??.??.1893 / Porvoo
??.??.1893 Daniel Nyblin kuvasi Porvoonjoen rantaa vuonna 1893. Rannan raiteistolla seisoi tuolloin kaksi Suomen Valtionrautateiden HbK-vaunua lauta- tai lankkukuormassa. Porvoon rata sinänsä oli tuolloin vielä yksityisrautatienä.
Näissä HbK-vaunuissa oli 8 paria puisia sivupylväitä ja pylväiden ulkopuoliset sivulaidat, jotka saattoi laskea alas. Päädyt olivat umpeen laudoitettuja. Lähempi vaunu 6989 näkyy maalatun hiljan, sen verran tummempi vaunu on verrattuna taaempaan. Merkinnätkin erottuvat hyvin, myös kulmatolpan kuutiometriviivat ja 24 kuutiometrin tilavuusmerkintä. Tulikos näistä vaunuista vuoden 1896 litteramuutoksessa Hb- vai K-vaunuja?
Kuva Museoviraston Finna-palvelusta, alkuperäinen osoitteessa https://museovirasto.finna.fi/Record/museovirasto.44F3B8B9FE7ADE6C5C4BC52A77D80D41. Lisenssi CC BY 4.0, rajasin kuvaa hieman ja säädin kuvan sävyjä.
Kommentit
| 28.02.2021 10:07 | Erkki Nuutio: | Nämä varastovajat olivat käyttöä varten, ei niitä juurikaan punamullalla koristeltu (paitsi nykyään). Kunnolliset, ei alvarien suunnittelemat räystäslevitykset suojasivat kuitenkin varsin hyvin lahoamista vastaan. Katto näyttää olevan kaikissa hyvässä kunnossa. |
|
| 28.02.2021 10:14 | Petri Sallinen: | Vuoden 1896 litteramylläyksessä HbK-vaunut saivat litterakseen H. Tosin numeroavaruus 60001-68000 oli yhteinen kaksiakselisten K-sarjan vaunujen kanssa. Lisäksi lyhyet kolmiakseliset K-vaunut säilyttivät litteransa, mutta ne sijoitettiin samaan numeroavaruuteen (68001-70000) pitkien kolmiakselisten KK-vaunujen kanssa. | |
| 28.02.2021 10:19 | Kurt Ristniemi: | Vuonna 1896 tapahtui HbK-vaunuille muutakin: Tammikussa päivättiin H. b. K. -vaunujen vuoden 1896 mallin spesifikaatio. Saman vuoden lopulla sitten tapahtuneen litteramuutoksen seurauksena piirustuksista vedettiin yli 'b.K.' ja niin v. 1896 mallin Hbk-piirustukset esittivätkin siitä lähtein H-vaunuja. En kylläkään tiedä, miten tuo vuoden 1896 mallin HbK erosi varhemmista. Kuvan vaunuissa on maalipinnan lisäksi muitakin eroja: - Lähemmässä vaunussa on nurkkapylväissä kuutiotilavuusmerkinnät, joita taemmassa vaunussa ei ole. Mielestäni muistiinpanoissani on tieto siitä, milloin nämä merkinnät otettiin käyttöön, mutta enpä vain sitä tietoa nyt löytänyt. - Taemman vaunun sivulaidan keskellä on jokin plakaatti, jonka tekstistä minulla ei ole aavistustakaan. |
|
| 28.02.2021 11:44 | Petri Sallinen: | Rh 76/1899 — en tosin tiedä, onko tämä alkuperäinen määräys vai aikaisempaa täydentävä. Täydentävältä tiedolta ainakin vaikuttaa sanamuoto: "sitäpaitsi ilmaistaan kuutiometriluku kahden ylimmän viivan kohdalla vasempaan nurkkatolppaan vaunun kumpaankin sivuun merkittävillä numeroilla". Kuvan päiväyksen perusteella kuva ainakin olisi vanhempi kuin tämä määräys. Rh 10/1900 taas toteaa "merkinnän ei ole katsottava ilmaisevan vaunuun todellisesti lastattua halkomäärää, sillä vähemmän huolellisella pinoamisella ja halkojen erilaisen pituuden vuoksi ei koko tilavuus useinkaan tule täydellisesti käytetyksi". H-sarja oli melkoinen heittosarja. Sarjan vaunujen kesken oli mittaeroja sekä rakenteellisia eroja, esim. tolppien lukumäärässä ja niiden asennustavoissa. Kuvan vaunuissa esimerkiksi on ulkopuolinen laita, jolloin tolppien sovitus on erilainen. Tämä asennustapa muutettiin myöhemmin. H-vaunuista pitäisi laatia taulukkoesitys, mikäli mielii saada sarjasta kokonaiskuvan. Siinä on kohtuullisesti puuhaa. |
|
| 28.02.2021 16:21 | Kurt Ristniemi: | Entä milloin mahtoikaan alunperin syntyä tämä HbK-vaunumalli? Tammikuussa 1896 sis allekirjoitettiin HbK:n vuoden 1896 mallin spesifikaatio. Mutta tuskin se oli mallin ensiesiintyminen? H tarkoittaa avonaista tavaravaunua, b matalalaista erotukseksi korkealaitaisesta (a) ja K lankkuvaunua. Hbk oli siis avonainen tavaravaunu (H), matalalaitainen (b), lankkuja varten (K). Erikoista kyllä, ennen vuotta 1896 sivulaidattoman avonaisen lankkuvaunun littera oli pelkkä K (ei siis esim. HK). Se on siis ollut H-vaunusta eroava erityismalli lankkuja varten, ennen myös H-tyypin vaunun ajautumista lankkuvaunuksi (HbK). HbK-lankkuvaunu lie siis kehittynyt matalalaitaisesta avonaisesta vaunusta Hb. Mutta milloin, miksi ja miten? |
|
| 28.02.2021 20:13 | Kurt Ristniemi: | HbK-vaunu näkyy ilmestyneen vaunuluetteloihin vuonna 1880 litteralla Gb&K. Spesifi K-vaunu oli jo silloin olemassa. Siihen aikaan Gb tarkoitti vielä avoinaista tavaravaunua, joko korkea- tai matalalaitaista. G vaihtui H:ksi vuonna 1885, jolloin tietysti syntyi myös littera HbK. | |
| 01.03.2021 00:04 | Petri Sallinen: | H-littera näkyy jo vuoden 1871 rautatietilastossa. Tuolloin vaunuja oli kolme kappaletta ja vaunun käyttötarkoitukseksi on kuvattu "boskapsgods". Samassa tilastossa K-sarja on jaettu kahteen ryhmään: kolmiakseliset ja neliakseliset. Todennäköisesti neliakselinen K-sarjan vaunu on neljällä kiinteällä akselilla varustettu vaunu — ei telivaunu — joka mainitaan muutamisssa tekstiyhteyksissä, kuten vuoden 1912 historiikissa. K-vaunujen käyttötarkoitus on kuvattu "plank-". H-sarjan vaunuja on myös vuosien 1873 ja 1874 rautatietilastoisa — tosin yhä ainoastaan kolme kappaletta. En tähän tähän seurannut tilastoja pidemmälle. |
|
| 01.03.2021 07:49 | Kurt Ristniemi: | Avoimen tavaravaunun litteraksi H tuli kalustolistausten mukaan vasta vuonna 1885. Sitä ennen H oli karjavaunun littera, ja avonaiset tavaravaunut kuuluivat päälitteran G alle. Myös tuossa vuoden 1871 luettelossa. Vuoden 1875 luettelo on merkinnöiltään kuitenkin kuvaavampi. Siinä tavaravaunut oli litteroitu seuraavasti G katetut tavaravaunut G:a " hevos- ja karjasisustus G:á ruutivaunut G:b ja G:c avoimet tavaravaunut H karjavaunut I hirsivaunut K lankkuvaunut, 4-, 3- ja 2-akseliset L halkovaunut M painolastivaunut Olen pitkään ihmetellyt, millaisia olivat nuo Helsinki-Hämeenlinna-Pietari -rautatien 3 varhaista H-karjavaunua, nrot 27, 29, 30. Ilmeisesti ne olivat tavallisista katetuista vaunuista eroavia erityisvaunuja. Ne kuuluivat kyllä jo Helsinki-Hämeenlinna -rautatien kalustoon. Vuoden 1868 lopulla niitä oli neljä; arvatenkin numerot 27-30. Vuoden 1877 luettelossa niitä ei enää ole. Ensimmäinen HbK, nro 525 vuonna 1885, näkyy valmistetun vuonna 1860, päivitetty 1880, Hki knp. Alkuperäinen numero ja littera ei ole tiedossa. Litterointi ei alkuaikoina tainnut olla aivan vakiintunutta. Vuodelta 1877 on myös seuraavanlainen tavaravaunujen litteraluettelo: G. Täckt godsvagn Ga detta detta med boskapsinred Gh detta Boskapsvagn Gf detta med Skrufbroms Gn detta detta Fånginredning Gb Öppen godsvagn Gbl detta detta med vedställning I detta detta för timpnertransp: K Plankvagn (med 3 axlar) L Wedvagn Ballastvagn / 2 ½' hjul X Krut vagn |
|
| 01.03.2021 16:55 | Esa J. Rintamäki: | Kurt, miten minä muistan, että muinoin radan päälysrakenteen (Oberbau) soratukikerrosta kutsuttiin joskus ballastiksi...? Varmaa on, että purjealusten painolastina ollutta kivilastia on kutsuttu myös ballastiksi, murteellisesti paarlastiksi. |
|
| 01.03.2021 19:08 | Kurt Ristniemi: | Esa J. Kyllä vaan. Otavan tietosankirja vuodelta 1915 kertoo: "Painolasti (engl. ballast, ruots. barlast), hiekka, kivet, rauta tai muu raskas aine, jota käytetään aluksessa sen pystyssä pitämiseen ja syvemmälle upottamiseen." Englanninkielisethän käyttivät ratansa tukemiseen ballastia. Ja ruotsinkieliset sitten barlastia, paarlastia. M-vaunuilla onkin ollut mitä moninaisimpia nimiä, ihan sen mukaan, mitä radalle on milloinkin tukikerrokseen ajettu, ballastvagn, painolastivaunu, hiekkavaunu, soravaunu... Sanan historiasta ja etymologiasta kertoo Merriam-Webster: "probably from Low German, of Scandinavian origin; akin to Danish & Swedish barlast ballast; perhaps akin to Old English bær bare & to Old English hlæst load, hladan to load — more at lade" |
|
| 02.03.2021 09:20 | Petri Sallinen: | Ballast-sanalla on englannin kielessä lukuisia eri merkityksiä. Yksi niistä on "raidesepeli". Tämä käännös löytyy mm. tekniikan sanakirjasta. [ballast wagon (plural ballast wagons), (rail transport, Britain) a hopper wagon used to carry ballast (stone) for railway track maintenance purposes.] Kun Suomen suuriruhtinaskunnan radoille alkoi ilmaantua "ballast-vaunuja" suuren maailman tyyliin, niin tuskinpa tuolloin sanakirjasta löytyi suomenkielistä "raidesepeli"-sanaa — todennäköisesti suomenkieli ei edes moista ilmaisua tunnistanut. "Painolasti", "paarlasti" ja muista yhteyksistä kehitetyt ilmaisut sen sijaan tunnettiin. Niitä ilmaisuita käytettiin, joita oli — vaikka sisällöllinen merkitys ei täysin osuva ollutkaan. Monta rautatieteknistä sanaa suomen kieleen olikin kehitettävä, kun rautatiet tulivat suuriruhtinaskuntaan. Moni haki pitkään muotoaan. Esimerkiksi vaunun puskin oli aluksi "työntäri". Soravaunutkin etsivät pitkään suomenkielistä ilmaisuaan. Ilmaisut sitä paisi näyttävät vaihtelevan vakiintumattomina rautatiehallinnossa samoina aikoinakin — ehkä sen mukaan, mikä oli kirjoittajan äidinkieli. Toisaalta — onko "ballast"-sanan ensimmäistä kertaa kohdannut rautatiehallinon virkamies pitänyt sen alkuperää englanninkielisenä vai ruotsinkielisenä. Tälläkin voi olla vaikutusta siihen, minkälainen suomenkielisesti ilmaisusta muodostuu. |
|
| 02.03.2021 10:01 | Kurt Ristniemi: | Unohtui noista M-vaunun nimistä yksi aika kekseliäs (vaikka oli niitä varmaan vielä muitakin): Vuoden 1880 vaunuluettelossa haluttiin korvata meriliikenteeseen viittaava nimi 'pohjalastivaunu' nimityksellä, joka paremmin vastaisi 'ballastvagnin' todellista 'vakautusmateriaalivaunu'-merkitystä. Siten nimitys 'Avonaisia tavaravaunuja alusteaineita varten' ei rautateiden käyttötarkoitusta ajatellen ollut lainkaan hassumpi keksintö. Totesin tuolla edellä, että ruotsinkieliset käyttivät raiteentukemisballastista barlast-termiä. Mutta selvästihän he käyttivät myös ballast-termiä, koska vaunun nimikin oli ballastvagn. Itseasiassa ruotsin kielessä on myös termi 'ballastering', joka v. 1899 Suomen Teollisuuslehden julkaiseman 'Rautatierakennus- ja liikennesanojen luettelon' mukaan oli 'sorastus', 'sorastaminen'. Suomen kielessä kun ei ollut materiaaliin kantaa ottamatonta yleistä 'vakautusmateriaalillatukemis'-termiä. |