29.02.1968 / Helsinki asema
29.02.1968 Pasilasta satamaradalle kulkeva juna oli saanut siipiopastimella luvan jatkaa matkaansa Helsingin ratapihan läpi. Satamaan vemput kulkivat lyhyt pää edellä, kun taas Helsingin vaihtoveturit liikkuivat pitkä pää etelän suuntaan. Tietääkö joku syyn tähän käytäntöön? Kuvan keskivaiheilla näkyy kaksi kaiutinpylvästä ja ämyri myös valomastossa. Ämyrien kautta vaihdemiehille annettiin käskyjä vaihtoliikkeistä. Monilla raiteilla oli vakiintuneet lempinimet, kuten Harmila, Pikku-Lindholmi, Sarvet, Kraana ja Ensi-Sota.
Kommentit
| 01.10.2021 10:43 | Esa J. Rintamäki: | Postin apuvaunu junassa matkalla satamaan? Lieneekö äffistä ollut niukkuuden runsautta? Menikö Pee-ee romutettavaksi? Kivaa! Rautatiellä näkyy melko epätodennäköinenkin olevan todennäköistä...? |
|
| 01.10.2021 12:14 | Juhana Nordlund: | Itse en ihan tuohon aikaan kuvia ottanut, mutta sitäkin enemmän katselin juuri noita sataman junia. Isäni otti joskus juniakin sisältäviä kuvia, kuten tämän: http://vaunut.org/kuva/106856 Siinäkin Vempun lyhyt pää on kohti satamaa. Pitkä pää on siten kohti pohjoista, Tapsan kuvatekstissä on nyt alkuun näkyvissä ajatusvirhe? Syytä en tiedä, miksi veturit olivat johdonmukaisesti tuon suuntaisesti, mutta noin se tosiaan oli "aina". Sitä tosin jäin miettimään, näinkö joskus Jätkäsaaren suunnalla tupla-Vempun. Hämärä muistikuva on, että ehkä kerran tai pari sellaisenkin olisin tuolla nähnyt, ja niissä taisi olla lyhyet päät vastakkain. Asuimme siis 1966 - 73 paikassa, jonka olohuoneen ikkunasta ja parvekkeelta näkyi suoraan tuolle linkin kuvan ratapihalle. Ennen kouluikää katselin niitä junia todella paljon ja ahkeraan, kun ei oikein muutakaan tekemistä aina ollut. |
|
| 01.10.2021 12:16 | Marko Vornanen: | Varmaan lyhyt pää vaunuja päin on ollut helpompi veturimiesten työskennellä. Muuta syytä en nopeaan keksi. | |
| 01.10.2021 14:08 | Mikko Ketolainen: | Dv15 2007 "esiintyi" hetken tv-sarjassa RAID. Tulee satamasta konttivaunuletkan kanssa lyhyt pää edellä. | |
| 01.10.2021 21:14 | Ilkka Hovi: | Kun katsoo vanhoja kuvia Helsingin asemalta, minusta näyttää Helsingissä vaihtotöitä tekevien B1 ja C-sarjan veturien olevan savupiippu Pasilaan päin. Kun Helsinkiin saatiin vetureita, joissa oli kuljettaja oikealla puolella syntyi vaarallisen tilanteen mahdollisuus. Vaikkapa ilta/yö aikaan mistä henkilökunta tiesi kummalle puolelle junarunkoa piti antaa opasteet ? Vaunut saattoi napata seisontaraiteelta B1 jossa oli vasemmanpuoleinen kuljettajan sijainti. Junaveturiksi tuli veturi jonka kuljettaja oli veturin oikealla puolella. Siispä vaihtoveturit ja paikallisjunat veturinkuljettaja samalle puolelle. (Kuten Pr1 etupää Helsinkiin). Tämä on oma päätelmäni, joten se varmaan on oikea. |
|
| 01.10.2021 22:54 | Heikki Jalonen: | Eräs huomioitava seikka: vanhimmissa höyryvetureissa, kuten juuri B1 ja C-sarjat, oli suhteellisen pienihalkaisijaiset ja vesitilaltaan pienet kattilat. Tulipesäkin vanhatyylinen kupukattoinen. Siten saattoi olla viisas varotoimi, että Pasilaa kohti - siis vastamäkeen vedossa ja kun tehoa tarvittiin - mentiin aina kattila edellä jotta ei otettu riskiä tulipesän katon kuivumisesta. Uudemman mallisissa kattiloissa, kuten vaikkapa Pr1, vesitila oli korkeampi ja kattila laajempi, tulipesäkin laatikkomaisempi. Siten, taakseajossa vastamäkeen oli pienempi vaara vesipinnan alasmenosta. Tällä ei tietenkään ollut vaikutusta Diesel-Vemppujen ajosuuntiin. Mutta, voisiko niissä puolestaan parempi tähystysnäkyvyys (=kompressoripään suuntaan) olla vaikuttanut? Turhan monta tasurimälliä jossain ylläri-kaarteessa? Tähän osannevat Helsingin paikallistuntijat vastata paremmin. |
|
| 01.10.2021 23:04 | Jorma Toivonen: | Itse koin helpommaksi "pitkän pään" (Vv15) vaunuja vasten - kuljettajan ei tarvinnut kurotella nähdäkseen puskimet... Ehkä siksi Hesan vaihtoveturit olivat pitkäpää etelään, koska järjestelivät yleisemmin saapuvia/lähteviä junarunkoja. Mihin suuntaan satamissa vaihtoliikket useimmiten tehtiin? Raskaita junia satamista (?), Vv:n jäähdytys parempi pitkäpää pohjoiseen... | |
| 01.10.2021 23:54 | Esa J. Rintamäki: | Puhumattakaan siitä, että Veivari 15:ä pystyi kytkemään kaksinvetoon takapäät vastakkain. Moottori II:n mukaan numerosta 1989 alkaen myös etupäistään. Tilanne lienee ollut siis kirjan kirjoittamisen aikaan tällainen. Sitä en tiedä, kuinka asiaa mahdollisesti paranneltiin konepajakorjausten yhteydessä. |
|
| 02.10.2021 11:05 | Kari Suominen: | Dv11 -veturit varustettiin kaksinajolaittein siten, että kaksi veturi kytkettiin voitiin kytkeä takapäistään (lyhyt nokka) yhteen. Dv15 -veturit varustettiin kaksinajolaittein siten, että vetureihin 1955-1988 laitteet asennettiin samalla tavoin kuin Dv11 vetureissakin, eli veturit voitiin kytkeä yhteen ainoastaan takapäästä. Vetureihin 1989-2012 asennettiin laitteet siten, että vetureita voitiin kytkeä yhteen myös etupäästä. Dv16 -vetureiden kaksinajolaitteiden asennus mahdollisti vihdoin yhteenkytkennän mitenpäin tahansa. Dv16 voitiin myös kytkeä kaksinajoon Dv15:n kanssa. Yhteenkytkettyjen Dv15 ja Dv16 veturien suurin sallittu nopeus putosi tällöin Dv15 -veturin suurimpaan sallittuun (75 km/h) |
|
| 02.10.2021 14:37 | Petri Nummijoki: | Vv15-vetureiden kaksinveto lienee ollut Helsingissä sen verran vähän käytetty, että tuskin selittää päivystysvetureiden ajosuuntaa. Vakituinen kaksinveto noilta ajoilta rajoittunee yhteen Helsingin ja Riihimäen välillä öisin kulkeneeseen tavarajunapariin. Syksyisin saattoi lisäksi olla Helsingin satamista Turengin sokeritehtaille ajettuja lisäjunia Vv15-parin vetäminä. Mutta eikös höyryvetureillakin ajettu Länsisatamaan ja Katajanokalle yleensä niin päin, että kattila oli Pasilan puoleisessa päässä? Näin ainakin kuvista olen tulkinnut mutta John varmaan pystyy vahvistamaan tai kumoamaan asian omakohtaisilla havainnoilla? Olisiko siis Länsisatamassa, Merisatamassa ja Katajanokalla tehty vaihtotyöt pääosin niin päin, että Jorman mainitsema puskinnäkyvyys olisi tukenut tätä ajosuuntaa tai vaihtoehtoisesti haluttiinko raiteiden päätepuskureiden suuntaan mahdollisimman hyvä näkyvyys, jos raide päättyi mereen? |
|
| 02.10.2021 21:40 | Ilkka Hovi: | B1 veturista. Turvallisuus ensin. Rautatiemuseon B1 veturin etumainen vetokoukku on kiinnitetty puiseen etupuskinpalkkiin. Siksipä on parempi vetää "vahvemmalla" takinmaisella vetokoululla, ettei käy kuten museon B1:lle. Puskinpalkki murtuu. Siis kun on opittu antamaan vaihtotyöopasteet junan vasemmalla puolella ja vanhimmat konduktöörit olivat töissä kauemmin kuin vanhat vasemmalta ajettavat veturit, jatkui traditio antaa opasteet vasemmalta hyvään rautatietyyliin. Nykyisin on radiot joten kummalta puolelta huudetaan radioon ei välttämättä ole määräävä asia. |