??.??.1900 / Eteläsatama
??.??.1900 H-vaunuja Eteläsatamassa 1800-luvun vaihtuessa 1900-luvuksi. Oikeanpuolimmaisessa vaunussa on vielä vanha yhtiötunnus SJiF. Vaunuissa on nähtävästi kaikissa vipujarrut, mutta mitä näkyy kahden oikeanpuolimmaisen vaunun välissä? Kuva on rajattu Helsingin kaupunginmuseon kuvasta https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0000pk9i
Kommentit
| 17.11.2020 10:20 | Tapio Keränen: | Vaunujen välissä vai vaunujen takana? | |
| 17.11.2020 10:58 | Mikko Herpman: | Huomio kiinnittyy kahden vasemmanpuoleisen vaunun kuormiin, lieneekö siellä pienehkö kattila ja höyrykone. Mahtaako olla tulossa vai lähdössä maasta/maahan? Vaunujen takana näyttäisi olevan puomeja ja jotain muitakin rakenteita.. |
|
| 17.11.2020 12:21 | Heikki Jalonen: | Maukas kuvaherkku! Tässäpä tutkimista, kiitos. Oikeanpuoleisten vaunujen väli: tarkoitatko löysänä riippuvaa ruuvikytkintä vai varokytkintä, koukkupäistä ketjua? Tämä letka on melko varmaan vielä vaihtotyön suhteen "vaiheeessa", ei siis lopullinen kulkuun valmisteltu junarunko, siksi kaikenlaista löysää ja roikkuvaa. Vasemmanpuoleisessa vaunussa on varmasti pienen "siirrettävän" höyrykoneen osia/osat. Kattila on pystymallinen, melko varmasti Rapid-tyyppinen, laatikkomainen nokikaappi kattilan kyljessä näkyy selvästi. Sen oikealla puolella kattilan jalkarengas/pohjalaatta. SVR-merkin kohdalla pystyasennossa korkeahko, ylösalaisin olevaa Y-kirjainta muistuttava koneen runko, sen yläpäässä sylinteri ja luistikaappi paikallaan. Kampiakseli ja epäkeskot, samoin kuin kiertokanki ja luistitangot ovat varmasti paikallaan rungon sisäpuolella. Vauhtipyörä sen sijaan on irrallaan: se yltäisi vaunun lattian alapuolelle jos olisi kiinni koneessa. Lopullisessa asennuspaikassaan sille on tehty syvennys konehuoneen lattiaan. Puulaatikossa koneen muita, irrallisia osia ja varustimia. Kaiken päällä näkyy pitkänpuoleinen, kulmaan tehty putki. Juuri siitä voisi tehdä johtopäätöksen, mihin käyttöön tuo kone on ehkä tarkoitettu. Putki on varmasti päähöyryputki kattilasta koneeseen. Kattila voidaan siten sijoittaa eri huonetilaan kuin varsinainen kone. Järjestely oli hyvin tyypillinen pienissä meijereissä, likainen lämmityspuoli saatiin sillä tavalla (melko pienellä kustannuksella) erotettua puhtaammasta puolesta, pieneen tiiliseen sivurakennukseensa. Savupiippuakaan ei tarvittu, vain peltinen putki katon läpi ulos. Varsinainen kone oli hihnavetojen ja hoidon puolesta mukavammalla paikalla itse meijerisalin nurkassa. Keskimmäisesä vaunussa näkyy lisää laitteita: ainakin hihnapyörä. Ja jokin pyöreä päätykappale, joka saattaisi kuulua kirnun rumpuun. Luultavasti se kuuluu samaan lähetykseen kuin höyrykonekin. Matkalla jonnekin sisemmälle Suomeen, jossa noina vuosisadan vaihteen aikoina rakennettiin lähes uskomattoman monta pientä ja vielä pienempää osuusmeijeriä. Koneisto voisi olla lähtöisin Ruotsista, toimittajana de Laval, melko yleinen valinta meikäläisiin pieniin meijereihin. |
|
| 17.11.2020 13:36 | Kari Haapakangas: | Aika metka viritelmä tuon vasemmanpuoleisen rakennuksen oikeanpuoleisella parvekkeella. Jonkinlainen teltta. | |
| 18.11.2020 08:45 | Kurt Ristniemi: | Oikeanpuoleisten vaunujen väli: Tarkoitan vinoa ja vaakasuoraa tankoa, tms. jotka näyttävät olevan vaunujen välissä. Tarkemmin katsoen vaakasuoran tangon alla näyttää olevan kaksi tiiliskiveä, parrunpätkää tms. mahdollisesti pitämässä tankoa irti maasta. Niinpä tangot lienevätkin vaunujen takana, niinkuin Tapio jo olettikin. Olisiko osa lastista vielä lastaamatta... |
|
| 18.11.2020 13:17 | Heikki Jalonen: | Ahaa. Ei se taida olla osa kuormaa. Arvaanpa, että jos voisimme mitata noiden maata vasten olevien klossien etäisyyden toisistaan, saisimme mitaksi noin 60 tuumaa... Kyseessä lienee pysäytyskenkäpari, kuvassa joutilaana radan vieressä. Kotimaista kirvesmiestaitoa, ehkä ihan paikallisesti improvisoitu. |