??.??.1914 / Alexishafen, Papua-Uusi-Guinea
??.??.1914 Täällä esitettiin kysymys onko missään ollut aasivetoista rautatietä. Toki sellaisia löytyy. Kuvassa Alexishafenin rautatien henkilöjuna aasien parivedolla. Alexishafenin rautatie sijaitsi Saksan Uudessa Guineassa. Rata avattiin 5.12.1905 ja se tuhottiin toisen maailmansodan pommituksissa. Tavaraliikenteessä käytettiin vesipuhveleita niiden suuremman vetovoiman ansiosta. Kuva on kirjasta "End of Line: A History of Railways in Papua New Guinea", kirj. Bob McKillop & Michael Pearson; julk. University of Papua New Guinea Press 1997.
Kommentit
| 07.02.2021 15:46 | Markku Naskali: | Hevosia ja aaseja on käytetty paljon vetojuhtina, mutta myös nautoja, kuten puhveleita on käytetty ja kyllähän härillä, eli kuohituilla sonneilla on Suomessakin maata kynnetty. Onkohan kiskohommissa missäin päin maailmaa käytetty? | |
| 07.02.2021 16:22 | Eljas Pölhö: | Ihminen lienee yleisin työntövoima, ei niinkään vetovoima. Vetovoimana yleisimmät ovat muuli ja hevonen. Niitä seuraavat vesipuhveli, härkä ja aasi. Härkävetoisia ratoja on löytynyt Ruotsistakin. Lehmistä ei ole muistikuvaa. Kameleita on käytetty teollisuusradoilla Pohjois-Afrikassa, koiria keveissä junissa Alaskassa ja norsuja vaihtovetureina Aasiassa. Laama- tai alpakkavetoisia junia on ollut Etelä-Amerikassa. Lisäksi minulla on hämärä muistikuva, että olisin nähnyt kuvia jakki- ja seebu-häristä junanvaunujen edessä. Hirviä (Tukholmassa) ja seeproja (mm. Lontoossa) on käytetty maantiekärryjen edessä, mutta en muista rautatiekäyttöä, vaikka ei se ole poissuljettua. Poroja en myöskään muista junan eteen valjastettuina, | |
| 07.02.2021 17:01 | Markku Naskali: | Kyllä lehmiäkin on käytetty vetojuhtina. Tuskin kuitenkaan rautateillä. Joskus ns. antiikin aikoina uutta kaupunkia perustettaessa laitettiin sonni- ja lehmäpari vetämään auraa. Se alue joka saatiin päivässä kynnetyksi oli kaupungin alue, joka yleensä sitten eristettiin muurilla. |