05.07.2020 / Hikiä
05.07.2020 Ukko-Pekka n:o 1009 ohittaa Hikiän asemaa.
Kommentit
| 11.11.2020 13:50 | Rasmus Viirre: | Eikös Ukko-Pekka ollutkaan tyyppinimeltään Hr1..? | |
| 11.11.2020 22:01 | Raimo Harju: | No olihan toki. | |
| 12.11.2020 16:33 | Markku Naskali: | Mielestäni pitäisi olla P1. Siis aiemman numeroinnin mukaan. Kuka tietää? |
|
| 12.11.2020 16:57 | Teemu Sirkiä: | "Raskas pikajunaveturi Hr1 (ennen vuoden 1942 nimiuudistusta P1) eli tuttavallisemmin Ukko-Pekka" sanoo Wikipedia. | |
| 12.11.2020 17:16 | Timo Salo: | Mitä muuta eroa on Hr1:ssä ja Tr1:ssä kun nopeus? | |
| 12.11.2020 17:43 | Juhana Nordlund: | Pyörästöjärjestys ei ollut sama Hr1:ssä ja Tr1:ssä. Hr1:ssä vetävät pyörät olivat suurikokoisemmat verrattuna Tr1:n vastaaviin. Ukko-Pekassa oli vain kolme vetävää akselia, Ristossa neljä. Hr1:n johtotelissä oli kaksi akselia, Riston yksi. Jos kuvan Ukko-Pekka on valmistunut vasta sarjatunnusuudistuksen jälkeen, siitä ei ole tarpeen käyttää merkintää P1 oikeastaan missään yhteydessä. Äkkiseltään muistelisin, että Pekoista vain sarjan vanhimmat ehtivät kantaa P1-tunnusta. |
|
| 12.11.2020 18:24 | Petri Nummijoki: | Näin on. Hr1-vetureista vain numerot 1000-1005 ehtivät olla sarjamerkillä P1. Siten veturille 1009 ainoa oikea sarjamerkki on Hr1. Muutenkin kyseenalaistaisin vanhojen sarjamerkkien käytön hyödyllisyyden niillä höyryvetureilla, jotka ehtivät uudemmat sarjamerkit saada. Tämä lähinnä sen vuoksi, että keskuudessamme ei liene enää juuri ketään, jolla harrastus on 1942 ollut niin pitkällä, että vanhemmat sarjamerkit tuntuisivat tutummilta. Tietysti ennen vuotta 1942 otetun kuvan yhteydessä vanhan sarjamerkin käyttö sopii hyvin. | |
| 12.11.2020 20:18 | Timo Salo: | Jos nyt ymmärsin oikein, niin Tr1:ssä on tiuhempi välitys vetokyvyn parantamiseksi nopeuden kustannuksella. Muuten sama veturi eri alustalla... | |
| 12.11.2020 22:03 | Topi Lajunen: | Höyryveturissahan (kankikoneistoisellisessa) ei sinänsä ole välityksiä ollenkaan, vaan vetopyörä pyörähtää tasan yhden kierroksen yhtä työsylinterin iskua kohden. Ainoa tässä mielessä säädettävä asia on vetopyörien koko, joka juurikin tästä syystä on Tr1:ssä pienempi kuin Hr1:ssä. | |
| 12.11.2020 22:36 | Petri Nummijoki: | Hr1:ssä ja Tr1:ssä myös sylinterit ovat erilaiset. Mutta kattila, hytti ja tenderi ovat periaatteessa samanlaisia. Tosin niissäkin on eroja valmistuserästä riippuen mutta se on kiinni enemmän valmistusvuodesta ja/tai valmistajasta kuin siitä, onko veturi Hr1 vai Tr1. | |
| 13.11.2020 06:00 | Timo Salo: | Kiitos kaikille tuon vetosysteemin selittäjille, alkaa hahmottua kuin se toimii... Sitä vielä jumiuduin pohtimaan, että onko nämä kaksi puolta oikea/vasen kytketty mekaanisesti toisiinsa ja kuinka teho sylintereissä pysyy samanlaisena? Jos esim. toinen työsylinteri vuotaa läpi, niin eikös veturi ala "vikuroimaan"? Elektroniikassa on samantyyppisiä ongelmia, kun kytketään vaikka useampi tehotransistori rinnan... Miten tasataan kuorma niin, että virta kulkee kaikkien läpi tasaisesti? Jos kaksi työsylinteriä vielä jotenkin saadaan tasakuormitukseen, niin miten tuo amerikkalainen "Big Boy" jossa laskujeni mukaan on 4 työsylinteriä? Vaunujen akseli/pyöräpari näyttää olevan aina "yhtä puuta", mutta sellaista kuvaa missä näkyy vaikka juuri tuon Hr1/Tr1 vetävät pyörästöt veturin alta ei ole näkynyt? (enkä osaa kyllä hakutoiminnolla sellaista hakeakkaan) |
|
| 13.11.2020 07:01 | Juhana Nordlund: | Hr1:n ja Tr1:n kitkapainot (aikanaan puhuttiin hankauspainosta) olivat myös erilaiset. Kaiken kaikkiaan Tr1:n suurin vetovoima oli Hr1:tä korkeampi. Mutta vetävien pyörien koon takia suurin nopeus jäi Pekkaa alemmaksi, joskin 80 km/h oli noiden sarjojen nuoruusvuosina varsin asiallinen. | |
| 13.11.2020 07:37 | Erno Palonheimo: | Myös veturin pyöräpari on aina yhtä puuta ja koneistot pysyvät näin keskenään synkronissa. | |
| 13.11.2020 08:01 | Timo Salo: | Mutta onko kuskilla mitään tapaa havainnoida, että molemmat puolet "oikeasti vetää"? Toinen puolihan voi vaan lonkuttaa kuormana mukana, jos asia on niinkuin Erno kertoo... | |
| 13.11.2020 09:32 | Robert Sand: | Kuulee ja tuntee kyllä jos veturi ontuu. Tai ainakin niissä pikkuveturissa Kovjoella mistä minulla on kokemusta sen huomaa. | |
| 13.11.2020 10:43 | Mikko Herpman: | Koitin etsiä missä oli tarinaa Kuopion konepajan ajoilta kun oli höyryvetureita korjattu ja koeajettu. En löytänyt missä tätä tarinaa oli, mutta jäi mieleen että osaavat asentajat saivat luistit ja koneistot niin hienosti aseteltua jo hallissa ettei koeajon jälkeen tarvinut säätää. Mutta jossain tapauksissa pieniä säätöjä koneistoon ehkä piti tehdä. Selvähän se että jotain tuntemuksia tulee jos koneistot eivät ole synkassa, kuitenkin pieniä välyksiä kankikoneistossa on ja nehän sieltä kaiketi välittyy mikäli ei ole juuri kohdallaan. Miten lie nuo välykset kankikoneistossa, kuuntelin vasta peruskunnostetun Big Boyn 4014 käyntiä joillain videoilla ja aikamoinen kalke kuului. Joten ehkäpä se on vaan ominaista joissain tapauksissa, ilmeisesti Trumannikin kolkutteli... |
|
| 13.11.2020 12:46 | Esa J. Rintamäki: | Sehr geehrte Herr Timo! Kaikkein parhaiten pääset sisään höyryveturin rakenteeseen tutkimalla kirjaa aiheesta. Sivustolla "Antikvaari.fi" on tänään myynnissä 7 kpl Mikko Ivalon "Höyryveturit ja niiden hoito" - kirjaa. Yksi niistä on suppea versio vuodelta 1974, hinnaltaan 17€. Muiden hinnat vaihtelevat 30 - 100 €. Ivalon kirja on seikkaperäinen, sortumatta liiaksi mutterinkiertofilosofiaan. Suosittelen! Muutenkin suosittelen tuota sivustoa, olen tehnyt siellä loistavia löytöjä! |
|
| 13.11.2020 14:12 | Timo Salo: | Bitte "in english" mein freund Esa! Saksan osaaminen jää täällä korkkaritasolle... :-) Kiitos vinkistä!!! Nuo vanhat veturit jotenkin kiinnostaa, osaaminen oli jo silloin yllättävän pitkällä! Sama juttu, kun tuo "Titanic"-dokumentti tuli TV:stä, aivan uskomatonta. Mikolle: Näin se on aina mennyt, osaava huolto ei juuri saa kiitosta, mutta jos asiat on päin p.... , niin hyvä ei heilu! Robert: Mikä mahtaa olla noitten Sinun veturien paino, 2-5tn max. ? Silloin tuntuma on varmasti herkempi, kuin 150 tn:ssa Hr1/Tr1:ssä...? |
|
| 15.11.2020 11:14 | Petri Nummijoki: | Ainakin kuvan http://vaunut.org/kuva/76679 yhteydessä kerrotussa tapauksessa ongelman huomasivat Hr1:n kohdalla matkustajatkin. |