30.07.2020 / Välillä Mikkeli–Otava

30.07.2020 Operailin Dr20 matkaa takaisin etelään Kainuussa vietettyjen päivien jälkeen ja alkaa jo hiljalleen lähestyä määränpäätään, mutta matkaa on vielä.

Kuvan tiedot

Välillä: Mikkeli–Otava Ratakm: 303+372 Koordinaatit: 61.67838 27.25432 [Google Maps] [Karttapaikka]

Kuvaaja: Vertti Kontinen
Kuvasarja: Savon radan erikoisia ja tavallisia kulkijoita Mikkelin seudulla
Lisätty: 30.07.2020 21:04

Dieselveturi
Dr20: 29010

Junatyyppi
VET: 17302

Muu tunniste
Sijainti: Linjalla
Vuodenajat: Kesä

Operaattori
Operail Finland Oy:

31.07.2020 22:39	Matias Kauramäki:	On kyllä ruma keula tässä. Kai tämä on jotain kulttuurillista muutosta, kun ei enää panosteta veturien muotoiluun. Vertaa tätä vaikka Hr11, Dr12 tai Dr13 keulaan.
31.07.2020 23:15	Tuukka Ryyppö:	Minkä verran höyryissä oli muotoilua ja miltä osin ulkonäkö oli ihan vaan seurausta teknisistä vaatimuksista? Eli olisiko tässä vaan palattu 70 vuoden takaiseen?
31.07.2020 23:44	Erno Palonheimo:	Onhan tässä nyt muotoilua, runsaastikin. Ei välttämättä miellytä kaikkia, mutta on silti. Vähimmällä muotoilulla lopputulos olisi suorakulmainen särmiö, ja tämä on siitä aika kaukana.
01.08.2020 03:41	Esa J. Rintamäki:	Olihan sitä jonkinmoista muotoilua höyryissäkin. Esimerkiksi baijerilainen S3/6, erilaiset virtaviivaistushommelit (Saksan BR05, BR61, englantilainen A4 (Mallard) sekä amerikkalaiset Commodore Vanderbilt ja Hiawatha, joitakin mainitakseni). Kuitenkin näissä oli nähtävillä se, ettei höyryveturin perusrakenteille juuri voitu mitään. Kattilat oli sellaisia, kuin olivat, savutorvea ei voinut piilottaa eaimerkiksi kehykseen pyörien väliin. Ohjaamokin oli pakko olla siellä, missä se yleensäkin oli, lukuunottamatta joitakin Cab-in-front-vetureita. Puhumattakaan tendereistä. Jopa kuuluisan muotoilijan Luigi Colanin ehdotelman höyryveturin virtaviivaistamiseksi pystyi heti ensisilmäyksellä tunnistamaan höyryveturiksi. Dieseleiden ja sähkisten suhteen asia on jo paljon helpompi!
02.08.2020 18:08	Kari Kuusela:	Höyryveturissa on näkyvissä lähes kaikki välttämättömät varusteet. Silti veturi voi olla hyvin muotoiltu ja omalla tavallaan kaunis - ilman päälle rakennettua " virtaviivaistus- " pellitystäkin. Olennaista on eri osien keskinäinen sijoittelu veturiin. Esim. suomalaiset H3 veturit olivat huomattavasti sopusuhtaisempia kuin edeltäjänsä amerikkalaiset H1 ja H2 veturit. Henkilökohtaisesti uskon, että suomalaisessa koneenrakennuksessa oli epäilemättä suuri arvo estetiikalla. Amerikkalaisessa veturisuunnittelussa näin ei varmaankaan ollut.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!