10.08.1978 / Paimio
10.08.1978 Paimion 16-paikkainen kampiasetinlaite asemarakennuksen edustalla.
Kommentit
| 10.08.2021 00:07 | Heikki Jalonen: | Polkupyörä on vähän oudon oloinen, jotain 1950-70 lukujen kombinaatiota: takarapakaari on vanhaan tapaan kippurakärkinen valkopäinen, ketjusuoja säleikkömallia, pumppu satulaputken takaisessa pitimessä. Mutta vanteissa on uusiaikaiset heijastimet ja seisontatuki peräti moderni alumiininen Esge. Varmaan jonkun ratavaltion miehen huolella pidetty ja ajantasaistettu luottopeli. Juorupeili on melko varmaan Valmet-tuote, olisiko jostain Dm4-kaudelta? Huomannette myös ikkunoiden alla kukoistavat kukkalaatikot. Kovin oli alitehokasta vielä tuo aika, kun moisia ehdittiin puuhailla eikä osattu fokusoitua ydinliiketoimintohin... |
|
| 10.08.2021 03:14 | Esa J. Rintamäki: | Ja polkupyörän satulan takaosassa olevassa metallikilvessä luki "Lepper". Tuota peiliä näki aikoinaan aika laajalti: busseissakin, Lättähatuissa, Porkkanoissa ja myös Huru12:ssa nyt ainakin. Kampiasetinlaitteessa on näköjään kolmannen siiven kytkinkammet poistettu ja aukot peitetty. Kukkalaatikkokukkaset olivat peräisin VR:n keskuspuutarhalta Nuppulinnasta. Haapamäellä aikoinaan toimi Ritva-niminen rouva kukkien hoitajattarena Haapamäen ympäristön asemilla. Sivuammattina Ritvalla oli Vilppulan seurakuntatalon keittäjä. Tuo polkupyörän takakurakaaren valkoisen osan pituus oli tieliikenneasetuksessa määrätty 20 cm:ksi. |
|
| 10.08.2021 20:00 | Heikki Kannosto: | Omassa keväällä 1975 hankitussa pyörässäni on rungon lisäksi alkuperäistä vain jarrut, satulaputki ja takateline. | |
| 12.08.2021 10:58 | Jouni Hytönen: | Onko Paimiossa joskus yhdistelty esim. lättäjunia toisiinsa, vai mihin tarkoitukseen on tarvittu kolmas siipi molemmista suunnista? | |
| 12.08.2021 11:07 | Petri Nummijoki: | Vai olisiko Paimion asetinlaite palvelullut alun perin jollain vilkkaammalla liikennepaikalla ja siirretty Paimioon, kun alkuperäiseen käyttökohteeseen on saatu releasetinlaite? | |
| 12.08.2021 11:15 | Teppo Niemi: | Ei, vaan ennen 1.12.1969 yhdellä siivellä suorialle raiteelle II, kahdella siivellä matkustajajunaraiteelle I ja kolmella siivellä tavarajunaraiteille 3 (....). Vastaava järjestely oli esim Lappohja, Lyly.... Ihan yleinen liikennepaikoilla, joilla oli sivuraiteita pääraiteen molemmilla puolilla |
|
| 12.08.2021 11:51 | Jouni Hytönen: | OK, kiitos selvennyksestä. Paimio ei ole minulle kovin tuttu paikka. Suolahdessa oli kolmisiipinen opastin etelästä saavuttaessa, mutta Äänekoskelta oli vain kaksisiipinen opastin, asetinlaitteen toisen pään lisäkammella asetettiin mekaaninen raideopastin sataman suunnasta. Siinä oli myöhemmin myös kuvan tavoin kaksi tyhjää paikkaa opastinkampien vieressä. Asetinlaite oli vielä tätä isompi, 20-paikkainen. | |
| 12.08.2021 11:53 | Jouni Hytönen: | Olisiko Suolahdessa ollut alun perin niin, että kolmella siivellä kerrottiin meno satamaan ja kahdella pääraiteen toiselle puolelle kohtausraiteille. | |
| 12.08.2021 12:07 | Kimmo T. Lumirae: | Mikähän sen kolmen siiven tai kolmen vihreän alkuperäinen juuriajatus on ollut? Junan tarkka määränpää on kyllä ollut aina veturinkuljettajan tiedossa jo ennakkoon ja kenelle muullekaan kolme siipeä olisi ollut viesti? | |
| 12.08.2021 16:22 | Teemu Sirkiä: | Olettaisin, että kolmannen siiven / vihreän valon tarkoitus ei ollut kertoa mitään uutta tietoa, vaan ehkä enemmänkin antaa vain varmistus siitä, että juna on menossa tarkoituksenmukaiselle raiteelle. Valitettavasti Jt1969-perusteluosa ei kerro mitään syytä näiden poistamiselle. Ainoastaan mainitaan, että kaksi vihreää voi kaukaa katsottuna sulautua yhdeksi, ja tämän vuoksi toinen vihreä korvattiin keltaisella, mutta samalla kolmas katosi kokonaan. Esimerkiksi Saksassa on yhä käytössä joillain paikoilla opastimia, joissa on kirjainopaste kertomassa asetetun kulkutien suunnasta risteysasemilla. |