10.10.1970 / Anttila
10.10.1970 Anttilan tavaramakasiini ja asemarakennus lokakuun auringonpaisteessa 1970.
Kommentit
| 05.05.2021 17:43 | Hannu Peltola: | Ajan kulku oli Anttilassa pysähtynyt? Katselin kuvaa ja mietin, että tämä voisi sopia useammallekin vuosikymmenelle. Uusimmat elementit taitavat olla valokuvut? | |
| 10.10.2024 11:58 | Hannu Peltola: | Tämä tuli satunnaiskuvana ja jatketaan heti kolmen vuoden tauon jälkeen edellistä kommenttiani! Kibri tekee H0-mittakaavassa tavaramakasiinia, joka sopisi helposti tämän Anttilan makasiinin lähtökohdaksi ( https://www.bahnlaedchen.de/p/kibri-9302-h0-gueterabfertigung-mit-laderampe-bausatz-in-1-87 ). Rakennus on niin monikäyttöinen, että siitä syntyi mm. omalle kotiradalleni ihan uskottavan oloinen Snohomishin tavaramakasiini. | |
| 10.10.2024 12:49 | Jouni Halinen: | Aika hurja hinta on makasiinillla 50 egee?. Onkohan vastaavia saatavissa Temusta tai muusta vastaavasta puulaakista. Heidän hintapolitiikallaan, hinta voisi olla vaikka 50 senttiä. | |
| 10.10.2024 12:54 | Hannu Peltola: | Saksalainen laatutyö maksaa! Kibrin sarjassa on kaksi rakennusta, trukki ja vaikka mitä pikkutilpehööriä ja 50 € on tuollaisesta setistä aika normaalin kuuloinen hinta. Sen sijaan alkuperäinen 80 € hinta kuulostaa jo todella kalliilta. | |
| 10.10.2024 13:22 | Jouni Halinen: | No hiukan helpottaa ahdistusta hekoheko. Olen ymmärtänyt, että (mm.) Temussa on armeija ihmisiä jotka etsivät markkinoilta tuotteita jotka ovat myyntihinnaltaan kalliita, mutta joita on kuitenkin mahdollisuus valmistaa äärimmäisen pienin kustannuksin, kyseessä kun on tässä(kin) tapauksessa hyvinkin simppeli tuote valmistaa. Ja hyvä on lisäksi jos ei ole patentti ym. muita hidasteita, sekään ei ole kuitenkaan heille mikään ongelma!. Tiedä sitten että kuinka suuret markkinat tällaisille makasiineille on? Ostovoimakorjattuna (tilastokeskuksen laskurilla) tällainen makasiinisetti olisi maksanut markka-aikaan (2001) 200 markkaa, se olisi tuntunut sen aikaisilla liksoilla tosi kalliilta. Työmiehen tuntipalkka oli vuonna 2001 noin 12 euroa 2024 se on noin 18 euroa. Näin tämä euroon meno 22 vuoden jälkeen edelleenkin vaikuttaa hintamielikuvaan. |
|
| 10.10.2024 13:53 | Hannu Peltola: | Menee jo hivenen ohi Anttilan tavaramakasiinin, mutta pienoisrautatietarvikkeiden hinta on noussut hurjasti korona-ajan jälkeen. Aikanaan yhdysvaltalainen Walthers kauppasi suuria muovirakennussarjoja 30-40 USD hinnoilla, mutta nyt muutamassa vuodessa samojen sarjojen hinta on muuttunut jo satasen hujakoille. Taalakurssi on myös niin huono, että jenkeistä ostaminen on varsin arvokasta. | |
| 10.10.2024 14:54 | Jouni Halinen: | Asian voi myös ilmaista seuraavasti: Vuonna 2001 työmiehen piti tehdä 2.6 tuntia töitä, että hän sai ostettua 200 mk maksavan makasiinin. (200 mk [makasiini]/75 mk [tuntipalkka]= 2.6h). Vuonna 2024 työmiehen pitää tehdä 2.7 tuntia töitä, että hän saa ostettua 50 euroa maksavan makasiinin. (50e [makasiini]/18e [tuntipalkka]= 2.7h). Näin asiaa tarkastellen makasiinin ostovoimakorjattu hinta ei ole muuttunut ollenkaan 22 vuodessa. Eihän tämä mene Hannu ollenkaan ohi aiheen. Kirjoitan näistä "raha-asioista" jotta nuoremmatkin harjastajat oppisivat ymmärtämään mistä niissä on kysymys. Eikä se ole vanhemmille harjastajillekkaan aina "kristallin kirkkaana" takaraivossa. | |
| 10.10.2024 16:44 | Esa J. Rintamäki: | Ettei herrojen Railroad-Hannun ja Jouni esiin tuoma hinnannousu johdukin jostain, mikä sitoo muovituote-"perheet" petrokemialliseen teollisuuteen ja sangen lujasti? Suomeksi: öljyn hinnan vaihtelu, jonka vuoksi hintoja nostetaan "riittävästi", ettei tule persnettoa? |
|
| 10.10.2024 19:32 | Petri Sallinen: | Ruiskupuristetöissä materiaalikustannus — eli muovin hinta — on häviävän pieni. Suurimmat kuluerät ovat ruiskupuristetyökalun valmistaminen ja suunnitteluun käytetty työaika. Menetelmä suosii massatuotantoa, jolloin suuret kiinteät kustannukset jakaantuvat valtavan tuotantomäärän kesken. Yksikköhintaa nostava tekijä on valmistuserien pieneneminen, jolloin entistä pienempi myyntierää joutuu kantamaan massatuotantoa suosivan valmistusmenetelmän kaikki kustannukset. Alan kannattavuus on ollut jatkuvassa laskussa, kun asiakaskunta supistuu, vanhenee ja kuolee. Alan kannattavuutta ei ole pelastanut se, että kiinalaiset ja vietnamilaiset teinit puristavat muoviosia länsimaiselle eliitille riisikuppipalkalla. | |
| 11.10.2024 07:17 | Esa J. Rintamäki: | Anttilan tavaramakasiini ja 200 markkaa? Oman kokemukseni Anttilasta (siis tavaratalosta) oli, että sen satanen oli vain 99,00 markkaa, heko heko! Mutta: muovin ruiskupuristetuottamisesta sen verran, että sulan muovin virtaus muottiin ja muotin sisällä on ns. abrasiivista. Siten muottien on pakko olla jykeviä! Jykevyyttä vaatii myös puristuspaine. Muovin laadulla ja tyypillä on myös oma merkityksensä. Esimerkiksi 1960-luvulta Airfix - pienoismallifirman 1:72-skaalan Vickers-Supermarine Spitfire IX:n muovi: polystyreeniä. Saman aikakauden Revell käytti kovempaa muovilaatua. Siten Airfixin liimalla koottu Revellin Republic P-47 D "Trunkenbold" - eikun anteeksi - Thunderbolt saattoi jonkin ajan kuluttua hajota käsiisi. Liiman "teho" ei riittänyt! Abrasiivinen - sanan merkitystä selvittänee se, että hiekkapaperin toimesta abrasiivisyys myötävaikutti, että puupalikan pinta silittäytyi abrasiivisyysssuorittajan tahtotilan mukaiseksi! Heko heko. |