03.05.1997 / Hyvinkää asema
03.05.1997 Juna kaartamassa Rautatiemuseolle Hyvinkään asemalla.
Kommentit
| 19.11.2021 19:57 | Oula Ahlholm: | Onko nämä kiitojuna vaunuja? | |
| 19.11.2021 20:20 | Raimo Harju: | No eivät kyllä ole, vaikka ehkä siinä vauhdissa mukana pysyisivätkin. | |
| 20.11.2021 02:31 | Esa J. Rintamäki: | Vekkuli maalauskaavio noissa "englantilaisvaunuissa". Nämä vaunut sitten tuherrettiin jos jonkinmoisen värisiksi. Eikä nykyinenkään väritys mielestäni hurraita herättele...! |
|
| 20.11.2021 02:41 | Juhani Pirttilahti: | Sirkusvaunut ovat joskus olleet enemmän sirkusvaunuja kuin nykyisin. | |
| 20.11.2021 10:26 | Rainer Silfverberg: | Tuolla värityksellä yritettiin saada juna näyttämään Idän Pikajunalta. Sisältä ainakin pari noista vaunuista olli aika onnistuneita. Muhkeat plyyssinojatuolit ja kattokruunut ja mahonkiviilua. | |
| 20.11.2021 11:41 | Tauno Hermola: | Ihmettelen vaan suuresti, miksi Rautatiemuseo näitä käyttää, kun alkuperäisasuista kalustoakin on. | |
| 20.11.2021 11:58 | Uwe Geuder: | Siis kertokaa nyt nuorille vasta 20 vuoden molemmille puolille Suomessa olleelle suoraan: Semmoista maalausta ei historiallisesti Suomessa koskaan ollut? Vai onko? (Oula on kai alle 20 v ja minä vähemmän yli sitä Suomessa ollut, vaikka ikä onkin jo melkein kolmekertaisesti :) ) |
|
| 20.11.2021 12:41 | Jorma Toivonen: | Kuvassa on SRHS:n (Suomen Rautatiehistoriallinen Seura ry) 30-vuotisjuhlajuna, siis tilausjuna. Vaunustossa oli näiden sininen/valkoinen Foek/Eik-vaunujen lisäksi tavallisia ruskeita päivävaunuja. Foek- ja Eik-vaunut eivät tuollaisenaan ole koskaan olleet normaaliliikenteessä. Alkuperältään ne ovat tavallisia suomalaisia puuvaunuja, mutta kaluston silloin omistanut englantilaistaho oli rakennuttanut niihin omiin tarkoitusperiinsä, mm. kahvitteluun, sopivan sisustuksen. Samoin ulkoasu värityksineen ja ovi-ikkunoineen muuttui tuolloin. Junan kalusto on tässä eri operaattoreilta. Suomen Rautatiemuseo ei näitä vaunuja käyttänyt, vaan vaunusto muotoutui tilaajan tuolloisen tarpeen ja vaunujen saatavuuden mukaan. SKS |
|
| 20.11.2021 14:16 | Petri Sallinen: | Rautatiemuseon kokoelmiin kuuluvaa kalustoa on entisöity monesti toisella kädellä tai ilman riittävää perustutkimusta. Se ei ole mikään tae historiallisesta todellisuudesta, että entisöinti on tehty rautatiemuseon toimesta. | |
| 20.11.2021 16:06 | Uwe Geuder: | Kiitos Jorma, nyt saatiin jo paljon tietoa. Jospa uskallan kysyä tyhmästi vielä lisää... Minä en nyt muista nähneeni vanhoissa kuvissa muuta kuin ruskeita puuvaunuja. Mutta tietysti hyvin vanhat valokuvat ovat kaikki vain mustavalkoisia tai sitten juuri nyt en vain muista. Onko mikään muu maalaus ollut koskaan käytössä Suomessa? Jos nyt puhutaan vain normaaliliikenteestä, ei sen jälkeisistä virityksistä. | |
| 20.11.2021 16:12 | Rainer Silfverberg: | Puuvaunuista matkatavaravaunut olivat tummanvihreitä, postivaunut oransseja. Moottoripikajunien liitevaunuista jotkut olivat 50-luvulla harmaa-punaisia kuten Dm4. Presidentin salonkivaunu on ollut tummansininen. Siinä ne sitten ollivat. Sitä myötä kun ruskeiksi maalatut vaunut haalistuivat auringossa ja menettivät pigmenttiään, ne muuttuivat mustiksi. Osittain myös noen takia. Sekä höyry että dieselvetuit savuttivat sen verran että vaunut nokeentuivat eikä puuvaunuja viitsitty pestä niin usein kuin teräsvaunuja. |
|
| 20.11.2021 16:13 | Petri Sallinen: | Luokkaväritys oli henkilövaunuissa käyttössä vuoteen 1931 asti. Tämä tarkoitti sitä, että ensimmäinen luokka oli sininen, toinen luokka vihreä ja kolmas luokka ruskea. Yhdistelmävaunut em. värityksen mukaan — myös postiosastot erotettiin oranssilla, mikäli oli kyseessä yhdistelmävaunu. T-sarjan vaunut olivat alkuvaan joko tavaravaunun vihreitä tai harmaita — asiaa ei ole voitu varmistaa dokumenttien avulla. Tällaisilta luokkavärityksen mukaiset vaunut saattoivat näyttää. https://mestarimallit.com/lanterniinikattoiset-matkustajavaunut/ |
|
| 20.11.2021 16:29 | Uwe Geuder: | Kiitos Rainer ja Petri, nyt on tiedonjano sammutettu ainakin hetkeksi ;) | |
| 20.11.2021 18:55 | Esa J. Rintamäki: | Mitä tulee Foek-litteran saaneeseen vaunuun, niin muistan kun mainitussa 30-vuotisjuhlajunassa tutkin sitä hiukan, niin snne oli asennettu brittiläisvalmisteinen paineilma-aggregaatti (?) moottoreineen. Konehuoneen ikkuna-aukon ritilöiden välistä saattoi lukea: " Broomwade - British made" - tekstin. Moottori silloin ainakin oli käynnissä. Mäntässä.aikoinaan kaupungilla oli traktori, jonka perään oli kytketty juuri tuon tekstin mukainen paineilma-aggregaatti ilmasäiliöineen katuporia varten. Kun litterassa kerran on "e", niin jauhaako aggregaatti sittenkin sähköä junan valaisemiseksi? Vaunussa oli lisäksi puuliesi ruuanvalmistusta varten. |
|
| 20.11.2021 19:06 | Esa J. Rintamäki: | Siis Foek 22561 vuodelta 1997, oli entinen BT 01158 ja entinen BT 01353. Alunperin se oli ollut vuonna 1946 valmistunut postivaunu Po 9817. | |
| 21.11.2021 11:04 | Rainer Silfverberg: | Petri: Ymmärsin kai niin että luokkaväreillä olivat vain peltivuoratut vanhempien sarjojen vaunut maalattuja, ja varsinaiset paneloidut puuvaunut yhtenäisellä värityksellä alusta asti? | |
| 21.11.2021 11:58 | Petri Sallinen: | Tästä asiasta ei ole selvää dokumenttia — vain arvailuita. Vuonna 1912 otettiin käyttöön uusi haapalaudoitetu korimalli. 15 ensimmäistä vaunua oli kolmannen luokan vaunuja, eli joka tapauksessa niiden väritys oli ruskea. En ole tutkinut tarkemmin, minkälaisia muita uuden korityypin vaunuja valmistettiin vuosien 1912 ja 1931 välisenä aikana. Valmistettiinko sellaisia vaunuja, jotka olisi kuulunut maalata luokkavärityksen mukaisesti jollain muulla tavalla kuin ruskealla. On myös oletettu, että kaikki makuuvaunut olisivat olleet ruskeita, eli että niissä ei olisi käytetty luokkaväritystä. Tämäkin on pelkkä oletus — tästä ei ole olemassa kirjallista dokumenttia. |
|
| 21.11.2021 13:51 | Esa J. Rintamäki: | Petri, tästä nouseekin esiin kysymys: AS nro 91, eli kaksiakselinen sairasvaunu, joka valmistui vuonna 1916. Siinä mainittiin olevan 3 paikkaa, jotka uskoakseni olivat hoitohenkilökunnan istumapaikkoja. Se oli avosiltainen ja uutta mallia olevalla korilla. Vuonna 1933 se alennettiin: Es 3091. Ja edelleen siitä tuli XE 0685 vuonna 1961. Hylättiin vuonna 1970. Mikähän tämän vaunun korin väri mahtoi olla? |
|
| 21.11.2021 17:02 | Petri Sallinen: | Minulla on kuvalaattapiirustus kyseistä vaunusta, mutta ei mitään tietoa sen värityksestä. Saattaa olla, että vaunusta löytyy dataa, jos ryhtyisi penkomaan koneosaston papereita vuoden 1916. | |
| 21.11.2021 21:25 | Petri Nummijoki: | Pieni heitto värikeskusteluun. Veturimies-lehdessä 1/1961 vertaillaan kirjoitushetken matkustajaliikennettä sotaa edeltäneeseen aikaan ja kirjoittajan mukaan 30-luvun lopun matkustajajunien yleisväri oli tummanharmaa, vaunut olivat ruskeaksi maalattuja mutta ajan saatossa melkein harmaiksi pölyttyneitä. | |
| 22.11.2021 10:20 | Kurt Ristniemi: | T-vaunut, eli työläisvaunut, olivat aikalaiskertomusten mukaan "mustia", eivät keskieurooppalaisen IV luokan harmaita. Mitä tuo "musta" käytännössä todellisuudessa oli, ei kuitenkaan ole tiedossa: tavaravaunun vihreä, vankivaunun musta vai mikä? Kuka tietää. | |
| 22.11.2021 10:49 | Petri Sallinen: | En pitäisi yhtä kevyttä mainintaa lehdessä kovin luotettavana aikalaiskertomuksena. Toistaiseksi ei ole löytynyt kirjallista vahvistusta T-vaunujen värityksestä. Ehkä se vielä löytyy, kun mappien penkominen etenee. Harmi, että ei älytty aikoinaan kaapia varastona toimineen työläisvaunun ruskeaksi maalattua seinää, jossa oli vielä tuolloin SVR-aikuiset tekstit. Kohteesta otetuista valokuvista ei ole apua. Löydöshän ei kiinnostanut Rautatiemuseota. | |
| 22.11.2021 11:49 | Petri Nummijoki: | Jos tarkoitetaan ko. Veturimies-lehden artikkelia niin siinä ei sanota vaunujen olleen 30-luvun lopulla harmaaksi maalattuja vaan ruskeaksi maalattuja mutta yleisilmeeltään harmaaksi pölyttyneitä. Eivät vaunut ole värikuvienkaan aikakaudella olleet aina hohtavan kirkkaita http://www.vaunut.org/kuva/63140. Kun 30-luvulla höyryvetureiden ja pölyävien soraratojen määrä oli suurempi niin kalustoa likaavia tekijöitä tuskin oli ainakaan vähemmän myöhempiin aikoihin verrattuna. Lisäksi 50- ja 60-luvuilla rakennettiin paljon uusia matkustajavaunuja sekä peruskorjattiin vanhoja, joten matkustajavaunukaluston runko oli aika tuoretta verrattuna sotia edeltävään aikaan. | |
| 22.11.2021 14:14 | Kurt Ristniemi: | Arvasinkin, ettei tieto T-vaunujen "mustasta" väristä Petrille kelpaisi. Siinä ei ole mitään uutta eikä yllättävää. Eikä vähättelevässä ja arvonkieltoon pyrkivässä epäasiallisessa argumentoinnisskaan. T-vaunujen "mustaa" väriäei suinkaan tue vain yksi kevyt maininta lehdessä, vaan sille on muutakin tukea. Sensijaan T-vaunujen vaaleanharmaalle värille ei ole mitään muuta tukea kuin toivorikas harhainen arvailu. En kuitenkaan viitsi enkä jaksa taas kerran ruveta enempään turhaan väittelyyn. Jotkut vain eivät kestä muuta tietoa, kuin itse löytämänsä. |
|
| 22.11.2021 20:17 | Petri Sallinen: | Työmies 3.12.1913 kirjoittaa työläisvaunuista satiiriseen tyyliin mainiten myös vaunujen värin. Kirjoituksen tyylilaji ei ole kuitenkaan kovin dokumentaarinen. Kansalliskirjaston digitaalisessa lehtiarkistossa on suhteellisen paljon viittauksia työläisvaunuihin, mutta tarkempaa dataa on kaivettava vuoden 1912 tienoilta Kansallisarkistosta rautatiehallituksen/koneosaston jne. paperisesta arkistosta. "Tiedätkö mikä on työläisvaunu? Et tiedä, ellet asu maalla lähellä Helsinkiä. Mutta selitetään! Ensinnäkin se on vaunu, joka kuljettaa työläisiä asunnoistaan maalta kaupunkiin ja päinvastoin. Se on sitä paitsi vaunu, jonka tulee olla mukana välttämättömänä pahana eräissä paikallisjunissa, joilla liikennettä kaupungin ja maaseudun välillä ylläpidetään. Mutta ollakseen oikea kunnollinen ”työläisvaunu”, tulee sen joka suhteessa erota ”luokkavaunusta”, ulkonaisen näkönsä ja sisäisen asustuksensa puolesta. Ulkonainen asu Ulkonaiselta asultaan eroaa työläisvaunu luokkavaunusta ensinnäkin siinä, että se on musta väriltään ja huomattavasti luokkavaunuja matalampi. Matalampi on se sen vuoksi, että sitä voi käyttää lentokoneena silloin kun vaunujen väliset ”koplingit” notkopaikoissa joutuvat kovaan pingotukseen. Vaunu näet silloin nousee automaattisesti ylös kiskoilta, halveksuen kovaa maakamaraa. Luokkavaurnilta tämä etu kokonaan puuttuu. Pieni tosin huomattava ero on myös siinä, että luokkavaunussa on vaunun pyörät ympyriäiset ja että näitä on kuusi tai neljä ja että pyöriä on kummallakin vaununsivulla yhtä monta, kun taas työläisvaunun pyörät ovat kuusi- tai kahdeksankulmaisia ja että niitä tavallisesti on kolme, kaksi toisella ja yksi vaunun toisella sivulla. Edellisessä vaunussa johtuu pyörien asettelu ja niiden pyöreys siitä, että niissä on ”linjaalit”, joiden avulla vaunut keinuvat kutakuinkin mukiinmenevästi. Jälkimäisessä on pyörät asetettu edelläsanotulla tavalla sen tähden, että siitä syntyy miellyttävä keinuminen ja pyörät tehty kuusi- ja kahdeksankulmaisia sen vuoksi, että se puolestaan lisää hyväntunteen vaikutusta. Vaunun sisäasu. Kun luokkavaunussa on penkit poikkipäin, tulee työläisvaunussa, ollakseen tarkoitukseensa täysin kelvollinen, niiden olla pitkinpäin. Näin estetään työläisistä reumatismi, kun heidän ei tarvitse istua vatsa vastatuuleen päin, joka syntyy junan vinhasti eteenpäin kiitäessä. Kun luokkavaunussa usein istuu yksi kolmen istuttavalla penkillä, tulee työläisvaunussa istua vähintäin kaksi yhden tilalla. Ellei näin olisi, ei vaunu silloin voisi kunnollisesti kantaa työläisvaunun nimeä. Kun luokkavaunussa on hyllyt, mihin matkustajat asettavat hattukoteloitaan, sateenvarjojaan, pakettejaan ym, ei näitä tarpeettomia laitoksia ole työläisvaunussa, sillä mitä hyllyille pantavaa työläisillä olisi; jos olisikin, niin voi ne asettaa esimerkiksi permannolle tai jättää vaunusillalle. Yhtäläisyyttä luokkavaunun ja työläisvaunun välillä on se, että niissä kummassakin on lamput, ne, joilla luokkamatkustajat samoin kuin työläisetkin korvaavat auringonvalon puutetta. Ainoa ero, mikä tässä suhteessa on huomattavissa, on siinä, että luokkavaunussa palaa tuli lampuissa matkan päätepisteeseen saakka, kun taas työläisvaunussa tuli sammuu jo ennen perillepääsyä, tavallisemmin junan kovaa vauhtia mennessä asemien välillä. Yhtäläisyyttä on myös siinä, että näissä kummassakin käy konduktööri. Se ainoa pikku ero tosin on, että edelliseen vaunuun tullessaan sanoo herra ”piletit, olkaa hyvä”, jälkimäisessä vaan ”piletit”. Nämä kaksi mainittua yhtäläisyyttä, vaikka niissä tarkka havainnontekijä huomaakin eroa, ovat tuottaneet jossain määrin epäselvyyttä, jonka tähden onkin ryhdytty toimenpiteisiin niiden poistamiseksi. Selvä ja riidaton ero on taas siinä, että luokkavaunussa käytetään pientä siniväristä pilettiä, tai taas sievän valokuvan kanssa varustettua vuosilippua, kun sitä vastoin työläisvaunussa käytetään suurta, sellaista työläissaappaan anturan kokoista ja jotakuinkin samanväristä pilettiä, ”työläispilettiä”. Eroa on siinäkin, että edellisten omistajain kanssa ei konduktöörin passaa ”kronata”, kun se taas jälkimäisten kanssa on sallittua ja kuuluu suorastaan virkamiehen velvollisuuksiin. Pieni, mutta verrattain helposti keksittävä ero on siinäkin, että luokkavaunuissa kuuluu lämmitys ”talon puolesta”, kun taas työläisvaunussa tekevät tämän työn työläiset itse. Näitä eroavaisuuksia lukuun ottamatta on näillä vaunuilla suurta yhtäläisyyttä siinä, että ne, paitsi poikkeustapauksissa kulkevat samaan suuntaan ja että ne myös kulkevat pyörät alaspäin. Ainoastaan silloin tällöin sattuu, että joku työläisvaunu pitää mukavampana kulkea kyljellään." |
|
| 02.12.2021 20:03 | Simo Toikkanen: | Kaivelin hieman Pasilan konepajan valmistamia vaunuja. Vuosien 1912 ja 1931 välillä valmistuivat seuraavat neliakseliset päivävaunut, joissa oli joko I tai II luokan paikkoja: Ci 2226-2231, 2232-2236, 2240–2244 (16 kpl); Di 2301–2319 (19 kpl); sekä DEi 2507–2515, 2528–2547, 2548, 2549 (31 kpl) ja 2550–2589 (40). Näiden lisäksi 1926–1927 valmistui kaksiakselisesta D(k)-vaunuja 369-383, 388–407 yhteensä 35 kpl. Ajatus vihreästä Dk-vaunusta onkin jokseenkin tenhoava! | |
| 28.01.2024 09:25 | Kurt Ristniemi: | Satiirisessakin kirjoituksessa (Työmies 3.12.1913) varsinaiset faktat saattavat olla pikemminkin okein kuin väärin. Oli miten oli, mutta rautateiden oman henkilökunnan kertomaa tuskin on syytä epäillä: Viipurin asemapäällikön apulaisen kirje N:o 317, 26.2.1927: "Aina siitä lähtien kun ulkoa mustaksi ja sisältä harmaaksi maalattuja To ja T vaunuja on käytetty liikenteessä, on huomattu matkustavan yleisön vierovan näitä synkän näköisiä vaunuja..." Työläisvaunut siis olivat kuin olivatkin mustia. Ja siten myös synkän näköisiä. Olikohan siinä synkkyydessä jokin tarkoituskin takana? |