01.10.2020 / Pasila alapiha
01.10.2020 1163 oli tarkoitus pelastaa vaan laatat viety (ilmeisesti talteen) ja savutorvikin on poissa. Ilta-aurinko paistaa ruosteiselle veturin sivulle.
Kommentit
| 06.10.2020 16:36 | Markku Naskali: | Taas esimerkki siitä että rauta on halpaa. Sinne vaan ruostumaan ja lopulta hajoamaan. Maassa on satoja kilometrejä hylättyä rataa mutta kiskot eivät kiinnosta ketään. Jogurttipurkkeja kyllä keräilään. Hyvä sekin, mutta... | |
| 07.10.2020 08:21 | Raimo Harju: | Sitä minäkin olen ihmetellyt, mikseivät ratakiskot kelpaa, nehän on helppo katkoa ja sitten sulatukseen, tai sitten voihan niitä käyttää sellaisenaankin joihinkin rakenteisiin. | |
| 07.10.2020 09:15 | Simo Virtanen: | Eikö Sallassakin joku omatoimisesti purkanut rataa ja sanomistahan siitä tuli. Omistajan ne pitäisi purkaa, mutta samalla pitäisi tietysti poistaa myrkkypuuta olevat pölkyt ja se taitaa maksaa aika paljon. | |
| 07.10.2020 09:27 | Ossi Rosten: | Romurauta on tällähetkellä alle 10€/tonni niin ei tuo lyö leiville oikein alkaa jostain korvesta kiskoa kiskomaan.. | |
| 07.10.2020 09:42 | Kari Haapakangas: | Sallassa sanomista taisi tulla rauhansopimuksen rikkomisesta, eli rata Sallasta Kelloselkään piti olla olemassa, koska Neuvostoliitto vaati niin. Tietysti rata oli liikennöitävässä kunnossa vain teoreettisesti, mutta kiskot siellä kuitenkin oli. | |
| 07.10.2020 10:00 | Raimo Harju: | Onko malmin louhiminen rikastaminen ja sulattaminen sitten edullisempaa kuin valmiin ratakiskon sulattaminen, kaukaa korvesta se malmikin pitää louhia ja kuljettaa. | |
| 07.10.2020 10:16 | Mika Hakala: | Ihan hyvä, ettei raudan hinta houkuta purkamaan infraa yms. Olemassa oleva infra (vaikka teoreettinenkin) on kumminkin materiaalista, eikä abstraktia (asemakaava) jota voidaan helpommin muokata. | |
| 07.10.2020 11:44 | Esa J. Rintamäki: | Luin aikoinaan jostain, että rauta/teräsromun kuparoituminen olisi koettu ongelmaksi. Ratakiskoja tämä ei suuressa määrin koske, mutta esimerkiksi romuautojejn sulattaminen uusiokäyttöön aiheuttaisi juuri mainittua kuparoitumista. Väännänpä kuparilangasta: kun ei niitä kaikkia sähköosia ja johtoja pystytä poistamaan vaikkapa nyt autonraadoista. |
|
| 07.10.2020 12:00 | Timo Salo: | Tuntuu oudolta ettei kuparia saada "irti" raudasta, onhan niillä sulamispisteessä n. 500 asteen ero? | |
| 07.10.2020 12:25 | Erkki Nuutio: | Valimotekniikka I (1982) sanoo: Kappalesuuruudeltaan tarkoituksenmukainen puhdas kupari soveltuu valuraudan ja teräksen seostamiseen [jos siis käyttökohde sallii tai kaipaa kupariseostusta, oma huomatus]. Romusta on tällöin huolellisesti tarkattava, että käytetään vain varmuudella puhtaaksi kupariksi pääteltäviä levyä, putkea jne. Seassa EI SAA olla messinki- tai pronssiosia, tinauksia, LYIJYÄ tai muita seoksia. Sulatuksissa induktiouunissa ei romu saa olla ruosteista ja sen tulee olla kuivaa. On erityisesti kiinnitettävä huomio lyijyyn. Paitsi pelkkänä, sitä esiintyy maaliaineissa. Seostuksen puhtausnäkökohdat sulkevat pois pintakäsitellyn ja likaantuneen romun. JNE |
|
| 07.10.2020 13:17 | Jussi Laukkanen: | Romuraudan/teräksen hinta riiippuu aika monesta tekijästä. Edellä puhuttu puhtaus vieraista aineista ja lopputuotteen laatua heikentävistä muista metalleista on yksi oleellisimmista kriteereistä. Romuraudalle/teräkselle on sen takia määritetty laatuluokat helpottamaan kaupankäyntiä. Hintaan vaikuttavat tietysti myös sellaiset käytännön asiat kuin kaupan kohteena olevan erän suuruus, sen sijainti, vastaanottajan käyttämä käsittelytekniikka ja vastaanottavan yrityksen sijainti globaalissa logistiikkaketjussa. Tästä on seurauksena melkoinen hintahaitari. Keski-Suomessa sijaitsevan parin tonnin suuruisen sekapeltiluokkaan menevän romukasan hinta voi olla negatiivinen, kun 20 tonnin painoisen höyrykattilan arvo tuotuna vastaanottajan vaa´alle on luokkaa 2000 euroa. Ranskan rannikkoa seilaavan aluksen ruumassa olevan erän hinta määräytyy sitten raaka-ainenoteerausten pohjalta. Katsoin Lontoon (LME) hinnan ja se oli nyt noin 280 USD/tonni. (En tällä hetkellä työskentele alalla, joten mainitsemani luvut ovat vain suuntaa antavia.) |
|
| 07.10.2020 17:47 | Markku Knuutti: | Eikös elektrolyysi oo semmonen eri sulamispisteisten metallien erottelutapa ? | |
| 07.10.2020 18:14 | Esa J. Rintamäki: | Elektrolyysin käyttäminen olisi hankalaa, koska kupari on "tasaisesti" jakautuneena rautaan. Aikaa siinä kyllä saisi kulumaan! (Atomipainot: rauta 55,8 ja kupari 63,5) Sulattaminen voisi toimia, mutta kerrostuminen sulatusuunissa ei ole kovin helppoa? Päätellen siitä, kun atomipanot ovat noinkin lähellä toisiaan. |
|
| 07.10.2020 18:18 | Raimo Harju: | Mikähän mahtaa olla rautamalmin keskimääräinen rautapitoisuus. Jos ajatellaan rauta teräsromun hinnaksi 10 euroa tonnilta, niin tämän mukaan kohta kaikki romuliikkeet menee konkurssiin, eikä rautamalmia kannata enää missään nimessä louhia. | |
| 08.10.2020 11:26 | Ossi Rosten: | Oli minulla näemmä jo vanhaa tietoa tuosta romuraudan hinnasta, se olikin historiallisen alhaalla(koronajarru veti metallien hinnat yleisesti alas), mutta nyt esim autonraadoista saa jo 20€/tonni ja ratakiskosta saap jo 100€/tonni: https://www.lapinmetallikierratys.fi/ostohinnat Mutta halapaa ko saippua vieläkin... |