17.05.1979 / Siuntio
17.05.1979 Kahden lättäjunan kohtaus Siuntiossa keväällä 1979. Kumpikin juna koostui pelkästä moottorivaunusta. Keltanokkainen 4160 oli menossa Karjaalle ja sinikeulainen 4153 Kirkkonummelle. Matkustajiakin oli liikkeellä.
Kommentit
| 02.02.2021 21:09 | Heikki Jalonen: | Siuntio oli tosiaan Solifer-mopedien maata: tässä kuvassa taustalla Solifer SM-sporttimalli. Alapakoputken perusteella automaattivaihteinen. Hoikahkosta satulasta päätellen vanhempaa, noin 1974-5 luokkaa. Moottorina kaksivaihteinen Tomos. Automaattina suorituskyky oli jopa mopoksi tavattoman rajoitettu. Normaalin jalkavaihteisen Tomoksen sai kyllä kulkemaan, siihen sai jopa rakennettua 5:n vaihteen. Mutta, automaatti vain pärräsi... Vaihteenlukituspukit ja resiinat edelleen kovassa käytössä. Sähköistys ja kauko oli tietysti jo tiedossa, joten mitään välikauden lyhyen ajan parannuksia ei varmaan haluttu tehdä. |
|
| 03.02.2021 10:30 | Juha Kutvonen: | Tässä vaiheessa oli ELSA-oikorata vahvasti tapetilla, joten rantaradan kehittäminen oli jäissä. Sähköistys- ja perusparannuspäätökset tehtiin 1980-luvulla, kun ELSA haudattiin liian kalliina hankkeena. | |
| 03.02.2021 11:07 | Teppo Niemi: | Ja muistelempa, että Siuntion kampiasetinlaite kin korvattiin vaihde- ja opastinturvalaitoksella siinä vaiheessa, kun Siuntion itäpuolen oikaisu otettiin käyttöön. | |
| 03.02.2021 12:25 | Juhana Nordlund: | Rantaradan peruskorjaus oli käsittääkseni alkanut jo 1979 (samana vuonna, jolta kuvakin on). ELSA oli joutunut koipussiin jo sitä ennen. Työt alkoivat Karjaan itäpuolelta, Kaunislahden oikaisu otettiin vaiheittain käyttöön 1980 - 81. Siitä mentiin itään, Päivölä oli valmis 1982. Sitten loikattiin Siuntion yli, Vuohimäen oikaisu valmistui 1983. Sen jälkeen oli Siuntio vuorossa, asemaa lähin osuus valmistui 1984 aivan loppupuolella. Ja syksyllä 1985 saatiin käyttöön Siuntion vaativin osuus Kelan ja Viiman väliltä sisältäen kaksi tunneliakin. Jotain oikaisuja oli tehty kaikkia edellä listattuja aiemmin Turun päässä (esim. Littoinen), mutta ne olisivat palvelleet Rantarataa siinäkin tilanteessa, että ELSAan olisi päätetty lähteä jo 1970-luvulla. |
|
| 03.02.2021 12:32 | Niila Heikkilä: | Vanha ELSA oli kaarremitoituksiltaan sn160 -rataa. Nykypäivänä voidaankin jälkiviisaana ajatella että oliko onni että sitä ei rakennettu silloin. Uusi tuleva ELSA on n. sn300-rataa jolla tunnin juna sitten kulkisi. Suhteessa nykyisen rantaradan kunnostustöiden pohjattomaan rahankuluun, sn160- ELSAkin olisi tietysti ehtinyt palvella jo kohta 40 vuotta, sujuvoittaen liikennettä. Milloin se sitten olisikaan valmistunutkaan 1970-luvun suunnitelmissa? | |
| 03.02.2021 12:48 | Juhana Nordlund: | Eiköhän se vanha ELSA olisi aikataulutettu juurikin niin, että tästä päivästä katsoen rata olisi palvellut meitä todellakin nelisenkymmentä vuotta. Varmasti oltaisiin saatu 160-rataa sen ajan speksein. Ja lisäksi vastaavia tunnelikohtaisia pistemäisiä rajoituksia, kuin mitä Rantaradan 1980-luvun puolessa välissä rakennettujen tunnelien kohdalla on sovellettu. Uusimmat Tunnin juna -projektin sn300 -normitukset ovat täysin eri maailmasta. Toki hintalappukin on sen mukainen, mutta niin varmasti ovat yhteiskuntataloudelliset hyödytkin. |
|
| 03.02.2021 13:26 | Rainer Silfverberg: | Muistan kyllä kun seurasin keskustlua ELSA:sta vaikka olin vielä koulupoika, että varauduttiin kyllä 200 km/h nopeuteen jos jossain vaiheessa tulee sellaisia junia, mahdollisesti kallistuvakorisia, jotka siihen pystyy. Elettiin täysin erilaisessa maailmassa, ELSAaa vastaan puhui koko junaliikenteen vanhanaikaisuus ja usko autoihin ja lentokoneisiin, myös siiihen että VT1 muutettaisiin moottoritieksi, sekä Karjaan-/Tammisaaren seudun jääminen paitsioon. Puolesta puhui öljykriisi. Tavaraliikennettäkään ELSA ei olisi erityien paljon palvellut, joten siksi muut ratahankkeet menivät ohi. |
|
| 03.02.2021 13:29 | Eljas Pölhö: | Kova tuntipalkka saa niillä olla, jotka tarvitsevat varttitunnin nopeamman yhteyden Helsinkiin (viiden vartin "tunnin junan") tai sen vartin ansiosta siirtyvät juniin. Munkkiniemestä Piispanristille taitaa bussi pysyä nopeampana. Tavaraliikennettä ei ole ollut vuosiin, joten Karjaa-Salo puretaan armotta ja Kirkkonummi-Karjaa muuttuu uhanalaiseksi. Hankolaiset ja Raaseporilaiset voidaan ajattaa yhtä hyvin Lohjan kautta. Mutta missä siellä olisi liityntäasema Turun suuntaan. Olisiko se Leppävaara? Suurnopusradan kunnossapidon määrärahoista ei voi luistaa niinkuin muualla, muuten saadaan suurnopeusrata, jonka sn on 120 km/h. |
|
| 03.02.2021 14:55 | Juha Kutvonen: | Kirkkonummi - Karjaa -osuuden perusparannustyöt eivät olleet vielä käynnissä v. 1979. Rautatiehallitus hyväksyi työmaan yleissuunnitelman 22.1.1980 ja työt alkoivat samana vuonna (Valtionrautatiet 1962 - 1987, s. 106). Valmista tuli kuten Juhana yllä listaa. Tavoitenopeus tällä osuudella oli tuolloin 140 km/t. Lättien aika rantaradalla oli kuvausaikaan jo vähissä. Ne korvattiin veturijunilla aikataulukauden vaihteessa 27.5.1979 alkaen. |
|
| 03.02.2021 16:28 | Juhana Nordlund: | Kiitos Juhalle tarkennetuista tiedoista perusparannuksen päätöksenteon ajanmäärityksen suhteen. Tuohon aikaan (1979 - 80) olin vielä koululainen ja seurasin näitä asioita tiedotusvälineistä sen minkä kerkesin. Karjaan itäpuolisten kohtien oikaisutyömailta näytettiin kuvamateriaalia television Maakuntakatsaus-ajankohtaisohjelmassa, ja sehän minua kiinnosti. Olimme muuttaneet Rantaradan varrelle joulukuussa 1979 ja Turun pikajunat ja niiden reitti kiinnostivat minua huomattavan paljon. Wikipediassa on paljon artikkeleita, joiden tiedoissa on puutteita. Ehkäpä Rantarata-artikkeli on yksi niistä, siellähän kerrotaan perusparannusten ajoittuvan vuosille 1979 - 1996. https://fi.wikipedia.org/wiki/Rantarata |
|
| 03.02.2021 16:56 | Tuomas Pätäri: | Liittyen Eljaksen puheenvuoroon; En ota kantaa itse ELSA:n järkevyyteen, mutta jos se rakennetaan, olisi mielestäni järkevää ja nimen omaan tavoiteltavaa järjestää liikennejärjestelmä siten, että (kustannustehottomana) rinnakkaisesta yhteydestä voitaisiin luopua. Jos Hangon junaa jatkettaisiin Lohjan seudulle ja siellä olisi vaihtomahdollisuus kaukojunaan, voitaisiin Karjaa-Salo sekä Siuntio-Karjaa purkaa täysin tarpeettomina. Siltä suunnalta matka etenkin Turun suuntaan piteneisi ajallisesti, mutta jos ajattelee matkustajamääriä ja rataosan Karjaa-Salo pituutta, ei kokonaisuus mielestäni perustelisi yhteyden säilyttämistä. Ymmärtääkseni ELSA:an on suunniteltu kaukojunan pysähdystä Lohjan - Nummelan seudulle, mutta en muista lukeneeni/kuulleeni, että siinä olisi otettu Hangon suunnan yhteyttä mitenkään huomioon. Täytyykin etsiskellä joku päivä mitä alustavia suunnitelmia asiasta olikaan löydettävissä. Espoohan haluaisi ELSAn varteen paljon maankäyttöä ja siinähän olisi siten tarkoitus kulkea myös lähiliikenteen junat aina Lohjalle asti - sitä vartenhan Lohjan satamaradan rata-aluetta jätettiin alkupätkä varaukseksi. Liikennejärjestelmällisesti olisi kaikkein järkevintä, jos kaikilla kolmella - ELSA:n kaukojunilla, Helsinki-Lohja -lähijunilla sekä Hanko-(esim. Nummela?)-junilla - olisi yhteinen asema siinä missä radat risteävät. |
|
| 03.02.2021 17:06 | Jimi Lappalainen: | Kun Hanko–Hyvinkää -rata sähköistetään, voisi jälleen ruveta ajamaan taajamajunaa Riihimäki–Hanko, vaikkapa tulevaisuuden Sm7-junalla. | |
| 03.02.2021 17:31 | Arto Papunen: | Miksi taas haluaisin nähdä, että Hangosta saataisiin suoriakin junia vanhaa rataa pitkin Helsinkiin. Inkoo jälleen mukaan rautatieliikenteeseen eikä jäisi tuollaista Siuntion nysää jäljelle. En nyt itse ole kovin minkään oikoradan kannattaja tällä hetkellä vaan kannattaisin pienempiä hankkeita tehtäväksi. Mutta jos nyt on pakko joku oikorataidea valita niin sitten tämä. Vielä kun sen lähiliikenteen saisi Turun seudulle ja sen Uudenkaupungin radan jälleen matkustajaliikennekuntoon niin olisin tyytyväinen. | |
| 03.02.2021 17:35 | Juhana Nordlund: | Tuolla ylempänä oli otettu esimerkiksi matka Munkkiniemestä (Hki) Piispanristin pysäkille (Kaarina). Kokeilkaapa ihan huviksenne Matkahuollon aikatauluhausta, monellako bussilla korona-arkena nimenomaan tuon välin voi matkustaa siten, että nousu- ja poistumispaikat ovat juuri nuo. Vaikka tällä näkökohdalla ei ole kovin suurta merkitystä tulevaisuuden skenaarioita mietittäessä, yhteyksien määrä silti hieman yllätti. |