??.??.1880 / Kymijoki, Korian silta, Koria
??.??.1880 Kuva ajalta kun Korian vanha silta oli ainoa silta paikalla. Kuvausvuosi on arviolta noin 1880–1889. Siihen aikaan läheisen aseman nimi oli Kymmene. Katso myös uudet kuvani sillasta! | Kuvan lähde: Finna. (CC BY-NC-ND 4.0)
Kommentit
| 14.07.2020 17:25 | Tomi Hämäläinen: | Voisiko kuva liittyä siihen kun puiset siltajänteet korvattiin teräksisillä? Kuvassa näkyy telineitä sillan alla. Uusimmassa resiinassahan oli juttua reunajänteiden vaihdosta vuonna 1880. | |
| 14.07.2020 20:04 | Erkki Nuutio: | Itävaltalaissyntyinen Michael Strukel opetti Teknillisessä Korkeakoulussa sen perustamisesta lähtien ja oli sen ensimmäinen sillanrakennusopin professori. Hän kirjoitti lukuisia oppikirjoja ja mm. alunperin Allgemeine Bauzeitung -ammattilehdessä vuonna 1888 julkaistun saksankielisen kirjoituksen Ueber das Grossfuerstenthun Finnland mit besonderer Beruecksichtigung der Kommunikationen (50 s.) useine piirros- ja valokuvineen. Kirjoituksessaan Strukel mm. selosti havainnollisten ja yksityiskohtaisten piirrosten avulla oheisen valokuvan esittämien reunajänteiden vaihtoa : Puurakenteiset jänteet, huolellisesta materiaalinvalinnasta ja toteutustavasta huolimatta paljastivat vuonna 1878 (siis vajaan 9:n vuoden käytön jälkeen) sellaista heikentymistä, että niitä täytyi jo tällöin vahvistaa. Siksi vuonna 1880 ne korvattiin teräsrakenteisilla jänteillä. Koko jänteiden vaihtotyö 20 miehen, kannatustelin ja muun valmstelun jälkeen kesti vain 2.5 tuntia. Jan-Erik Wiik sisällytti Strukelin ansiokkaan kirjoituksen toimittamaansa kirjaan Kejsardömets och storfurstendömets jernbanor (Tipos 2015, 136 s.). Tilatkaa ihmeessä www.tipos.fi ! Sillan nurkalla olevassa pylväässä on lukuisasti eristimiä, enemmän kuin rautatietä palvelevan sähkölennättimen kuvittelisi vaatineen. Ovatko siis puhelinjohtoja varten? Sähkölaitoksia ei vielä 1880-luvulla ollut täälläpäin. Auttaisivatko puhelinjohdot kavetamaan aikahaarukkaa? |
|
| 15.07.2020 00:05 | Esa J. Rintamäki: | Aika vekkulia ollut tuon sillan sauvavoimien laskeminen. Tapahtuiko kynällä ja paperilla? Niin, olliko "räknäysriukuja" eli laskutikkuja jo tuolloin, taisi olla? | |
| 15.07.2020 10:36 | Erkki Nuutio: | Lyhyt (noin 30 s.) johdatus laskutikun vaiheisiin : https://de.wikipedia.org/wiki/Rechenschieber Sen perusteella selluloidipintaisia ja -asteikkoisia tikkuja tehtiin Saksassa 1880-luvun lopulta lähtien. Jenkkilässä tehtiin luultavasti jo varhemmin. Rakennusstatiikan alalla toiminut professori hankki sellaisen ensimmäiseksi - eli siinä ja siinä. Luultavasti kuitenkin tikun käyttö alkoi Suomessa 1890 vuoden vaiheilla. Kyllä ristikot laskee tikuttakin, apuna logaritmitaulukot ja esimerkiksi helmitaulu. Aikaa kului tietysti tikunkin kanssa. Nautin sairaasti tyrmäämällä Otaniemen professorin vaatimuksen suorituksesta näistä klassisista menetelmistä ennakkovaatimuksena lisuriopintoihin. Tyrmäys oli helppo kun käsissä oli tuore M.Sc.-tutkinto elementtimenetelmän opeista Euroopan johtavasta yliopistollisesta tutkimusyksiköstä Swanseassa. Lyhyen johdatuksen laskutikkuun ja muut saksan tekstit tekniikan ja historian alalta luen sujuvasti 50-vuotisesti työssä opittuna. Keskikoulussa oli ruotsi ja englanti ja tekussakin pakotettuina samat. Saksan puhuminen sujuu huonosti, koska en koskaan pystynyt irtautumaan muusta saksan kieliopin omaksumista varten. Kielipoliitikkomme saavat tuholaistoiminnastaan arvosanan 6+, jos sitäkään. He eivät olekaan meidän puolellamme. |
|
| 15.07.2020 22:14 | Esa J. Rintamäki: | Samaa vikaa minullakin, englantia ja ruotsia jo kansakoulussa, keskikoulu täydensi kumpaakin. Saksaa kansalaisopistossa ja myöskin itsekseen. Tekussa herrasteltiin englannilla. Olen jonkin verran tilannut ja ostanut tavaraa Saksan eBaystä. Niissä tapauksissa, joissa sanotaan että "möglicherwise kein Versand nach Finnland" eli mahdollisesti ei toimiteta Suomeen, olen aina saanut tilauksen läpi tiedustelemalla kohteliaasti saksaksi toimituskuluista. Saksalaiset myyjät ovat ikionnellisia, kun heihin ottaa yhteyttä nimenomaan saksaksi. Edelleen, sinuttelusta siellä ei välttämättä pidetä. Olen siis itseoppinut. Töissäkin aikoinaan sain asiani läpi puhelimitse saksalaisten kanssa. MUTTA: älkää vaatiko minua kertomaan akkusatiivin ja datiivin välistä eroa, minulla ei ole näistä harmainta hajuakaan! |
|
| 12.06.2021 22:26 | Jukka Viitala: | Olin 1985 tuon sillan kupeessa olevassa AUK-akatemiassa ja muistaakseni jänteissä ei ole juurikaan varmuuskerrointa, eli 1-2:n vinotuen pätkäisy pudottaa pääjänteen jokeen, periaatteessa siis parilla telamiinalla poikki. Terässillat ovat yllättävän heikkoja, Pohjan silloille Tammisaaressa riitti muistaakseni 11 kg viksusti sijoitettuna, eli kyliltä ei hajoa ikkunat sillan pudotessa. Junan ollessa päällä joku 8 kg hoitais homman. Myrkkynä riittää TNT, sillat on patarautaa. |