikenteensä vuoksi. Valvontaa välttelevillä oli tapana poistua junasta /astua junaan yhden-kahden pysähdyksen päässä kohdeasemastaan, ja kävellä puuttuva väli. Siksi sahavaihteellekin on voinut riittää rautatiesantarmi. Enemmistö santarmeista oli venäläisiä, mutta oli myös virolaisia, inkeriläisiä ja kotimaan suomalaisia. Rautatiesantarmeista tarvitsisi tehdä tietoisku. Santarmiarkisto on pääosin hävitetty tai Venäjällä ja venäjänkielinen. Toisaalta, Bobrikovin ajamana suomalaisten poliisien ja pika-ajurien virkapuku venäläistettiin. Tämä oli voimassa vuodesta 1903 vuoteen 1917. Kuvassa voi siten olla myös (suomalainen) poliisi. En ehtinyt etsiä mainittua virkapukua koskevaa asetusta tai lehtiuutisia siitä. |