14.07.2021 / Perniö
14.07.2021 4153 pääteasemalla.
Kommentit
| 14.07.2021 19:53 | Paul T. J. Koskinen: | Mikä pääte on asemalla? Mikä on suomenkielen taito nykyään? Pääteasemalla! Tähän törmää turhan usein ja aina ottaa pannuun. | |
| 15.07.2021 00:47 | Topi Lajunen: | Vaikka yhdyssanavirheet ovatkin välillä harmittavia, kannattaa kuitenkin muita neuvoessa kirjoittaa itse oikein. Muutoin on hiukan noloa. | |
| 15.07.2021 05:41 | Timo Salo: | Suomen kieli elää ja muuttuu aikojen saatossa. Ainakin itsestä tuntuu, että täydellistä suoritusta on turha yrittää... Moni asia on nykyään toisin, kun 60-luvulla lehtori Irma Seikkula yritti takoa oikeinkirjoitusta tampioitten päähän Nokian yhteiskoulussa! (Esim. tampioitten, vai tampioiden...) | |
| 15.07.2021 08:09 | Tuukka Ryyppö: | Vanhojen lehtien mainoksia kun katsoo, niissä on merkittävästi enemmän yhdyssanavirheitä kuin nykyisissä mainoksissa. Mulle on muodostunut kuva, että ennen yhdyssanavirheitä tehtiin vielä merkittävästi enemmän kuin nykyään. Ero on siinä, että nykyään kaikkien eri ihmisten kirjoitustavat tulevat näkyviin netin takia. Ennen ne, jotka eivät osanneet kirjoittaa kunnolla, yksinkertaisesti eivät kirjoittaneet juuri mitään ikinä. | |
| 15.07.2021 09:43 | Teemu Saukkonen: | Pystyyhän digitekniikan aikana kirjoitusvirheensä korjaamaan, ennen ei voinut. Mutta ei vain viitsitä. Ns. "somen kieli" on nykyään niin surkeaa että 1. luokka olisi vuonna 1988 pitänyt moisella tasolla kerrata, koska ei kykene tuottamaan ymmärrettäviä lauseita... (Ei sinänsä liity tähän kuvaan). | |
| 15.07.2021 10:01 | Timo Salo: | Teemu osui asian ytimeen! Välinpitämättömyys on ajan henki. Todetaan aina vaan: mitä välii ja evvk! Tilannetta kuvaa hyvin erään satakuntalaisen yritysjohtajan pääsyvaatimus kesätyöntekijöille: Osaa vastata hyvään huomeneen ja muodostaa yli kolmen sanan lauseita... :-( (tämäkään ei liity kuvaan, kunhan rönsyilee!) | |
| 15.07.2021 10:01 | Erkki Nuutio: | Varhemmin (ennen 50-lukua) yhdyssanaongelmia oli lähinnä vain hyvin vähän kouluja käyneilla. Nykyisille yhdyssanaongelmaisille on lähes yhdyssanaton englannin kieli ehkä pääaiheuttaja. Toinen osallinen ongelmaan on arvosteluissaan lepsu koulu: Opettaja lipsuu kun tälle ei ole jätetty keinoja korjata asiaa esimerkiksi lisäopetuksen avulla: Entisenlaiset ehdot ja luokallejäämiset poistettu ja hylättyjä arvosanoja ei juuri anneta. Jos annetaan, niitä voi yrittää suorittaa lukemattomia kertoja, samalla siirtyen jo seuraavan lukuvuoden puolelle. AMKeissakin vasta oppilaan pyytäessä tutkintotodistusta katsotaan onko suorittamattomia pakollisia kursseja (usein on useita). Sitten ne sumplitaan jonkin nimikirjoituksen voimalla suoritetuiksi. Se on AMKilta vaadittavaa "tuottavuutta" (=valmistuneiden lukumäärä). Tällainen ei tullut kysymykseen teknillisissä opistoissa/kouluissa. Ei ollut tarvettakaan, kun oppilasasenne oli terve. AMKia edeltävän peruskoulun, aol:n ja lukion puolella lienevät armoviitoset yleisimpiä ruotsinkielessä, mutta myös äidinkielessä niitä näemmä annetaan, minkä yhdyssanaongelmakin osoittaa. Opetin ammatillisia aineita tuleville insinööreille 1985-2010. Jonkinasteinen yhdyssanaongelma oli ehkä 5%:lla näistä - ei yksin aol:sta tulleilla, vaan myös ylioppilailla. Ilmiön näinkin suuri laajuus kyseisten oppilaiden kovin monien kouluvuosien jälkeenkin oli käsittämätön itselleni 60-luvun keskikoulun käyneenä. Todettakoon vielä, että suomen yhdyssanakäytäntö johtaa usein haitallisen pitkiin yhdyssanoihin. Näitä voi usein pätkiä luvallisesti. Näin tulisikin pyrkiä tekemään silloin kun se on mahdollista. Pätkiminen ei tietenkään saa muuttaa asiaa toiseksi tai epäselväksi. |
|
| 15.07.2021 11:40 | Jouni Halinen: | Voi että, siitä on jo 7 vuotta kun avasin keskustelun "sivuraide" osioon näistä kelioppi asioista. Kertauksen vuoksi http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,7362.0.html voitas jatkaa tätä kekustelua sielä( vai siellä)? | |
| 15.07.2021 12:20 | Esa J. Rintamäki: | Erkki, minun kokemukseni mukaan lapset ja nuoret eivät enää lue. Kaikki ne vanhat tyttö- ja poikakirjat keräävät pölyä kirppareiden hyllyillä vuodesta toiseen. Tämän johdosta esiintyy ketjussa mainittua ilmiötä yhä enemmän ja enemmän. Muuten, minä pamautan nenään, kun joku kirjoittaa enään. |
|
| 15.07.2021 13:36 | Tuukka Ryyppö: | Ne vanhat tyttö- ja poikakirjat on kyllä myös aivan infernaalista... öö, sanotaan vaikka että luonnonlantaa. Nykyään on aika merkittävästi parempaa luettavaa nuorillekin vihdoin :) Luokalle jäämisiä ja ehtoja jne. on yhä olemassa. Niiden nimet ovat muuttuneet, mutta silloin kun lapsen etu niitä vaatii, ne ovat käytettävissä. | |
| 16.07.2021 04:47 | Lasse Reunanen: | Mikä tuon lätän korin nykyinen virka on? Joku kahvio vai muistomerkki? Ei kait sentään vessa? | |
| 16.07.2021 04:58 | Tauno Hermola: | Sitä minäkin olen ihmetellyt, sijainti on kovin syrjäinen, mutta jos sisustuksesta http://vaunut.org/kuva/146607 voi jotain päätellä, ei se ainakaan vessa ole. | |
| 16.07.2021 05:03 | Tauno Hermola: | Timo Salo kirjoitti: (Esim. tampioitten, vai tampioiden...) Ei se aina ole joko tai, sanoilla on vaihtoehtoisia taivutusmuotoja, Kielitoimiston sanakirja https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ auttaa, mutta ei valitettavasti tunne sanaa "tampio". |
|
| 16.07.2021 05:17 | Topi Lajunen: | Tampion taivutuksen voinee luotettavasti päätellä sanan "luopio" taivutuksesta. Ja kyllä, molemmat yllä mainitut taivutukset olisivat tämän mukaan mahdollisia. Monikon genetiivillä sanasta "omena" on muuten peräti viisi erilaista sallittua taivutusmuotoa. |
|
| 16.07.2021 07:27 | Timo Salo: | En malta olla vielä kerran kommentoimatta tätä asiaa... :-) Mites sana haaveri/haveri? Viljakkalassa on sellainen paikka, kun Haveri. Ennen oli vain haavereita, nyt onnettomuuden luonteen mukaan valitaan oikea sana? Nuo kielen/merkkien muokkaukset ei aina mene "putkeen"... Esim. Nenosen seiskan poikkiviivan poisjättäminen todettiin epäonnistuneeksi, siispä se palautettiin. Ja tottavie, se on täysin välttämätön (se viiva seiskassa), jos halutaan välittää luotettavasti numeerista tietoa käsinkirjoitetulla paperilla!!! P.S. Muistatko Topi oikeasti nuo elatiivit, illatiivit, sun muut? Minulle ne on sanoina tuttuja ja muistan mihin asiaan ne liittyy, mutta tarkasta tarkoituksesta ei hajuakaan/muistikuvaa... P.P.S. Kannatan muuten Roopen ehdotusta, että kritiikki lähetetään yksityisviestinä...Julkinen ivallinen v......u ei johda mihinkään hyvään! |
|
| 16.07.2021 08:40 | Topi Lajunen: | Muistan kyllä, ja merkityksetkin lähes kaikkiin. Loppupään abessiivin, komitatiivin ja instruktiivin joutuisin ehkä nyt lunttaamaan, mikä niistä on mikäkin. Mä olen koulussa opetellut nimenomaan nämä "kansainväliset" sijamuotojen nimet, mutta ne varhaisemmat kotoperäiset ovat tavallaan havainnollisemmat. Nimentö, tulento, ulko-olento, jne. Niistä listaa mm. täällä: https://jkorpela.fi/suomi/sijat.html | |
| 16.07.2021 09:09 | Timo Salo: | Huh huh, mulle nuo tuntuu yhtä tärkeiltä, kun 80:nen kasvin latinankieliset nimet... :-) (niistä muistan suunnilleen saman verran) | |
| 16.07.2021 09:38 | Petri Sallinen: | Äidinkielen ensimmäinen oppitunti Leppävaaran Yhteiskoulun ensimmäisellä luokalla 1970-luvun alussa alkoi suurin piirtein seuraavilla sanoilla: "Suomen kielessä on 15 sijamuotoa. Ne ovat suomen kielen perusta. Seuraavan viiden vuoden aikana pidän huolen siitä, että te kaikki opitte kielemme perusteet. Voin soittaa teille kotiin milloin tahansa ja pyytää teitä taivuttamaan sanoja tai luettelemaan suomen kielen sijamuodot. Ilman kielellisiä taitoja ette voi ilmaista itseänne." Setälän "Suomen kielen oppikirja" kuluikin meillä kaikilla kurtuille. Sparrasimme jopa välitunneilla toisiamme. Sen verran pelottavaa oli joutua osoittamaan tietämättömyytensä opettajalle. Aivan yllättäen opettaja saattoi kesken muiden asioiden tokaista: "Nyt Sallinen luettelee meille ulkopaikallissijat ja antaa esimerkit niiden käytöstä" [kakistelua ja nikottelua]. "Näyttää siltä, että Sallinen ei tunne kielemme perusteita. Voisiko hän kertoa meille kaikille, miksi suomen kielen perusteiden hallitseminen on niin tärkeää". Kukaan ei halunnut joutua tällaisiin tilanteisiin — oli siis parempi opetella sijamuodot. Kaikki lapseni ovat jo yli kolmikymppisiä ja vanhin lastenlapsista täyttää 15 vuotta. Kukaan heistä ei ole yläasteella joutunut opettelemaan suomen kielen sijamuotoja. Opetellaanko niitä nykyisin vasta lukiosssa tai toisen aseteen oppilaitoksissa vai opetellaanko niitä lainkaan? Opetusmenetelmät tietenkin muuttuvat, kuten aikakin. Se tieto, mikä joskus koettiin tärkeäksi hallita, ei ole tärkeää enää tässä ajassa. Jouduin muuten kerran taululle taivuttamaan roomalaisia numeroita. Roomalainen numero ja sijapääte ovat muikea yhdistelmä. Kokeilkaa. Moni meistä Leppävaaran Yhteiskoulun käyneistä päätyi viestinnän ammattilaiseksi. Enpä muista, että kovin montaa kertaa tietoisesti olisin sijamuotoja työurani aikana ajatellut. Sen sijaan jokainen kieltä käyttävä käyttää niitä joka päivä tiedostamattaan. |
|
| 16.07.2021 13:53 | Pasi Seppälä: | Suomen kielen uusin sijamuoto on agressiivi. Sen päätteet ovat -tana, -kele ja -ttu :) | |
| 16.07.2021 15:02 | Hannu Peltola: | Pasin viesti oli puhdasta ilossiivia kielioppikeskustelun sijaan. Voisiko näitä keskusteluja käydä keskusteluosiossa? | |
| 17.07.2021 15:00 | Mauri Kainulainen: | olen pahoillani, aiheuttamastani kieliopillisesta hämmennyksestä. Tarkoitukseni ei ollut avata lukijoiden kouluaikaisia traumoja, luulin palstan lukijoita kiinnostavan vaunun kohtalo. myönnän virheeni ja voin jättäytyä pois palstalta. tiedoksi vielä niille joita vaunun kohtalo askarrutti. olen rakentamassa oman kuvitteellisen aseman,(kainola, joka tulee tilamme nimestä). Asemarakennus ja muut rakennelmat tulevat ehkä kaupalliseen käyttöön tai vain perheemme iloksi, sen aika näyttää. laitan yli kuusinumeroisen summan omaa rahaa harrastukseeni, en tarvitse näitä kieliopillisia opetuksia, olen ehkä vain yksinkertainen tekijä ihminen. pahoitteluni vielä ja heippa! -maukka- |
|
| 17.07.2021 15:38 | Timo Salo: | Ei täällä Maukka kannata pienistä pahastua, mopot vaan lähtee käsistä keltä millonkin... :-) | |
| 17.07.2021 18:59 | Tauno Hermola: | Kun nyt paljastit suunnitelmia hieman tarkemmin, vähän ihmetyttää tuo lätän upottaminen maahan; eikö sen pitäisi olla, ainakin näennäisesti, telien päällä ja mielellään kiskoilla, jos jonkinlaista asemamiljöötä tavoittelee. | |
| 17.07.2021 23:06 | Jorma Toivonen: | Älä sää Mauri hermostu noiden ns. "kirjaa oppineiden kommenteista", kyllä me tavalliset "tallaaajat" hyvin ymmärrämme sanomasi. Toivottavasti jatkat edelleen kuvauksia Ri:n ent. lätästä - taisin ohjastaa tätäkin yksilöä. | |
| 18.07.2021 00:55 | : | Kaikki eivät ole täydellisiä kirjoittajia, eikä tarvitsekaan olla. Pääasia että asia tulee ymmärretyksi, kuten tuli tämänkin kuvan alkuperäisestä kuvauksesta. Pienet on ongelmat jos pitää muiden kirjoitustaidoista pahoittaa mielensä. |