??.??.1930 / Helsinki asema
??.??.1930 Ilmeisesti puolustuslaitoksen ylilääkärin käytössä olleita sairasvaunuja. Vaunut on muunnettu vanhoista matkustaja- ja tavaravaunuista. Vasemmalta oikealle: sairasvaunu XE 0601, keittiö(?)vaunu A40 (entinen keisarillinen keittiövaunu A4) ja desinfiointivaunu XGdf (vain puoliksi näkyvissä). [1930-luku?]
Kommentit
| 02.05.2020 21:01 | Olli Keski-Rahkonen: | Rintamäen Esan muistiinpanot kertovat vaunun 0601 olevan XE (voi toki kuvausaikaan olla myös BE), valmistunut 1873 ja hylätty 1954. | |
| 03.05.2020 00:08 | John Lindroth: | Oliko kuvan vaunu alunperin peltivuorattu?Näissä esiintyi laajallakin skaalalla erilaisia ikkunakokoja? | |
| 03.05.2020 09:13 | Teppo Niemi: | Eikös B tullut virkatarvevaunuihin (ensimmäinen numero 0₩ 1950- luvulla? Sitä ennen oli vain X käytössä. Ja kuvasarjahan oli VR: n 75 vuotiskuvia, eli aikaan jolloin vain X oli tuossa käytössä. VR täytti 75 vuotta 1937. | |
| 03.05.2020 11:33 | Kurt Ristniemi: | Rautatiemuseossa tämän kuvan selite on: "Ylilääkärin sairasvaunu, ent. keis. keittiövaunu ja desinfisioimisvaunu". Entinen keittiövaunu on keisarillisen junan järjestyksessä toinen keittiövaunu, rakennettu vuonna 1916 alunperin keittiövaunuksi. Desinfisioimisvaunun historiaa en ainakaan tähän hätään löydä. |
|
| 03.05.2020 19:24 | Kurt Ristniemi: | Vuonna 1937 desinfioimisvaunuja oli kaksi kappaletta: XGdf 04007 04008, seinässä teksti 'Desinfioimisvaunu'. Kuvan desinfioimisvaunu on niistä toinen. Tämä käy ilmi kirjeistä K:o 928/1882, 19.11.1932 ja Rh 3060/5652, 12.11.1932 sekä vaunuluetteloista. Kuvassa ei ole DE-vaunua, vaan entinen A4, jolla tässä todennäköisesti on kuitenkin jokin virkatarvevaunulittera. Littera XGdf puuttuu vorgin litteraluettelosta. |
|
| 04.05.2020 08:00 | Kurt Ristniemi: | Kuvan vaunuista vain XE-sairasvaunu on muunnettu vanhasta matkustajavaunusta. Keittiövaunu on jo alunperin rakennettu keittiövaunuksi ja desinfioimisvaunu on muunnettu katetusta tavaravaunusta. Keisarillisen junan keittiövaunu on oletettavasti toiminut keittiövaununa myös tässä (puolustusvoimien) ylilääkärin junassa. Vaunu näyttää 2-akseliselta, mikä tarkoittaa sitä, että kuva on otettu vuoden 1932 jälkeen. Silloin vaunun numero on A40. 'Keisarin juna'-kirjassa kerrotaan tästä keittiövaunusta: "Uusi keittiövaunu esiintyy vuoden 1927 kalustoluettelossa vielä numerolla A4, mutta tämän jälkeen se on muutettu ilmeisesti 1932 numeroksi A40. Vuoteen 1932 mennessä on myös keskimmäinen akseli poistettu. Vaunun itsenäisyyden ajan vaiheet ovat hämärän peitossa, mutta joidenkin viitteiden mukaan se olisi olut puolustusvoimien käytössä ylilääkärin junassa." |
|
| 12.05.2020 21:33 | Simo Toikkanen: | XGdf lisätty litteraluetteloon. | |
| 14.06.2023 07:58 | Kurt Ristniemi: | Jostain syystä minua on vuosikausien ajan vaivannut tämän kuvan oikea tunnistus. - Einari Kaskimiehen kirjassa Valtionrautatiet (= tuo 'VR:n 75-vuotiskuvateos') kuvatekstinä on "Puolustuslaitokselle kuuluvia sairasavaunuja" (s. 177). - Keisarin juna -kirjassa todetaan: "[Keittiö]vaunun itsenäisyyden ajan vaiheet ovat hämärän peitossa, mutta joidenkin viitteiden mukaan se olisi ollut puolustusvoimien käytössä ylilääkärin junassa" (s. 25). - Rautatiemuseossa tämän kuvan selite on "Ylilääkärin sairasvaunu, ent. keis. keittiövaunu ja desinfisioimisvaunu". Mihin mahtaa perustua käsitys, että vaunut olisivat olleet puolustuslaitoksen ylilääkärin käytössä, tai puolustuslaitoksen käytössä ylipäätään? Valtionrautateillä oli oma ylilääkäri vuodesta 1908 alkaen. |
|
| 14.06.2023 08:19 | Erkki Nuutio: | Kuvauspaikaksi voi merkitä Helsingin aseman. Taustalla kuvassa näkyy Helsingin konepajan hallinpääty (Edelfeltin piirtämä). | |
| 14.06.2023 17:59 | Esa J. Rintamäki: | Herra Kurt, mitä kommenttiisi ylilääkäreistä tulee, niin itse ajattelin keissin olevan heijastumaa 1920 - 1930 - lukujen yleisestä ilmapiiristä Suomessa. Että raja railona aukesi. Eikä Lahtari-Kustaa miekkaansa tuppeen pannut. Sen kummemmitta sanoisin, että vöyhkäpäisimmät sodanrakastajat saivat tosiaankin sotansa 30.11.1939 aamulla. Ja monet ylilääkärit töitä riittämiin. |
|
| 14.06.2023 18:48 | Kurt Ristniemi: | Esa J.: Sodat olivat toki tosiasia, mutta niiden tosiasiallisuus ei riitä todisteeksi keittiövaunun A40 olemisesta puolustusvoimien käytössä. Rautatietutkimus - tai pitäisikö sanoa '-tutkimus' - perustuu aivan liiaksi arvailuihin, puutteellisesta aineistosta tehtyihin vääriin johtopäätöksiin ja puhtaaseen toiveajatteluun. Jos keittiövaunu oli puolustusvoimien käytössä, niin kaiketi asiasta on olemassa luovutuspäätös. Kuten todettu: Valtionrautateillä oli kyllä ihan oma ylilääkäri, joka myöhemmin sai oman vaununsakin. |
|
| 14.06.2023 20:20 | Erkki Nuutio: | Vaasan senaatti perusti väliaikaisen lääkintähallituksen ja nimitti sen johtoon tohtori Valter Osvald Sivénin. Tämän valvontavaltaa sotilassairaanhoitoon ei Mannerheim hyväksynyt. Mannerheimin erottua armeijasta, nimettiin Sivén sotaväen ylilääkäriksi. Hänen kuoltuaan äkillisesti, nimitettiin vt. ylilääkäriksi Hjalmar Gabriel von Bonsforff. Tämä toimi tehtävässä vuoteen 1926 ja siirtyi sitten suojeluskuntien ylillääkäriksi. (Puolustuslaitos 1918-1939, s.251, muuta kirja ei aiheesta kerro). Erikoisjulkaisuja aiheesta voi löytyä esimerkiksi Sotilashistoriallisesta aikakauskirja -sarjasta tai Tiede ja ase -lehdestä. |
|
| 15.06.2023 12:20 | Esa J. Rintamäki: | Herra Kurt, jos olisin johdonmukainen ja "kiihkeä" virkatarvevaununtutkija (tai ainakin vakavasti otettava sellainen), minun pitäisi asua Mikkelissä kuukausitolkulla naisystäväni sukulaisperheen vaivoina ja tutkia, tutkia ja taas tutkia VR:n rautatiehallituksen ja koneosaston prujuja (vähintään näitä) saadakseni tähänastisista luetteloistani vähintään aukot paikattua. Ja aukkojahan piisaa! Esimerkiksi sekin montako makuuvaunua nyt oikein luiskahtikaan Ojajärveen syyskuussa 1928 penkereen sorruttua? Joku mainitsee kolme ja toinen mainitsee kaksi. Ja varmistaa sitten se, että käytettiinkö jonkin lipsahtaneen vaunun aluskehystä A 90:n aluskehykseksi? Ja alkaa tietysti jo muinaisten foinikialaisten ajoilta! VR mainitsi virkatarvekäyttöön tulleista vaunuista kiertokirjeessään vuonna 1928. Eljas P. on jossain yhteydessä jo maininnut Mikkeli-arkiston hankalasta käytettävyydestä, sekä kaukolainan hintavuudesta ja siitä, että pitäisi osata aavistaa, että mitä siellä kansioissa nyt sitten onkaan... Pitäisi ja pitäisi vielä osata olla satunnaisasiapuppusanageneraattorikin! Mutta, ainakin olen luonut jonkunmoisen pohjan, jossa joku Heikki Ylikangas-klooni sitten voisi horjuvin askelin tallustaa...? Lyön vetoa vanhoista kalsareistani, että ei muuten tallusta! Ja tämä juuri on rautatieharrastuksen yhtaikaa hyvä ja huono puoli, silkka amatöörimäisyys. Sekä krooninen tyhjän lompakon syndrooma. |
|
| 15.06.2023 12:59 | John Lindroth: | Syvälliseen harrastamiseen riittää kolme sanaa "Ecstasy,Passion and Pain"joka on myös bändin nimi.Jnäiden lisäksi norsun hermot! | |
| 15.06.2023 14:33 | Kurt Ristniemi: | Itse olen sekä luonteeltani, koulutukseltani että ammatiltani analyytikko. Arkikielellä 'niuho'. Mielestäni kaikille tosiasioina esitetyille väitteille tulee olla todennettavat lähteet. Siksi kritiikittömästi rehdyt väärät johtopäätökset surettavat minua kovin: Jos esim. tietyssä lähteessä kerrotaan vaunun tiettynä ajankohtana olleen salonkivaunu, ei ole loogista eikä järkevää väittää vaunun olleen alusta alkaen salonkivaunu. Tämä esimerkki koskee vaunua nro 1, joka alun perin oli yhdistetty I & II lk vaunu. Mutta harrastajien 'tutkimus' on täynnään tällasia lähteistä väärin johdettuja väitteitä. Eikä vain harrastajien, vaan jopa VR:n virallisissa historiikeissa on tällaisia virheellisiä väittämiä. Syvällinen - ja asiallinen - harrastaminen edellyttää enen kaikkea analyyttisyyttä ja kykyä pysyä tosiasioissa. Jos ja kun aukkoja jää, niitä ei pidä täyttää luulotteluilla, vaan jättää ne rehellisesti auki. |
|
| 15.06.2023 15:44 | Esa J. Rintamäki: | Olisikohan paikallaan järjestää joskus jonkinlainen pikakurssi siitä, että miten tutkitaan ja tulkitaan? Ja missä? Olisin itsekin kaivannut jonkinlaista opastusta aikanaan. Itseäni harmittaa vieläkin kompastelemiseni Tyrisevän kohdalla Platformskjul-artikkelissani, kun uskottelin itselleni sielläkin olleen Skjul. (Ei valokuvan mukaan ollut, vaikka korkeusprofiilipiirros väitti muuta.) |
|
| 16.06.2023 09:44 | Petri Sallinen: | Huh — vai pitäisi harrastustoiminnan olla "loogista", "järkevää", "syvällistä" ja "analyyttistä". Varmaan myös "kustannustehokasta". Asioitahan HARRASTETAAN juuri sen vuoksi, että harrastukset rentouttavat, tuovat mielihyvää ja vievät mietteet pois leipätyöstä ja arjesta, joissa usein edellytetään juuri em. asioita. Kun YLEn toimittaja kysyi Kauko Kuosmalta, mitä järkeä on rakentaa rautatieaiheisia pienoismalleja, kun niitä saa valmiina kaupasta, oli vastaus kuvaava: "Harrastuksissa ei tarvitse olla mitään järkeä". Kannattaa siis rakentaa jokainen pienoismalli valmiiksi, vaikka lähdeaineisto olisi puutteellista ja kannattaa kirjoittaa jokainen rautatiehistoriallinen teksti valmiiksi, vaikka kaikkea tietoa ei löytäisi tai sen etsimiseen ei olisi resursseja. Pienoismallien puutteiden arviointi on helpompaa kuin pienoismallien rakentaminen ja tekstien puutteiden arviointi on helpompaa kuin tekstin luominen. Suuremmassa kuvassa: kannattaa harrastaa juuri sillä tavalla, mikä itsestä tuntuu hyvältä. |
|
| 16.06.2023 10:23 | Esa J. Rintamäki: | Herra Petri, monet kiitokset kommentistasi! Siinä on vaan se, että kaikki tutkiminen on tarkkaa (enemmän tai vähemmän) tieteellistä työtä, eikä sonnanajoa perälauta alhaalla. Kun nyt vaan näin 65-vuotiaana oppisin vielä nauramaan itselleni ja edesottamuksilleni...! |
|
| 16.06.2023 12:05 | Jouni Hytönen: | Onhan toki tieteellinen tutkimuskin itseään korjaavaa eli henkilö tai työryhmä X voi olla käytössään olleella aineistolla, ajankäytöllä, resursseilla ja omalla osaamisellaan päätynyt tiettyihin tuloksiin, joista osan kenties työryhmä Y voi paremmalla aineistolla, isommalla budjetilla ja/tai paremmalla osaamisellaan osoittaa vääriksi ja esittää uudet tulokset, joita taas sitten tiedeyhteisö arvioi. Mutta tuossa on kyllä perää, että tiedoissa olevat aukot kannattaa mieluummin jättää ja selittää avoimiksi eikä arvailla. | |
| 16.06.2023 13:32 | Kurt Ristniemi: | Ihan niin kuin Petri totesi: Kannattaa harrastaa juuri sillä tavalla,mikä itsestä tuntuu hyvältä. Siinähän ei suinkaan ole mitään pahaa eikä vastaansanomista. Mutta nyt ei olekaan kyse harrastamisesta, vaan rautatietutkimuksesta. Harrastustoiminnan ei tietenkään tarvitse olla olla "loogista", "järkevää", "syvällistä" ja "analyyttistä". Ei tietenkään. Mutta rautatietutkimuksen tarvitsee. Kun 'harrastamalla' tyhjästä temmattuja ideoita esitettään rautatietutkimuksellisina tosiasioina, tehdään pahaa hallaa rautatietutkimukselle. Yllättävimmät ja järkyttävimmät kohtaamani kommentit toistaiseksi ovat olleet - Tämähän on vain harrastus. Ei tutkimusta tarvitse tehdä niin huolella kuin oikeaa tutkimusta. - Jos jotakin tietoa ei löydy, se keksitään. Nämä kommentit tarkoittavat käytännössä sitä, että faktoina saa esittää mitä hyvänsä puppua, joka sitten toistuu ja monistuu 'vanhastaan tunnettuina tosiasioina'. Ts. harrastamisessa totuudella ei ole väliä. Ei järkevään rautatietutkimukseen tarvita mitään muuta kuin tosiasioissa pysyminen ja pidättäytyminen esittämästä omia päätelmiään faktoina. |
|
| 16.06.2023 14:28 | John Lindroth: | Kun haluaa tietää miten asia oikeasti on täytyy tietää kelle soittaa! | |
| 16.06.2023 20:30 | Petri Sallinen: | Rautatiehistoria on monelle vain harrastus. Silloin se ei täytä tieteellisen tutkimustyön kriteereitä — eikä sen tarvitsekaan tehdä sitä. Puutteistaan huolimatta tällainen harrastus voi tuottaa sellaista tietoa, joka muuten jäisi piiloon. Historian popularisointi on sitä paitsi yksi journalismin tyylilaji, jota esimerkiksi jo toimintansa lopettanut Tekniikan historia -lehti harjoitti. Jutut avaavat ilmiöitä ja esittelevät asioita hehtaarin tarkkuudella — ilman viidettä desimaalia. Jutut eivät yritä täyttää tieteellisen tutkimuksen periaatteita. Juttutyypille tunnusomaista on asioiden suoraviivaistaminen — myös olettamukset ja arvailut, jotka joskus voivat osua jopa oikeaan. Jos joku yksityiskohta osoittautuu virheelliseksi, niin se kyllä korjaantuu — tavalla tai toisella :) Sitä paitsi suurella pensselillä suurta kuvaa maalaavassa jutussa muutamalla virheellisellä yksityiskohdalla ei ole kokonaisuuden kannalta merkitystä. Kannustan harrastajia tähän. Turha yrittää pitää kynnystä niin korkealla, että asiat jäävät julkistamatta. Tunnen monta tapausta, jotka ovat jättäneet ansiokkaita töitään julkaisematta, kun joku deltalji on jäänyt puuttumaan. |
|
| 16.07.2023 06:42 | Kurt Ristniemi: | Petri on toki - jälleen kerran - aivan oikeassa kannustaessaan julkaisemaan epätäydellisiäkin kirjoituksia. On kuitenkin vissi ero myönnetyllä epätäydellisyydellä ja puhtaiden arvauksien tai loogisesti kestämättömien johtopäätösten esittämisellä tosiasioina. Jälkimmäisiä ei kertakaikkiiaan voi hyväksyä. Ei edes silä perusteella, että kyseessähän on 'vain' harrastus. Suorastaan järkyttävänä huijauksena pidän täällä esitettyä kommenttia: Jos jotakin ei tiedetä, se keksitään. Mutta epätäydellisyyden hyväksymiselläkin on rajansa. Itselläni on työn alla useita kirjoituksia, joita ei kannata julkaista ennen kuin selvät epäselvyydet ja ristiriidat on ratkaistu. Ei ole mieltä julkaista kirjoituksia, jossa tutkimuksen kannalta merkittävimmissä tiedoissa on oleellisia puutteita tai ristiriitoja. Mutta palataanpa sitten kuvan vaunuihin: - Sairasavaunu XE 0601 on ns. Valtionrautateiden ylilääkärin sairasvaunu, mahdollisesti yksi niistä sairasvaunuista, joita Valtionrautatiet asetti eri puolille Suomea onnettomustapauksien varalta. Vaunun historiaa en kuitenkaan onnistu jäljittämään. Olisin siksi perin kiitollinen, jos ensimmäisessä kommentissa esitetyille tiedoille löytyisi virallinen lähde. - Keittiövaunu A 40 on todellakin keittiövaunu, ilman kysymysmerkkiä. - Desinfioimisvaunu on XGdf 04007. Desinfioimisvaunuja oli kaksi, ja vain 04007 vastaa ulkonäöltään kuvan vaunua. Kaikki vaunut olivat Valtionrautateiden kalustoluettelossa, eivätkä siten voineet olla puolustuslaitoksen ylilääkärin käytössä. Puolustuslaitokselle luovutetut vaunut nimittäin poistettiin Valtionrautateiden kalustoluettelosta. Vaunut ovat joko Helsingin sairas- tai desinfiointijuna, tai yksinkertaisesti vain joukko Valtionrautateiden vaunuja, joita käytettiin tarvittaessa, kutakin omaan tarkoituksensa. Mutta, vaikka Einari Kaskimies kirjassaan Valtionrautatiet niin väittääkin (s. 177), vaunut eivät siis ole "Puolustuslaitokselle kuuluvia sairasvaunuja", vaan Valtionrauteille kuuluvat Helsingin sairasvaunu XE 0601, keittiövaunu A 40 ja desinfioimisvaunu XGdf 04007. |
|
| 16.07.2023 10:21 | Petri Sallinen: | Kansallisarkistossa säilytetään käsinkirjoitettua listaa, josta löytyy myös merkintöjä XE-sarjan virkavaunuista. Sen mukaan XE jakaantui kahteen sarjaan: 0601-0608 ja 01801-01819. XE-vaunun 0601 kohdalta löytyvät seuraavat käsinkirjoiteutut tiedot: luovutettu liikenteelle 1873, bostadsvagnar, ent. 01819, XT 01105 27/11 1930. Koska tiedoissa viitataan toiseen XE-sarjaan, niin voidaan myös tutkia, mitä dataa sen osalta on tallennettu. XE 01819 -vaunun yhteyteen on kirjattu seuraavat tiedot: luovutettu liikenteelle 1893, sjuktransportavagn 0601, 16/12 1930. Katsotaan vielä löytyykö tietoja XT 01105 -vaunusta, johon siihenkin viitataan. Sen kohdalta löytyvät seuraavat tiedot: luovutettu liikenteelle 1930, hyljättiin 1940, f.d. XE 0601. Nyt vain tulkitsemaan tai keksimään — ihan miten vaan :) |
|
| 16.07.2023 10:56 | Petri Sallinen: | Desinfiointivaunut 04007 (luovutettu liikenteelle 1922) ja 04008 (luovutettu liikenteelle 1908) näyttävät olleen alunperin XG-sarjassa, josta ne on myöhemmin (en tiedä milloin) siirretty omaksi sarjakseen XGdf. Vaunut esiintyvät listauksissa kummassakin sarjassa, XG:ssä siirtomerkinnöin varustettuna. | |
| 17.07.2023 10:36 | Petri Sallinen: | Kaivelin lisää. XE-vaunu 01819 oli alunperin E-sarjan vaunu nro 1903, joka valmistui vuonna 1893. Vaunu oli alunperin kolmiakselinen. | |
| 17.07.2023 12:22 | Kurt Ristniemi: | Kiitokset, Petri näistä tiedoista. Ne valottavat XE 01801-01819 vaunuryhmän historiaa. Törmäsin tähän ryhmään tuota XE 0601:tä selvitellessäni, mutta aina on hyvä panna tietoja talteen, ikäänkuin varastoon pahan päivän varalle. Ts. jos joskus intoudun selvittelemään tämän ryhmän asioita perusteellisemmin. Olen itsekin kuvannut monia Kansallisarkistossa olevia käsinkirjoitettuja vaunukirjoja. En ilmeisesti ole kuitenkaan osunut siihen kirjaan, jossa nämä XE-vaunut ovat. Tai sitten - koska kuvaaminen on uuvuttavaa - olen jättänyt X-alueen kuvaamatta, koska en silloin ole ymmärtänyt olla siitä kiinnostunut. Lienen kuvitellut, että koska varsinainen kiinnostuksenaiheeni on autonomian aika, ei X-alue olisi kiinnostava. Jos niin ajattelin, niin väärässä olin. |
|
| 20.07.2023 05:08 | Kurt Ristniemi: | Vaunuista XE 01801 - 01819 on nyt selvillä seuraavat seikat: - Mitkä E-vaunut ne alun perin olivat. - Vaunut myytiin (ainakin melkein kaikki) Puolustuslaitokselle vuonna 1919 sanitteetijuniin. - Vuosina 1919 ja 1921 vaunut 'kohdistettiin' saniteettijuniin I, II ja III. - Vaunut palasivat vuonna 1946 VR:n käyttöön. VR sijoitti 4 niistä sairasvaunuiksi varikoille. - 1950-luvulla ehdotettiin 9 vaunua hylättäviksi. Kalusteet ja romumetallin arvo palutettiin Puolustuslaitokselle. Mutta selvittämättä on: - Miksi ja milloin E-vaunut siirretiin XE 01801- sarjaan. Invalidi- ja saniteettijuniinko? Mitä muutoksia niihin tehtiin? - Millä ehdoilla Puolustuslaitos vaunut osti v. 1919? Kuka muunsi vaunut Puolustuslaitoksen varasto- ja keittiövaunuiksi ja milloin? Myynnistä on kirje, mutta sitä en ole löytänyt. |