20.07.1980 / Punkaharju (vanha), nyk. Lusto, Punkaharju
20.07.1980 Savonlinnasta lähtenyt makuuvaunujuna pysähtyi Punkaharjun asemalla. Myöhemmin aseman nimi muutettiin Lustoksi ja Punkasalmen nimi Punkaharjuksi. Silvolan nimeksi tuli Kerimäki ja Savonlinnan kauppatori, entinen Koululahti, muuttui Savonlinnaksi.
Kommentit
| 26.11.2019 21:38 | Jimi Lappalainen: | Tämähän on kuin vuoden 2015 syysretkijuna konsanaan. | |
| 27.11.2019 16:42 | Keijo Honkanen: | Punkaharjun rautatieasema 50 vuotta aiemmin https://fi.wikipedia.org/wiki/Theodor_Sunell | |
| 28.11.2019 00:37 | Heikki Kannosto: | Parikkalan ja Savonlinnan välillä ei siis ole ainoatakaan henkilöliikenteen liikennepaikkaa jolla olisi alkuperäinen nimi. Hirmuinen prosessi oli myös Imatran seudun nimittely - onko Imatroja ollut kolme vai peräti neljä eli oliko entinen Virasoja samassa vai eri paikassa kuin myöhempi Imatra T? |
|
| 28.11.2019 01:21 | Jimi Lappalainen: | Retretti on aina - vuodesta 1985 saakka - ollut Retretti ;) | |
| 28.11.2019 01:26 | Heikki Kannosto: | Tosiaan. Mutta se nyt on - pthyi - myöhempi lisäys joka on tehty pelkästään matkailijoiden iloksi. Mitä hyötyä siitä on koulumatkalaisille? | |
| 28.11.2019 01:31 | Jimi Lappalainen: | Ja tietenkin myös Pääskylahti on säilyttänyt alkuperäisen nimensä, vaikka matkustajaliikenne olikin lakkautettuna 1989–2011. | |
| 28.11.2019 12:18 | Jouni Hytönen: | Metsämuseo Lustoon on varsin helppo tulla junalla kauempaakin, mutta pelkkä mahdollisuus ei ole vielä realisoitunut vuolaiksi matkustajavirroiksi. Ylipäätään Lustoa käy sääliksi, kun niinkin mukavassa ja mielenkiintoisessa museossa on ainakin omilla viime vuosien käynneillä ollut melko vähän muita kävijöitä. Hyvää ruokaakin sieltä saa, joten Lustolla olisi kaikki rakennuspalikat olla suosittu päiväretkikohde. Jääkö menestys kiinni markkinoinnin puutteesta vai ylipäätään kotimaanmatkailun alennustilasta? | |
| 28.11.2019 12:20 | Jimi Lappalainen: | Ehkä siellä pitäisi voida yöpyä? Helsingistä / Turusta / Tampereelta Lustossa käyminen päiväseltään ei taida oikein onnistua. | |
| 28.11.2019 12:20 | Jimi Lappalainen: | Itsekin kerran Luston metsämuseossa käyneenä kyllä suosittelen paikkaa! | |
| 28.11.2019 12:23 | Jouni Hytönen: | Huutoetäisyydellä on Saimi Hoyerin hotelli Punkaharju, joka tyydyttää majoitustarpeita ja vaativampiakin gastronomisia tarpeita. Voihan tämä tietysti kaatua siihen, ettei jostain saa kätevästi tilattua taksia, joka kuljettaa perille mäen päälle. Lustoon tarvitsee ponnistella vain satakunta metriä alamäkeen. :) | |
| 28.11.2019 12:32 | Jimi Lappalainen: | Ehkä museon ja hotellin välille voisi rakentaa funikulaarin? :D | |
| 28.11.2019 16:36 | Keijo Honkanen: | http://ita-savo.fi/uutiset/lahella/aa94df8c-3e26-4c31-9678-8417a09e15e6 | |
| 28.11.2019 21:57 | Petri P. Pentikäinen: | Yleis-Suomen näivettyminen näkyy Luston kaltaisilla sijainneilla olevien kohteiden kävijämäärissä. Jos kohde on "syrjässä", sen pitää olla joku Tuurin kaltainen hämmentävä jenkkilä, tai sitten (ohi menevän) massahypetyksen kohde, kuten pandat. On syytä epäillä myös, että ihmisten muuttuminen lyhytjänteisiksi syö Luston tapaisia substanssipaikkoja. Miksi maksaa pääsylippu noin suureen ja hyvin tehtyyn paikkaan, jos ei kuitenkaan viitsi keskittyä, ja taskussa kuumottavan lasilevyn nyplääminen kiinnostaa missä tahansa tilanteessa enemmän kuin se hetki, jossa on. Osa museoista on jo reagoinut, ja säätänyt itseään säpinäpuistoiksi. Taannoin oli harkinnassa käydä Tukholman tekniikan museossa, mutta vilkaisu sen nettisivuille viesti, että vakavasti aiheesta kiinnostuneita ei enää kaivata paikalle. Onneksi miellyttävä ja tapahtumaköyhä Bergianska trädgården täytti ja ylitti odotukset. |
|
| 28.11.2019 23:20 | Heikki Kannosto: | Jo 1990-luvulla ihmettelin Ähtärin eläinpuistossa joka kesä miten moni näytti ravaavan koko puiston varttitunnissa läpi. Keljuinta oli miten kiire monilla aikuisilla oli vaikka lapset olisivat halunneet jäädä ihailemaan jotakin lajia edes muutamaksi minuutiksi. Voi tietysti olla että olen jotenkin omituinen kun jo vahvasti alaikäisenäkin viihdyin Kansallis- tai Eläinmuseossa helposti pari kolme tuntia. Ähtärin sudet oppivat tuntemaan minut niin hyvin että kaksi laukkasi paikalle häntää heiluttaen ja haukahdellen kun huikkasin että tulkaapa tervehtimään. Mutta se on jo toinen juttu. (Pitäisi saada susienkin kuvia skannatuksi ja Facebookiin ennen kuin ehtii kuolla sukupuuttoon.) |
|
| 29.11.2019 11:42 | Jouni Hytönen: | Onneksi en ole kasvanut niin aikuiseksi, että jostain Muumimaailmasta tai Tykkimäen huvipuistosta tms. olisi kiire pois. Vierailun peruskaava on seuraava: kohteeseen mielellään silloin kun se aukeaa ja poislähtöä suunnitellaan sulkemisajan tienoilla. :) Kuusi tuntia on ihan hyvä aika kohteessa. Vähän kuin savusauna, johon on syytä varata aikaa kolmen tunnin perusaikayksiköissä, ei sieltäkään lähdetä vartissa ulos. Tai jos joku lähtee, niin se on hänen tapansa toimia. :) | |
| 29.11.2019 13:16 | Hannu Peltola: | Petrillä on vähän erikoinen kommentti säpinäpuistoista. Onneksi Suomessa Tekniikan museo on ymmärtänyt olla muuttumatta "säpinäpuistoksi" ja siellä kävi 2018 yhteensä 40 451 vakavasti aiheesta kiinnostunutta. Lahden toisella puolella säpinäpuistoksi muutetussa Tekniska Museetissa kävi vuonna 2018 yhteensä 323 399 vierailijaa, mikä vastaisi väkimäärään suhteutettuna reilua 150 000 vierailijaa Suomessa. Jotenkin olin kuvitellut museoiden olevan ihmisiä varten ja sen olevan hyvä asia, jos museo pystyy houkuttelemaan enemmän vierailijoita! Samalla museo saa yleistä näkyvyyttä ja luulisi niillä lipputuloillakin olevan jotain vaikutusta museon toimintaan. Säpinäpuistoksi muutetulla Tekniska Museetilla lipun hinta on 150 SEK:ä eli noin 15 €, kun aiheeseen vakavasti suhtautuvilta peritään Tekniikan museossa 8 €. Lipputuloissa ero on 4,85 M€ Tekniska Museetilla vs. 323 608 € Tekniikan museolla! (ja totta kai on selvää, että suuremmilla taloudellisilla resursseilla museota voidaan kehittää entistä paremmin asiakkaita palvelevaksi) |
|
| 29.11.2019 19:10 | Petri P. Pentikäinen: | Kyllä Hannulla on pointtia. Mekanismi on sama kuin Pori Jazzissa, jossa kaiken maailman Stingit mahdollistavat, että me ankeat jatsinkuuntelijat saamme edes jotain. Hoplopit kannattavat paremmin kuin museot, joten hengissä selviävä museo valitsee säpinätien ennemmin tai myöhemmin. Tukholman teknisessä museossa on lisäksi erittäin vahva kytkös kouluihin, ja kävijöistä suurin osa on alaikäisiä. Vuosikatsauksen 2018 mukaan näyttävät lipputulot olevan kylläkin vajaa 23 miljoonaa ruunua, eli 2,3 miljoonaa euroa. Lustossa, josta tämä pohdinta alkoi, on kyllä myös toiminnallisuutta. Mutta koululaismassoja on järkevän matkan päässä vähän, koska sijainti Yleis-Suomi. |
|
| 29.11.2019 19:40 | Hannu Peltola: | Totta, en huomioinut tulolaskelmissa alennettuja lippuhintoja. Tukholman tekniikanmuseo on muuten aivan upea vierailukohde, Pohjoismaiden vastaavista museoista ehdottomasti paras. Museossa on muutamia sellaisia huippukohteita, joita ei ihan lähialueilla voi kokea: - museokaivos (tämä on tietysti vartavasten tehty, mutta autenttisista koneista ja laitteista. Vastaavaa ei minulla tule mieleen kuin Smitsonian Instituutissa Chicagossa) - mahdollisuus nähdä ja olla Cray-supertietokoneen sisällä. Cray oli niin suuri, että sen sisään voi oikeasti mennä. - Ruotsin hienoin pienoisrautatie, Uno Miltonin aivan klassikkomaineen saanut taideteos - mukava läpileikkaus ruotsalaiskodeista tyypillisine irtaimistoineen 1910-luvulta nykypäivään |