20.02.2017 / Venetsia, Italia

20.02.2017 Kuinka yhdistää raitiotien ja bussin huonot ominaisuudet? Translohr! Kumipyöräraitiotie, kiskojohdinauto tms, jossa yhdistyvät kumirenkaista ja tien kulumisesta aiheutuvat ylläpitokustannukset kiskosta aiheutuvaan jäykkyyteen. Lisätty kuvan http://vaunut.org/kuva/31476 kumipyörämetron "vääräoppisuus"-kommentin innoittamana :) Vähän lisää tietoa Translohrista mm. täällä: https://en.wikipedia.org/wiki/Translohr [Kuvaa ei voinut lisätä ilman tunnisteita, anteeksi puutaheinäätunnisteet: raitiotie ja kapearaiteinen.]

Kuvan tiedot

Kuvauspaikka: Venetsia Valtio: Italia Koordinaatit: 45.43819 12.31869 [Google Maps]

Kuvaaja: Pekka Siiskonen
Lisätty: 09.02.2021 11:28

Muu tunniste
Sekalaiset: Kapearaiteinen, Raitiotie
Ulkomaat

09.02.2021 13:45	Eljas Pölhö:	Ranskankielinen Wiki on tässä asiassa selvästi parempi kuin englanninkielinen https://fr.wikipedia.org/wiki/NTL_Transl​ohr (Wikin ominaisuus on, että tiedot ja vuosiluvut vaihtelevat riippuen millä kielellä luet). Tästä Translohr-järjestelmästä on helppo löytää huonoja puolia. Minulle ei ole koskaan avautunut mikä tässä on se hyvä puoli, jolla näitäkin on onnistuttu myymään neljään maahan.
09.02.2021 15:17	Rainer Silfverberg:	Vaunun ikkunoistakaan ei näe ulos joten matkapahoinvointikin on taattu!
09.02.2021 15:19	Jussi Tepponen:	Hyvänä puolena on ainakin noin 50% pienempi riski ajaa polkupyörällä raitiovaunun laippauraan... (vaikka ovatkin kahta puolta kiskoa).
09.02.2021 16:08	John Lindroth:	Kumipyörälobby pysyy enemmän tyytyväisenä ja ehkä kauemmin.
09.02.2021 16:26	Juhana Nordlund:	Tästä aiheesta on keskustelua kuvan http://vaunut.org/kuva/77140 kommenttiosastolla. En sinänsä vastusta uusien asioiden kehittelyä - päin vastoin - mutta tässä on mielestäni saatu aikaan perin erikoinen risteytys. Kuten Eljas totesi, jollain houkuttimella tätäkin on onnistuttu myymään joillekin. Nykyään on tarjolla niin monenlaisia ja -kokoisia oikeita raitiovaunuja ja toisaalta sähköbussejakin, etten oikein keksi mitään, mikä tekisi tästä risteytyksestä raitiovaunuja tai busseja välttämättömämmän.
09.02.2021 20:46	Pekka Siiskonen:	Muistelin että täällä oli joskus ollut jotain Translohr-järjestelmästä, mutta hain termiä kuvateksteistä, en kommenteista, enkä siksi törmänyt aiheeseen liittyneeseen keskusteluun -- pahoittelut päällekkäisyydestä ja viittauksen puutteesta käytyyn keskusteluun. Mielestäni kyyti Translohr-mikättimellä ei ollut niin tasaista kun olisi voinut olettaa, ja kun oli etukäteen lukenut tapahtuneista onnettomuuksista (mikätin irtaantunut kiskosta tai kisko irronnut kadusta), hirvitti jonkin verran vauhdikas hytkyttelevä meno pitkällä sillalla Venetsian ja mantereen välisellä sillalla :)
16.02.2021 23:40	Uwe Geuder:	Minusta ihan hyvä, että saatiin kuva. Ei niitä taida olla jo liikaa, jos edes yksi. Tuo Eljaksen viittaama artikkeli on oikein hyvä (mikäli ymmärtää tai käännösohjelmat ovat tarpeeksi hyviä…). Järjestelmällä haetut edut ovat sinänsä järkeviä: Rata on kevyempi kuin tavallinen raitiotie. Melutaso on matalampi kuin raitiovaunun varsinkin kaarteissa. Kumipyörien kitka on parempaa. Vaunu voi liikennöidä ahtaassa, pimeässä tunnelissa toisin kuin johdinauto. Myös kapasiteetti ei ole samalla tavalla rajoitettu kuin johdinauton, koska tieliikenteen ylärajat ajoneuvon pituudelle eivät päde. Onko hyvien tavoitteiden huolimatta lopputulos sitten toimivaa, sitä en tiedä. Suurin haitta on kilpailun puute. On vain yksi valmistaja. Luulisin, että järjestelmä on patentoitu, siis monen vuoteen ei voikaan syntyä kilpailu, vaikka järjestelmä olisi kuinka toimivaa. Ranskassa onkin tutkittu, että Translohr-linjojen yksikköhinta on ollut melkein 2 kertaa niin paljon kuin samaan aikaan toteutettujen raitiotielinjojen. Jos sen lisäksi järjestelmästä ei tulekaan lastensairauksien jälkeenkään menestys, riski on ilmeinen, että valmistus loppuu eikä varaosia saa enää mistään. Ilmeisesti 2012 oli jo kerran semmoinen kriisi kun alkuperäinen valmistaja Lohr halusi päästää irti tehtaasta. Sitten Alstom (51%) ja Ranskan valtio (49%) tuli avuksi ja Pariisin liikenneyhtiö RATP luopui sopimussakoista joihin se olisi ollut oikeutettu. Oli mennyt minulta ohi, että 2 Pariisin ympäristökuntien uusista ”raitiovaunu”linjoista (T5 ja T6) ovat itse asiassa Translohr. Pitää kai joskus käydä kokeilemassa, jos joskus taas matkustetaan.
17.02.2021 07:51	Juhana Nordlund:	Uwe, pakko-ohjattu bussi, voi liikennöidä hyvin ahtaassa tilassa (esim. tunnelissa). Tietenkin pakko-ohjatun bussin ja sen infran hinta tulee huomioida. Mutta tekniikka itsessään on olemassa. Saksankielisessä maailmassa puhutaan O-Bahnista. O-Bahnin bussien käyttövoima voi olla diesel tai sähkö (tai mikä tahansa), ja sähkönkään ei ole välttämättä tultava ilmajohdoista enää nykyään. Itse näen Translohrit (kuvassa) nimenomaan pakko-ohjatun (sähkö)bussin lähisukulaisena, ikään kuin jatkokehitelmänä.
16.07.2023 21:15	Uwe Geuder:	Translohrista ei ole tullut menestystarinaa. Nyt Lohr on taas onnistunut saada EU-rahoitusta seuraavalle idealle: Akkukäyttöinen kevyt sähkömoottorivaunu DRAISY. 50 km toimintasäde ei kävisi Suomessa mihinkään, mutta Ranskassa se on ehkä pienempi ongelma. 10 tonnin akselipaino ei ole kai pienille radoille huono asia, säästyy ylläpitoa. Mutta ohjattavat akselit herättävät kysymyksen, minkälaisia teknisiä ongelmia tulee tällä kerta. https://www.lohr.fr/uploads/2023/05/plaq​uette-draisy-en.pdf
23.10.2023 00:22	Uwe Geuder:	> Pitää kai joskus käydä kokeilemassa, jos joskus taas matkustetaan. Kun kirjoitin tuota 2,5 vuotta sitten en olisi ajatellut, että ensimmäinen huvimatka veisi Clermont-Ferrandiin. Enkä tiennyt (tai ainakaan muistanut), että Clermont-Ferrandissa on Translohr ennen kuin näin nyt kadulla sen yksinäisen kiskon. Matkustuskokemus oli pettymys, vaikka ennakkoon oli varoitettu. Ajo on hyvin epätasaista, nykivä ja heiluva vaikka nopeus ei ollut edes keskustan ulkopuolella päätä huimaavaa. Siis sekä sivusuuntiin että ylös alas. En ymmärrä, kuinka kumipyörillä voi betoniradalla saada niin epätasaista menoa aikaiseksi. Koko runko tai ainakin sen muovipaneelit narisevat melkein koko ajan. Herätti muistikuvia Sydneyn Monorailista ja Berliinin M-Bahnista, mutta ne ovat molemmat jo kauan purettu, kun ilmeisesti eivät olleet menestyksiä. Tavalliset teräspyörät kiskoilla toimivat vain paremmin. Myös Pariisin kumipyörämetro ei kärsi niistä ongelmista.
23.10.2023 02:23	Esa J. Rintamäki:	Sehr geehrte Herr Uwe! Täällä Helsingissä kilpailutetuissa busseissa on myös ilmarenkaat. Kiireelliset kuljettajat (etenkin oransseilla busseilla) ovat kovin kiireisiä, joten aina hidastustöyssyissä kyyti on sellaista, että provinssista palatessa joutuu keräilemään katuojiin sinkoilleet välilevyt talteen! Harmillista, kieltämättä, mutta kun ne hidastustöyssyt on "omistettu" hupailuajoja ajaville yksityisautoilijoille. Näiden mielestähän nopeusrajoitukset ovat vain nynnyjä ja akkamaisia ajelijoita varten.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!