11.09.2019 / Brienz, Sveitsi
11.09.2019 Sveitsissä ollaan kohteliaita ja pyydetään istumaan, kolmella kielellä.
Kommentit
| 10.05.2020 18:34 | Heikki Jalonen: | Tässä olisikin todellinen pulma Max Jerry Horowitzille: "Please Take a Seat". Mutta, kun se on noin lujasti kiinnitetty... | |
| 10.05.2020 20:34 | Kari Haapakangas: | Entäs ne kaksi muuta kieltä? | |
| 10.05.2020 21:09 | Uwe Geuder: | Niissä otetaan paikka, mutta ei sentään istuinta. | |
| 10.05.2020 21:15 | Vesa Höijer: | Vähän etelämpänä teksti olisi varmaan myös italiaksi. Ehkä jossain päin Sveitsiä retoromaniaksikin. | |
| 31.05.2020 01:07 | Uwe Geuder: | Karin ”kaksi muuta kieltä” voi todellakin ymmärtää kahdella tavalla. Kaksi muuta kieltä Heikin mainitseman englannin lisäksi, jotka näkyvät siinä kilvessä. Se oli minun tulkinta. Tai sitten Sveitsin kaksi muuta kansalliskieltä niin kuin Vesa tulkitsi sitä. Tämä tuli juuri taas mieleen kun tutkin Wikipediaa https://lmo.wikipedia.org/wiki/Stadler_CityLink ja löysin minulle tuntemattoman kielen: lombardin kieli. Sitä puhutaan Sveitsissäkin. Sillä on jopa 3,9 miljoona puhujaa, siis ei ole paljonkaan suomen kieltä pienempää. Retoromaani on todella pieni kieli (60.000 puhujaa). En tiedä onko sen alueella monta rautatieasemaa. |
|
| 31.05.2020 20:13 | Vesa Höijer: | Graubünden on ainoa Sveitsin kantoni, jossa retoromaani on virallinen kieli. Sen pääkaupunki on Chur, joka on tärkeä rautateiden risteysasema. | |
| 31.05.2020 20:50 | Rainer Silfverberg: | Joo, eikö Rhätische Bahn rautatiryhtiön -nimi nimenomaan viittaa siihen että kyseinen rataverkko kattaa juuri tämän kielialueen? Retoromaniaa taitaa puhua myös pieni joukko Itävallan ja Italian rajaseuduilla jotka rajoittuvat Sveitsin tähän kyseiseen kantoniin. Karttoja jos tutkii, niin vuorenhuiput joiden nimen etuliite on "Piz" kertoo tämän kielen levinneisyyden. |
|
| 01.06.2020 00:47 | Uwe Geuder: | > Sen pääkaupunki on Chur, joka on tärkeä rautateiden risteysasema. Churissa on vähän alle 40.000 asukasta, josta vähän yli 5% puhu retoromaania, siis 2000 puhujaa. Kaupungissa kyltit näyttävät olevan yksikielisiä (Sveitsin saksa) http://vaunut.org/kuva/61156 Rautatiemaseman kylteistä en ole löytänyt vorgista parempaa kuvaa kuin http://vaunut.org/kuva/66962. Vaikka on pysty lukemaan mitään, ne ovat selkeästi yksikielisiä. Kaupungin nimi oli retoromaaniksi muuten Cuira, ei se lue edes asemalla https://sites.google.com/site/churerrundgang/home/gebaeude/bahnhof > Joo, eikö Rhätische Bahn rautatiryhtiön -nimi nimenomaan viittaa siihen että kyseinen rataverkko kattaa juuri tämän kielialueen? Tietysti sanojen juuret ovat yhteisiä. Mutta nykyinen kielialue on paljon pienempi kuin kyseinen rataverkko ja ehkä myös sen ulkopuolella. Yritin selvittää asiaa eilen, siinä kuitenkin onnistumatta. Rata https://en.wikipedia.org/wiki/Bever%E2%80%93Scuol-Tarasp_railway sijaitsee ilmeisesti retoromaanisella kielialueella. Kaikki kuvat, jonka minä löysin, näyttävät vain saksankielisiä kylttejä. Jos Rhb:n sivulla vaihtaa retoromaaniksi, kyseisen alueen asematiedot katuosoitetta lukuun ottamatta ovat saksankielisiä https://www.rhb.ch/rm/service-souvenirs/contact/contact-stations/detail/zernez . Tarkistin joitakin kuntia. Retoromaanikielisen väestön osuus on laskemaan päin. Uusimmat luvut olivat vuodesta 2000 ja silloin 30:n % ja 50:n % välissä. En ole löytänyt yhtäkään retoromaaninkielistä kylttiä. Luulisin, että joitakin on varmaan olemassa, mutta eivät ole kovin yleisiä. |
|
| 01.06.2020 00:59 | Uwe Geuder: | Nyt löytyi ainakin paikkanimi. Disentiksen nimi on retoromaaniksi Mustér https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/6c/Disentis20090619Y575.jpg | |
| 01.06.2020 01:19 | Uwe Geuder: | 100-vuotisjuhla ja hengenvaara vain saksaksi. Raidekyltit saattavat olla jotakin muuta, en osaa arvaamaan, mikä saksankielinen sana se voisi muuten olla https://rail.cc/en/disentis-muster/disentis-muster-railway-station/l2819#gallery-2 | |
| 01.06.2020 11:38 | Rainer Silfverberg: | Vähän samanlainen moka kuin VR:n haluttomuus käyttää ruotsia Hangon radalla. Konnarit ei osa ruotsia, junien määränpääkyltit vain suomeksi. Asemien (Väyläviraston vastuulla) kyltit Karjaalla ja Tammisaaressa onneksi ensin ruotsiksi, sitten suomeksi ja automaattikuulutukset asemalla, mutta junissa vain suomi jyrää. | |
| 15.06.2020 00:01 | Uwe Geuder: | Löytyi se sittenkin: https://de.wikipedia.org/wiki/B%C3%BCndnerromanisch#/media/Datei:Disentis20090619Y583.jpg Tuossa ensimmäinen kieli taitaa olla luultavasti rumantsch grischun (joka on retoromaaninen uusi kirjakieli) tai sitten mahdollisesti romontsch sursilvan (joka on Disentiksen kunnan virallinen kieli). Myös kaksikielinen kulutus, kun juna saapuu Disentikseen löytyy verkosta https://de.wikipedia.org/wiki/Datei:Durchsage_Einfahrt_Disentis_RhB.ogv Arvatakseni toinen kieli on rumantsch grischun. Jos osaa ranskaa tai italiaa, voi arvata aika hyvin, mitä sanotaan. Retoromaani on monimutkaisempaa kuin ulkopuolinen kuvittelee. On olemassa hyvin monta erilaista murretta. Kuuluvatko siihen myös ne Itävallan ja Italian seutujen murteet, joihin Rainer viitasi, on kielitutkimuksessa kiistanalainen. Katsotaan siis vain Sveitsin tilanne, joka itsestään ei ole ihan yksinkertainen. Niin kuin kaikessa kielissä retoromaanisia murteita on paljon. Mutta on myös olemassa 6 kirjakieltä. Käytän tässä kielten omia nimiä, en tiedä, ovatko suomenkielisiä edes olemassa. * sursilvan (oletan, että se on sama kuin jo mainittu romontsch sursilvan) * sutsilvan (huom., että vain yksi kirjain on erilainen) * surmiran * puter * vallader * rumantsch grischun 5 ensimmäistä on kuntien virallisia kieliä ja vanhoja koulukieliä. Vaikka se olisikin kunnan virallinen kieli, sillä ei ole päivittäisessä käytössä aina niin suurta merkitystä. Ilmeisesti vaihdetaan monessa yhteyksissä nopeasti saksaksi, jos joku ei ymmärrä paikallista kieltä tai käännös ei ole olemassa (Niin kuin jo huomattiin Rhätische Bahnin sivuilla). Kun puhujat vähenevät koko ajan, kaikkien koulukirjojen ylläpitäminen viidellä kielellä on ollut haastavaa. Siksi tuli 1982 uusi yhteinen kirjakieli rumantsch grischun, joka on jonkinlainen keinotekoinen yhdistelmä kaikista. Rumantsch grischun on kantonin tasolla virallinen kieli vuodesta 2001 ja myös lukioiden koulukieli, mutta kunnat pitävät vanhoja virallisia kieliään jatkossakin. Peruskouluissa siirto uuteen kieleen on vapaaehtoista, kunta päättää, milloin sitä toteutetaan. Alkuperäinen suunnitelma oli, että siirtymäaika olisi 20 vuotta, mutta se on epäonnistunut. Ne kunnat, joiden vanha kirjakieli oli jo kaukana puhutusta murteesta, ovat siirtäneet innokkaammin uuteen. Toiset taas olivat sitä mieltä, että uusi keinokieli on kuin uusi vieras kieli lapsilleen, joka vaarantaa koko paikallismurteiden olemassaolon. Jotkut kunnat ovat jonkun ajan jälkeen myös siirtäneet takaisin uudesta kirjakielestä perinteiseensä. Rautatieharrastajille tästä jää varmaan vain haaste, että bongaa opasteita mahdollisin monella niistä kuudesta kielestä! |
|
| 15.06.2020 18:04 | Vesa Höijer: | On kyllä loputon suo, jos maailmaan ruvetaan keksimään uusia kieliä. Kuinka monta kieltä Suomessa olisi, jos jokaisesta suomen murteesta kehitettäisiin myös kirjakieli. Sveitsin saksa on puhuttuna aika erilaista kuin Saksan saksa, mutta kirjakieli se ei ole. |
|
| 15.06.2020 18:07 | Vesa Höijer: | Mitenkähän tuon penkin teksti kääntyisi sveitsinsaksaksi, savoksi tai tampereeksi? | |
| 15.06.2020 20:08 | Erkki Nuutio: | Suomesta on Suomen puolella kehitetty vain yhtä kirjakieltä. Kun Elias Lönnrot loi perustaa sille 1840- ja 1850-luvuilla, suomelta puuttuivat yhteiskunnalliset oikeudet (kuten käyttö hallinto- ja lakiasioissa). Suomenkielinen kirjallisuus (poislukien hartaus- ja maanviljelysaiheinen) oli kielletty 1850. Senaattimme oli syyllinen tähän esittämällä keisarille valtuuksien saamista tällaiseen suomenkielen kuristamiseen. Keisarina oli "Euroopan santarmi", Nikolai I ja Senaatin kärjessä oli "Hänen hirmuisuutensa" L.G. von Haartman. Häpeällisen tilanteen ansiosta tuli Lönnrotille kuitenkin mahdolliseksi saada uudistamansa kieli vakiintumaan ja olemaan jatkokehittämisen perusta, koska mitään muuta edes auttavasti ajantasaista kirjakieltä ei ollut. Olihan kirjakielen kehittäminen Agricolan jälkeen (1557-) estetty koko riikin ajan. Aktiivinen erityisalojen vaatima kehittäminen tapahtui 1890-lukuun mennessä. Siitä lähtien on ollut kyse normaalista uudistamista. Tänä päivänä jotkut itäsuomalaiset asianharrastajat kehittävät ns. Karjalan kirjakieltä. Siinä painottuu karjalainen kieli, jota on puhuttu esimerkiksi vepsän ja vienan suunnilla ja pakkoluovutetun Karjalamme itäosissa. Tunnetusti Lönnrotin kirjakieli painottui läntisen Suomen murteiden pohjalle. Karjalan kirjakielen hyöty ainakin Suomen puolella on epäselvä. Kannattaisiko tyytyä murteisiin, joita on useita. Suomen ulkopuolella on esiintynyt ja esiintyy ns. poliittisia kieliä. Noin 1935 kiellettiin suomi Itä-Karjalassa ja niskalaukausten välillä kehitettiin ns. karjalankieli kyrillisin kirjaimin. Paikallisetkaan eivät sitä oppineet ja se hylättiin 1939 ja korvattiin suomenkielellä valmistauduttaessa Suomen valloitukseen. Ns. meänkieli, eli ruotsin vaikutuksen vähän tahrima tornionjokilaakson murre on poliittinen kieli, jolla Ruotsi pyrkii häivyttämään suomenkielen muistoa pohjois-Ruotsin alkuperäiskielenä (saamenkielen ohella). Suistui teräskiskoilta paljon leveämmälle raiteelle. |
|
| 15.06.2020 23:14 | Rainer Silfverberg: | Meänkielen synnystä olen lukenut kyllä sellaisen version että se kehitettiin siksi, että kun 1960-luvulla Tukholman herrat ja rouvat alkoivat vihdoin ymmärtää Norrbottenin suomen murteita puhuvien tarvetta saada käyttää omaa kieltään, heille yritettiin ensin opettaa Suomessa puhuttavaa nykysuomea, mutta he eivät oppineet kunnolla sitä. Siksi kehitetiin meänkieli jossa on vaikutteita murteista ja lainasanoja ruotsista. Ne jotka puhuvat sitä ovat ilmeisen tyytyväisiä siihen. Toisaalta olen itse havainnut että sikäläiset osaavat aika hyvin kanssa nykysuomea. Saamen kieliä on pohjois-kalotilla yhteensä 9 ulottuen aina Kuolan niemimaalta Ruotsin Jämtlantiin asti. Suomessa on kolme saamen kieltä. |