12.03.1978 / Rekola
12.03.1978 Rekolan asemarakennus keväällä 1978.
Kommentit
| 23.09.2020 16:28 | Panu Breilin: | Tämä Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus rakennettiin 1930-luvulla (1933?) ja se korvasi tällöin vanhemman vuodelta 1913 peräisin olleen asemarakennuksen. | |
| 23.09.2020 18:38 | Eero Karttunen: | Siis kuvassa näkyvä korkeampi vasempi osa on tuo vanhempi asemarakennus. Tuo matalampi osa oli 1950-luvulla rakennettu postiosa. Aseman odotussaliin mentiin tuosta kuvassa tummana näkyvästä (asemarakennuksen ja postirakennuksen) väliköstä ja asemarakennuksen odotussalin postin puoleisessa seinässä olivat lasi-ikkunat, joista "postineidit" palvelivat asiakkaita. Molemmat rakennukset olivat puulämmitteisiä. Vuonna 1978 posti oli tosin jo siirtynyt Rekolan Laurintien varrelle uusiin tiloihin. Eikä Rekolan liikennepaikkakaan ollut tässä paikassa kuin 1.12.1980 saakka, mihin saakka vanhalla asemalla oli myös VR:n lipunmyyntiä. Uusi Rekolan seisake otettiin tuolloin käyttöön vähän pohjoisempana. Kuvan oikeassa laidassa näkyvällä mäellä sijaitsee muuten nykyisin Peijaksen sairaala ja kuvassa näkyvä peltoalue on jo pitkään ollut täynnä kerrostaloasuntoja. |
|
| 23.09.2020 22:33 | Seppo Kiuru: | Rekolan asemalla tuli 70-luvulla vietettyä välillä pitkiäkin aikoja. Talvella lähijunat Helsinkiin oli usein myöhässä, jopa tunnin kerran. Mutta aseman odotustilassa oli mukavan lämmin, hyvin lämmitetty pönttöuuni tarjosi mukavaa lämpöä. Junanlähettäjä (?) kuulutti, nyt se juna on lähtenyt Korsosta, tulee kohta, jos.... Ja sieltä lippumyynnistä sai paitsi VR:n 30 päivän lippuja, myös lippuja pikajuniin Savoon. |
|
| 24.09.2020 13:01 | Eero Karttunen: | Tuon pönttöuunin lämpöä minunkin tuli kokeiltua usein talvisin koulumatkoillani; välillä aamulla odotussali oli täpötäynnä myöhässä olevan junan odottajia. Rekolan liikennepaikka oli aikanaan arvoltaan laituri. Toki muistan ennen linjasuojastuksen valmistuista 1950-luvun puolessa välissä Rekolan asemamiehen pyöritelleen junille vihreätä lippua tai lyhtyä. Viime aikoina siellä asemamiehinä lippuja myivät Esko Ahokas ja Lea Partanen ja viimeksi mainittu asui perheineen asemarakennuksen eteläosassa olleessa pienessä asunnossa. Kun ennen radan sähköistämistä junia kulki harvakseltaan, rouva Partanen tunnettiin ahkerana punaisen lipun näyttäjänä, jos näki viime hetken matkustajan juoksevan kohti junaa. Välillä kiukkuinen konduktööri huusi Lealle: "Ei sitä junaa kannata pysäyttää jokaisen myöhästyjän takia". Muuten sähköjunien alkukautena 1970 luvulla (kaksiraiteisena kautena) junamatka Rekolan ja Helsingin välillä kesti sähköjunalla yleensä vain 20 minuuttia (välipysähdykset olivat Pasila, Tikkurila ja Hiekkaharju). Nykyisin K-junalta aikaa Rekolaan kuluu suuruusluokkaa 28 minuuttia ja juna pysähtyy kaikilla liikennepaikoilla. |