06.07.1971 / Kiukainen Kahala
Eljas Pölhö

06.07.1971 Olen laittanut paljon 50 vuoden takaisia teollisuuskuvia (kapsuja ja leveitä) "Suomen teollisuusradat" -Facebooksivulle. En jaksa pienentää sellaista määrää kuvia tänne, joten kiinnostuneet voi kurkkia sieltä. Sivun asetus on "julkinen" eli kuvat näkee olematta sivuston kirjautunut jäsen. Tässä yksi esimerkki. https://www.facebook.com/groups/40701012​6638118/ Satoturve Oy, Kiukainen, Kahala turvesuon veturi n:o 6 oli tällainen hieno 1960 valmistunut Pedershaab FDD, Fabrikations Nr 27847, Lokomotiv Nr 473, "Poulstrup"-kori, paino 3 tonnia. Mallimerkintä FDD = Ford dieselmoottori. Kävin paikalla 6.7.1971. Silloinen päärata 1 km oli rakennettu 1965. Sivuratoja oli kaikkiaan 9 km.

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Kiukainen Kahala
Kuvaaja: Eljas Pölhö
Kuvasarja: Turveratoja
Lisätty: 30.10.2019 23:49
Muu tunniste
Sekalaiset: Kapearaiteinen
Sijainti: Rataverkon ulkopuolella
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

30.10.2019 23:54 Eljas Pölhö: FB siis pienentää kuvat automaattisesti, tänne se pitää tehdä itse. Siellä niiden näyttökoko on kuitenkin pienempi kuin täällä.
31.10.2019 05:32 Kari Haapakangas: Työvaloista huolimatta ei mikään pimeän ajan työjuhta, mutta kesäyöthän ovat valoisia.
31.10.2019 17:36 Hannu Peltola: Kiitos Eljas näistä kuvista! Kerää ne sopiviksi sarjoiksi, niin ne on helpompi jatkossa löytää ja samalla pääsee katsomaan samaan teemaan liittyvät kuvat.

En käytä FB:tä ollenkaan, mutta nyt kirjauduin mielenkiinnosta sisään ja tutkailin kuvia. Kuviahan on hurja joukko, mutta FB:lle tyypilliseen tapaan ne ovat yhtenä suurena mössönä eikä esim. Pedershaab-kuvien etsintä ole mahdollista. Minusta Vaunut.org on parempi kuvapaikkana tunnisteiden, kuvasarjojen ja hakutoiminnallisuuksien perusteella.

Tämän sivuston tekninen toteutus vaan alkaa olla aivan antiikinaikainen, esimerkiksi 1 MB kokorajoite kuvissa ja keskustelupuolen liitteissä on todella vanhentunut. Lisäksi on harmi, että kaikki tekninen kehittäminen näyttää olevan käytännössä todella hankalaa. Ylläpito vetoaa harrastuspohjalta tapahtuvaan työhön, mikä on tietysti totta. Toisaalta olen vakikäyttäjä yhdellä toisella harrastusfoorumilla, jossa yksittäinen ylläpitäjä on toteuttanut teknisesti todella hyvin toimivan ja nykyaikaisen ympäristön saman keskustelualustan päälle.
31.10.2019 17:53 Eljas Pölhö: Pystyyhän niitä kuvia FB:ssä hakemaan samalla tavalla kuin täälläkin. FB:ssä kirjoitat hakukenttään "Hae tästä ryhmästä" sanan "pedershaab" ja a vot, saat *kaikkien käyttäjien* Pedershaab kuvat esiin. Esim JR:n laittaman upean Pedershaab-esitteen kokonaisuudessaan.

Osa teollisuuskuvistani on vielä Rautatieharrastus-FB ryhmässä, mutta siirrän ne jossain vaiheessa Suomen teollisuusvetureihin. Tarkoitus on myös lisätä kuvia, koska niitä on vielä monta laatikollista.

Kokonaan toinen ajatus on, että jos laittaisin kuvat arkistosivulleni täys' kokoisina ja sieltä kuka vaan voisi kopsata ne kunnollisessa koossa. Kaikki minun ottamani kuvat ovat *täysin vapaasti* lainattavissa ja julkaistavissa. Ainoa kaino toiveeni on, että kuvaaja eli minä tai isäni Seppo mainitaan kuvaajana tai ikivanhoissa arkistoni kuvissa kuka niihin on merkitty kuvaajaksi.
31.10.2019 18:26 Jussi Laukkanen: Ylläpidon yhtenä jäsenenä yritän tuoda esiin niitä asioita, mihin olen törmännyt. Selvää on, että monet tämän sivuston toiminnosta ovat selvästi yli-ikäisiä ja niille olisi pakko pian tehdä jotain. Kuvien ja liitetiedostojen kokorajoitus on yksi vanha jäänne niiltä ajoilta, kun palvelintila oli paljon nykyistä kalliimpaa.

Harrastepohjalta toimiminen tässä tapauksessa tarkoittaa käytännössä sitä, että en minä eikä kukaan toinen täällä pysty velvoittamaan ketään toista tekemään asioita. Esimerkiksi en pysty itse tekemään muutoksia nykyiseen softaan, sillä en sitä osaa enkä välttämättä edes ehtisi tekemään kaikkea tarpeellista. Mutta en voi siihen ketään toistakaan määrätä.

Asiaa auttaisi, jos saisimme ylläpitoon lisää vapaaehtoisia. Toivotan kaikki asiasta kiinnostuneet tervetulleiksi. Minuun voi ottaa yhteyttä.
01.11.2019 15:21 Petri Sallinen: Se ei liene mikään vaihtoehto, että niukkoihin resursseihin vedoten odotetaan sivuston vanhenemista, jolloin sivusto lakkaa lopulta toimimasta tai jolloin aineisto katoaa bittiavaruuteen. Se on täysin selvää, että sivusto on monella tavalla aikansa elänyt ja kömpelö.

Sivustohan on kahden yhdistyksen julkaisema ja ylläpitämä. Viime kädessä sivuston toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla — siitä huolimatta, että työtä tehdään paljon talkoovoimin. Jos tarvitaan uudistuksia, saneerauksia tai muutoksia, niin aluksi pitäisi arvioida resurssit. Jos yhdistyksillä ei ole nörttiosaamista tai nörttiresursseja omasta takaa, niin sitten perustyö on teetettävä ulkopuolisilla rahaa vastaan. Tätä vartenhan on olemassa kaksi yhdistystä, joilla on jäseniä. Sivuston uudelleen rakentamiselle ja modernisoinnille voidaan laskea hinta. Tämähän jälkeen tiedetään, miten paljon jäsenmaksuja on korotettava, jotta sivuston rakentaminen saadaan maksettua. Kun sivuston perustaminen ja mahdollinen datan siirto on toteutettu alihankintana, toiminee ylläpito samaan tapaan kuin tähänkin asti: talkoovoimin.

Jos kantti ei kestä korottaa jäsenmaksuja niin paljon, että sillä saataisiin maksettua sivuston uudistaminen, niin sitten pitää karsia muita kuluja. Supistetaan esim. painetun Resiinan vuosikertaa kahdella numerolla, niin varoja vapautuu sivuston uudistamiseen. Supistaminen on viestinnällisestikin perusteltua, koska painetuissa lehdissä on paljon sellaista kamaa, jota ei tarvitse esittää painamalla, vaan julkaisukanavaksi soveltuu sähköinen media. Painamisen arvoista ovat ennen kaikkea historialliset jutut, joissa kuvilla on merkittävä arvo. Lehdessä on kuitenkin paljon sellaista, joka toimii sähköisesti riittävän hyvin. Sitten kun sivusto on saatu maksettua, voidaan palata Resiinan normaalin kiertoon — mikäli sitä enää edes kaivataan.

Asia lienee parasta nostaa käsiteltäväksi yhdistysten vuosikokouksissa. Voisi kuvitella, että aihetta varten olisi parasta muodostaa työryhmä.

Tämä on muuten mielestäni yksi parhaiten rakennetuista harrastesivustoista. Sen on koodannut pienoismallirakentaja Tomi Mynttinen, joka myös ylläpitää sivustoa.

https://www.pienoismallit.net/
01.11.2019 15:56 Jussi Laukkanen: Vaikka sanoin, että sivustolla on monia asioita, joita pitäisi korjata ja kehittää, ei tässä olla lähelläkään mitään katastrofia, joten ei ole aihetta paniikkiin. Osa uudistustarpeista on siinä mielessä välttämättömiä, että ne on aikanaan toteutettava, jotta tämän sivuston käyttö on sujuvaa. Näille korjauksille etsitään ratkaisuja, joilla ne saadaan hoidettua järkevästi. Tällä järkevyydellä tarkoitan myös taloudellista järkevyyttä.

Sitten on paljon sellaista, joka kuuluu kategoriaan "olisi hyvä olla olemassa". Näitä korjauksia täytyy tehdä, jotta käyttäjien liikkuminen täällä sivustolla olisi mahdollisimman sujuvaa ja sivustolle saataisiin mahdollisimman paljon mielenkiintoisia kuvia ja tekstejä. Eljaksen toive kuvien automaattisesta skaalauksesta kuuluu tähän ryhmään ja nyt selvitetään, mitkä vaihtoehdot tämän toteuttamiseksi on käytettävissä.

Edellisessä nettitiimin kehityspalaverissa tuli esiin muutama muukin vähintään yhtä tärkeä uudistus. Niidenkin eteenpäin saaminen on minun toivelistalla. Saa nähdä, miten käy.

Toivottavasti painettua Resiinaa ei lopeta edes hetkeksi.
01.11.2019 17:31 Petri Sallinen: Seuraako ylläpito sivustolla tapahtuvaa liikennettä ja mikä on käyttäjäprofiili? Se antaa jotain viitteitä uudistusten tarpeista — onko käyntien määrän trendi laskeva ja miten kauan sivustolla tapahtuvat vierailut kestävät? Entä miten nopeasti/hitaasti sivustolle tuotettu sisältö vaihtuu ja uudistuu. Tässäkin mielenkiintoisinta lienee trendi: onko se laskeva vai nouseva historiaan verrattuna. Sähköisissä palveluissahan on aina se riski, että käyttäjät hylkäävät palvelut ja siirtyvät muualle, mikäli kokevat sivuston uudistumisen olemattomaksi. Naamakirjan puolella näyttää olevan ihan eri tavalla liikennettä ja sisällön tarjonta on hyvin samantapaista, eli sisältö voisi olla myös täällä, vaan eipä ole. Tähän on joku syy.
01.11.2019 18:46 Jussi Laukkanen: Liikenteen seuraaminen on ylläpidon ihmisillä kaiketi itsestään selvä asia, jota ei oikeastaan malta jättää tekemättä. Itse olen seurannut vorgia käyttäjämäärien ja muiden aktiivisuutta osoittavien mittareiden avulla muutaman vuoden ajan. Nykyisin ylläpidon jäsenenä saan tietysti aikaisempaa tarkempaa tietoa.

Viestinnän ammattilaisten keskuudessa on syntynyt aika selvä käsitys siitä, että niin sanotun avoimen netin puolelta on tapahtunut muutaman vuoden ajan merkittävää siirtymistä some-alustojen suuntaan. Vorg ei ole jäänyt tästä osattomaksi. Tästä on sitten seurannut näkyvimpänä asiana kuvalisäysten määrän lasku. Tällä hetkellä ei kuitenkaan voi vetää sellaista johtopäätöstä, että jonkin ajan päästä liikenne täällä vorgissa loppuisi.

Käyttäjäaktiivisuus vorgissa vaihtelee yllättävän paljon joka kuukausi ja viikoittain. Nyt tämän viikon aikana on lisätty useita merkittäviä kuvia, joita on myös kommentoitu tiedoilla, jotka luultavasti ovat arvokkaita ja kiinnostavia monien harrastajien kannalta. Välillä on ollut hiljaisempia viikkoja. Minulle tärkeintä on kuvien ja postausten merkittävyys rautatieliikenteen dokumentoinnin ja harrastuksen kannalta. Se on tärkeämpää kuin kuvien määrä. Seuraan myös mielelläni ja antaumuksella asiantuntevien ihmisten kommentointia ja opin siitä jatkuvasti uutta.

Minulla ei ole tietoa siitä, onko tämän sivuston käyttäjien liikkumista sivustolla ja muita sellaisia asioita pyritty kartoittamaan. Sitä harrastetaan paljon kaupallisella puolella, mutta paljonko niistä mittauksista oikeasti on hyödytty on jäänyt ainakin minulle hieman epäselväksi.
01.11.2019 19:26 Eljas Pölhö: Aikaa on niin vähän jäljellä ja paljon olisi kerrottavaa.

Minulle vastaus FB:n suosimiseen verratuna Vorgiin on täysin selvä syy. FB:ssä näen heti mikä kiinnostaa. Täällä siihen ei ole mitään mahdollisuutta. Esim. veturien hylkäyspäätöstä tai seisakkeen perustamiskirjelmää ei voi edes kehua "hyväksi kuvaksi" ja saada sitä kautta vastausta.

En tarkoita, että tänne olisi tuotava peukutussysteemi. Yksinkertainen laskuri riittä, sellainen joka kertoo montako kertaa joku kuva on avattu. Pari katselua = ei kannata lisätä näitä tai 100 katselua = nämä kiinnostavat, lisäänpä näitä.

Sama vaivan noteeraus koskee muutakin toimittamaani aineistoa. Jos aineiston tarjoaja (tällä foorumilla lähinnä liikennepaikkaluettelo) täydentää tietoja, niin näen etten ole nähnyt turhaa vaivaa. Jos mitään ei tapahdu, niin miksi minäkään vaivautuisin. Voin käyttää sen ajan johonkin, josta on enemmän hyötyä lukijoille.

Näin se vaan on, uskokaa pois. Huvittava tuore esimerkki siitä miksi minua kannattaa uskoa: Jossain kuvassa joku päivä sitten moitittiin auton esiintymistä siinä. Minä väitin, että harvinainen auto on tärkeä elementti ja lisää kuvan kiinnostavuutta. Lisäsin tämän 50 vuotta vanhan kuorma-autokuvan VR:n tavara-aseman edessä http://vaunut.org/kuva/135658 myös Rautatieharrastus-FB sivulle. Siellä se on kerännyt 19 tunnissa 166 tykkäytä, 32 kommenttia ja 7 jakoa muille sivuille eli ENEMMÄN KIINNOSTUSTA kuin mikään muu julkaisemani veturi- tai junakuva on koskaan saanut. ;)
01.11.2019 20:00 Hannu Peltola: Eljaksen esillenostama laskuri katselukerroista olisi tärkeä parannus. Monesti jää epäselväksi, kiinnostavatko jotkin kuvat ollenkaan ja laskuri antaisi suoran palautteen.

Autokuvat kiinostavat ihmisiä, se on selvä! Auto on useimman ihmisen jokapäiväisessä elämässä mukana ja myös autoharrastajia on moninkertainen joukko rautatieharrastajiin verrattuna.
01.11.2019 20:15 Robert Sand: Minä kommentoin kuvia vaunut.orgissa aika harvoin mutta seuraan silti tätäkin sivua aktiivisesti. Kuvia yritän aina silloin tällöin lisätä mutta valitettvan harvoin on aikaa istua tietokoneen äärellä ja lisätä niitä. Automaattinen kuvapienennys ja katsojalaskuri olisi hyviä parannuksia kyllä.
02.11.2019 08:36 Petri Sallinen: Olen Eljaksen kanssa samoilla linjoilla. Median käyttöön vaikuttaa vahvasti kaksi asiaa: helppokäyttöisyys ja vuorovaikutteisuus. Miksi tuottaa sivustolle materiaalia, mikä ei aiheuta keskustelua tai vastakaikua. Naamakirjassa vuorovaikutteisuus ja helppokäyttöisyys toteutuvat sopivilla tavoilla. Miksi ei siis omaksuttaisi samoja keinoja myös avoimen netin puolella.

Naamakirjassa ennen kaikkea kuvien hallinta on tehty helpoksi. Kuvia ei tarvitse skaalata johonkin tiettyyn kokoon ja julkaisua aloittaessasi voit kerralla ladata kymmeniä kuvia. Kun julkaisusta syntyy keskustelua, voivat keskustelijat lisätä jokaiseen kommenttiinsa kuvan samaan tapaan. Esimerkiksi tämän keskustelun yhteyteen kuvan voi lisätä vain linkin avulla.

En ymmärrä myöskään sitä, miksi tässä yhteydessä kirjoittamani teksti lukittuu sen jälkeen, kun joku toinen vastaa ketjuun. Voisi olla paikallaan voida korjata kirjoitusvirheitä, asiavirheitä ja kirjoitettuja typeryyyksiä myös jälkikäteen.

Naamakirjassa en pidä siitä, että julkaistu aineisto on kuin virtaava joki, jossa jutut seuraavat toisiaan ilman jäsenneltyä rakennetta. Hierarkkisuus ja jäsenneltävyys taas ovat hyvin toimitettujen avoimen netin sivustojen vahvuuksia — tosin tästäkään ominaisuudesta ei välttämättä ole hyötyä, koska keskustelu jostain aivan muusta aiheesta voi ryöpsähtää käyntiin missä yhteydessä tahansa. Kuten esimerkiksi nyt on käynyt.

Joissakin tapauksissa avoimen netin sivustot ja sosiaalisen median kanavat on vähintään yhdistetty samaan käyttöliittymään. Ihanteellsta olisi, jos kahden erityyppisen median hyvät ominaisuudet voitaisiin yhdistää. Yksi käyttöön liittyvä tekijä on myös hakujen toimivuus. Monilla avoimen netin sivustoilla on myös mahdollisuus jakaa sivustolla julkaistua aineistoa sosiaalisen media puolella yksikertaisella jako-painikkeella. Tämä mahdollisuus muistuttaa somen käyttäjiä avoimen netin sivuston olemassa olosta.

Olipa sitten kyseessä kaupallisesti ylläpidetty sivusto/media tai harrastusvetoinen järjestelmä, niin sivuston käyttö tai sivustolla tapahtuva liikenne ovat niitä syitä, miksi järjestelmä on olemassa ja miksi sivustoja ylläpidetään. Monesti käyttömääriä verrataan myös ylläpidosta aiheutuvaan vaivaan tai kustannuksiin. Jopa kokonaisia sosiaalisen median kanavia ylläpitäviä yrityksiä on kaatunut siihen, kun käyttäjät ovat ne hylänneet — yhtä lailla uusien syntyminen on tarjonnut uutta liiketoimintaa. Pienoisrautatiepainotteinen veturitalli.fi lienee yksi hyvä esimerkki siitä, miten aikanaan aktiivinen sivusto on nykyään käytännössä kuollut — tämä on siis mahdollista. Liikenne on siirtynyt kokonaan sosiaalisen median puolelle. Tässä mielessä mahdollisuus käyttäjien siirtymisestä jonnekin muualle on syytä pitää kirkkaana mielessä, kun kehitystyötä tehdään.
02.11.2019 10:56 Hannu Peltola: Petri kirjoittaa ihan asiaa Facebookin hyvistä puolista ja tämän sivuston kehittämistarpeista. Facebookissa on varmasti hyviä puolia, mutta toisaalta siinä on huonoja puolia, joiden takia sitä kaikki eivät halua käyttää. En ole esimerkiksi löytänyt virtuaalikaveripyynnöistä, selfieistä ja toisten lomakuvien ihastelusta sellaista ponninta, joka olisi kannustanut sen käyttöön. Samalla Facebookin käyttäjätietojen reaaliaikainen toimittaminen mitä ihmeellisimmille tahoille arveluttaa. Lisäksi on hyvä muistaa, että nyt suosittu Facebook voi ihan yhtä hyvin olla kuollut 10 vuoden kuluttua.
02.11.2019 11:58 Mika Hakala: Erittäin suurella varauksella kannattaa lähteä vertailemaan jotain globaalijätti Facebookia paikalliseen harrastesivuun.

Facebookillakin tuntuu olevan juna jo mennyt. Juuri avasin MB:stä jutun, jossa nuoriso (16-24) on parantunut edellisestään. He nimittäin jakavat enemmän kuvankaappauksia tai kuvia kännykän näytöstä. Kun taas oma ikäpolveni vähemmän arvostaa yksityisyyttään. Vähiten sitä arvostaa kumminkin 35-44 vuotiaat. Väittäisinpä, että sosiaalinen media on vielä niin nuori, että viiden vuoden jaksolla voi tapahtua vaikka mitä FB:in osalta. Tämä on ollut eräänlainen ihmiskoe, jossa suurimmat nykyiset käyttäjät saivat mm. vanhempansa, isovanhempansa ja sylivauvansa facebookiin. Somessa on suuria valumavikoja niin käyttäjien käytökseltään, mutta myös uusi kylmä sota tuntuu nostavan päätään. Vähänkin poliittisen korrektiuden kautta arveluttavaksi materiaaliksi epäily voi sulkea kokonaisia kirjastoja.

Jutun pääsee lukemaan kirjoittamalla googlen vaikkapa lisäsanoina nuo jutussa monesti mainittu dark social, jossa jakaja ei jaa kuvien tietoja (GPS-paikannus, kuvauksen päivämäärä, kellonaika jne.). Jonkinlaista uuskonservatiivisuutta tuntuu jutun toimittajalla olevan, että tuosta muodostetaan lukijalle jonkinlainen uhkakuva, vaikka se mielestäni on useimmiten fiksua toimintaa (ei koske useimmiten esim.rautatiekuvaamista).

Facebook saattaa kumminkin olla jo lähitulevaisuudessa "wanha juttu", jos ei jopa lopetettu sellainen.
02.11.2019 12:13 Hannu Peltola: Peukuttaisin Mikan tekstiä, jos tämä sivusto sellaista tukisi... :-)
02.11.2019 12:19 Hannu Peltola: Tein pienimuotoisen ihmiskokeen: kirjauduin faceen pitkän ajan jälkeen, rekisteröidyin pienoisrautatieryhmään ja julkaisin yhden kuvan. Noin 20 minuutissa kuva oli saanut 6 tykkäystä eri ihmisiltä, jotka kirjoittavat tänne. Välitön palaute on mukava asia ja somen sosiaalisuus. Ehkä FB:lläkin on paikkansa!
02.11.2019 12:20 Teemu Saukkonen: Minusta FB ei ole verrattavissa vaunut.orgiin, keskustelu ehkä toimii paremmin. Kuva-arkistoa ei voi verrata samana päivänäkään, ei sieltä mitään löydä. Ei ole minkäänlaista kelvollista hakua kuten täällä, tosin eipä ole kyllä tunnisteitakaan laitettavaksi. Sitäpaitsi koko FB toimii niin tahmeasti nyt jo Chromellakin, Firefox piti hylätä jo ajat sitten.
02.11.2019 15:11 Erno Palonheimo: Kannattaa myös pitää mielessä, että Facebookia pyörittävän yhtiön agendalla suomalaisen rautatieharrastusaineiston säilyttäminen jälkipolville ei varmaankaan ole prioriteettijärjestyksessä kovin korkealla.
02.11.2019 15:47 Eljas Pölhö: Jos FB on mennyttä 10 vuoden päästä niin mitä sitten? Niin minäkin olen.

Kirjat lienevät edelleen se varmin paikka säilyttää tietoa, mutta mistä niitä saa ja missä niitä säilytetään? Nuoret ei niitä hanki. Rautatiehallituksen kirjasto lopetettiin ja aineisto meni pääosin paperikeräykseen ja kaatikselle. Yleiset kirjastot myyvät vanhoja kirjoja pois. Kukaan ei ota vastaan isoa kirjalahjoitusta ilman suurta rahalahjoitusta siinä samalla. Vuorovaikutus lukijan kanssa on nolla, paitsi kustantajan saamat äkäiset kirjeet "sivuilla xx ja yy oli painovirheitä. Oppikaa oikolukemaan".

Lehdet ovat kuin FB, hetken ilo, mutta myöhemmin tietoja on vaikea löytää. Kirjoissakin mainitaan lähteinä "Lehti A, 1960-1980", mutta ei yksilöidä numeroa eikä artikkelia. Kuka muistaa missä lehdessä oli tarina siitä Hämeenlinnan tien varrella pellon pientareella olleesta höyryveturista, joka paljastui lokomobiiliksi? Tai missä oli kannessa "Hr1 1021 Kuopiossa pikajunan edessä toukokuussa 1963".

Maakunta-arkistossa minulle sanottiin, että hyvä kun joku katsoi VR:n papereita. Muutoin ne olisivat menneet silppuriin seuraavassa seulonnassa. Helsingistä VR aihe siirrettiin jo Mikkeliin. Mahtaako katsojamäärä kasvaa?

FB:n hakua on moitittu, mutta toimii se paremmin kuin Vorgin keskustelupuolen haku. Testasin kirjoittamalla FB:n otsakekenttään KB-102 (sain kaksi omaa kirjoitustani), Porsaskoskentie (sain Haukivuori aiheisia keskustelusivuja ja Nykälän kalastustilan kirjoituksia), Pedershaab (iso määrä omia, JR:n ja tanskalaisia sivuja). Toki jotain yleistä, kuten Tk3, kirjoittamalla tulee "liikaa" vastastauksia.

Vorgissa ei ole tallella kaikki kuvat mitä sinne on aikoinaan laitettu. Ei sekään ole pysyvä.

Kun ei vielä ole keksitty täydellistä ratkaisua, niin voi olla tekemättä mitään tai käyttää olevia parhaansa mukaan ja yrittää nauttia siitä mitä on tarjolla. Ei kaikkia Vorgin kuvia tarvitse katsoa, ei FB vaadi sinua ottamaan selfieitä tai hyväksymään tuntemattomia kavereiksi. Ne on kaikki omia valintoja. Minun valintaani vaikuttavat nimenomaan käytön helppous ja palaute siitä olenko tarjonnut jotain mielenkiintoista. Palveluntarjoajan nimi tai foorumi on toissijaista.
02.11.2019 16:13 Petri Sallinen: Facebookilla on muutamia erittäin hyviä ominaisuuksia, joista voi ottaa oppia sivuston kehittämisessä. Facebookilla on myös paljon huonoja ominaisuuksia, joita kannattaa välttää. Uutta naamakirjaahan ei tarvita — se on jo olemassa ja sitä käyttävät ne, joille se sopii. Sivuille katselu eli benchmarking on tuotekehityksessä kuitenkin aivan normaali olotila, joka yleensä synnyttää uusia ideoita. Siksi kannattaa katsoa miten naamakirjat ja sen kilpailijat toimivat ja miten ne on rakennettu.

Duunin puitteissa olemme toimineet alusta asti (=vuosikaudet) Koodiviidakko Oy:n eli nykyisin Liana Technologie Oy:n kanssa. Siellä homma on toiminut juuri tällä tavalla. Me asiakkaina olemme esittäneet, että voisiko meidän tilaamiin tuotteisiin kehittää tällaisen ominaisuuden kuin on siinä ja siinä sosiaalisen median tuotteessa tai sivustojärjestelmässä. Sitten nörtit ovat tsekanneet onko se mahdollista ja ekonomistit ovat laskeneet sille hinnan. Jos olemme päätyneet ostamaan ominaisuuden, niin sitten on käyttäjien kanssa vielä tutkailtu tuliko siitä hyvä vai huono. On siis aivan turha käydä periaatteellista keskustelua siitä, toimiiko joku Facebook tai vastaava yritys eettisesti oikealla tavalla vai ei. Tämä ei ole kehitystyössä oleellista, vaan ainoastaan tuotteiden sisältävät ominaisuudet ja niiden mahdollinen soveltaminen esimerkiksi rautatieharrastajien sivustoilla.

Sosiaalinen media eli ihmisten välistä kanssakäymistä helpottavat teknologiaratkaisut sen sijaan ovat jotain naamakirjaa huomattavasti vanhempia. Niille kaikille on ominaista muuttuminen ihmisten tarpeiden mukaan. Jos joku media jättää aukon, se yleensä myös täyttyy.

Ensimmäinen ihmisten kanssakäymistä nopeuttava keksintö oli vuonna 1792 lanseerattu sähke. Lyhyttä viestintää tukevana se oli kuin twitter nykyään. Putkiposti tuli vuonna 1865, puhelin vuonna 1890, radio vuonna 1891, tietokone 1940-luvulla ja tietoverkot 1960-luvulla. Ensi tuli CompuServe ja sitten UseNet vuonna 1979. IRC tuli vuonna 1988 — omat lapseni olivat täysin tämän palvelun pauloissa.

SixDegrees ilmaantui 1997 ja blogien läpimurto tapahtui 1999. MySpace taisi tulla 2000-luvun alussa ja sitä seurasivat LinkedIn, Flickr ja Photobucket. YouTube tuli vuonna 2005. Sitten tulivat naamakirja ja Twitter. Niiden jättämiä aukkoja paikkailevat Pinterest ja TumbIr. Jos työskentelet viestinnän parissa, niin muutos ja jatkuvaa. Aina kun kuvittelet osaavasi hyödyntää jotain, änkee tilalle jotain muuta.
02.11.2019 16:59 Petri Sallinen: Komppaan Eljasta. Oleellista ei ole se, mikä on palveluntarjoajan nimi. Oleellista on se, mitä ominaisuuksia palveluntarjoalla on. Oleellista on myös se, että palvelun avulla tavoittaa ihmisiä, joiden kanssa voi vaihtaa tietoja niistä asioista, joista tietoa ollaan etsimässä. Myös hakutoiminnoista olen samaa mieltä. FB:n haku ei ole paras mahdollinen, mutta on selkeästi parempi kuin Vorgin keskusteluryhmän haku.

Minkään sähköisen datan säilymisestä ei ole takeita. Paremmin data säilyy asianmukaisesti säilytettynä arkistoissa — mikäli tähän on haluja.

Kansallisarkiston rautatiekamojen siirto Helsingistä Mikkeliin ja Hämeenlinnaan potuttivat. Juuri kun olin tottunut hyödyntämään niitä — en ilmeisesti käyttänyt rautatieaiheista aineistoa riittävästi, koska alhaisen käyttöasteen vuoksi kamat siirrettiin Helsingistä maakuntiin.
02.11.2019 17:13 Erno Palonheimo: En ymmärrä, mitä tarkoitat kun sanot ettei sähköisen datan säilymisestä ole takeita. Yhtään minkään säilymisestä ei ole takeita kun tarkastelujaksoa pidennetään riittävästi - digitaalisen tiedon arkistointi on siitä huolimatta sangen triviaalia.

Oma kulmani tähän taitaa olla jokin ihan muu kuin se, mistä puhutte. Jätän tämän osaltani tähän.
02.11.2019 17:32 Petri Sallinen: Tarkoitin sitä samaa kuin mitä itsekin tuossa aikaisemmin totesit: "Facebookia pyörittävän yhtiön agendalla suomalaisen rautatieharrastusaineiston säilyttäminen jälkipolville ei varmaankaan ole prioriteettijärjestyksessä kovin korkealla." Viime kädessä organisaatiot — myös harrastajaporukat — joutuvat vastaamaan arkistojensa säilyttämisestä itse — tavalla tai toisella. Osa luottaa pilvipalveluihin, osa hajasijoittaa sähköisiä arkistoja ja osa käyttää myös perinteisiä "manuaalisia" tai "analogisia" arkistoja. Esimerkiksi kaikki ne lehdet, joita olen ollut toimittamassa on arkistoitu kahdella eri tavalla: painetut lehdet "paperiarkistossa" ja lehtien PDF-muotoiset taitot sähköisissä arkistoissa. Sähköisissä arkistointimenetelmissä haasteena on se, miten sieltä saadaan aikojen päästä tavaraa ulos.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!