??.02.1982 Uudistettu sepelivaunu Mas 88031-0 Pasilan ratapihan laidalla helmikuun lopulla 1982. Mas-vaunut oli rakennettu vanhojen (Ga) vaunujen aluskehyksille vuodesta 1955 alkaen Pasilan konepajassa. Niissä oli pitkään liukulaakerit ja varsipuskimet. Käyttöiän loppua lähestyttäessä niihin vaihdettiin rullalaakerit ja mäntäpuskimet. Vanha harmaa-musta väritys korvattiin ruskealla. Siinähän ruostelaikut eivät erotu kovin selvästi.
15.10.2021 14:20 | Jimi Lappalainen: | Miksi VR vaihtoi fonttinsa DIN 1451:stä Helveticaan? | |
15.10.2021 15:15 | Esa J. Rintamäki: | Jimi, muistan (tietysti ajan kulumisen haalistamana), että VR:llä pidettiin tuota VRS 473 - standardia jo vanhanaikaisena ja modernimman yrityskuvan generoimiseksi otettiin puolilihava HAAS Helvetica käyttöön, siinä 1970 - luvun lopulla. VRS 473 - standardisivun alareunassa on päiväys 6.3.1936. Mitä tulee teknilliseen piirtämiseen oleellisena osana olevaan tekstittämiseen, niin minulla on eri kokoisia tekstausshabluunoita, joissa on merkintä DIN 6775 ja DIN 17, sekä 932/4 (viimemainittu on otaksuttavasti tuotenumero). Nämä shabluunat on tarkoitettu käytettäväksi vakioiduilla putkiteräisillä tussisäiliökynillä (Rotring, Faber-Castell). Huomaa, ettei kyse ole lainkaan huopakynistä, joita nykyaika on haksahtanut nimittelemään tusseiksi! Olen työksenikin koneenpiirtäjänä ja koneteknikkona käyttänyt shabluunoita "miljoonissa" laatimissani piirustuksissa. Nykyisin käytössä olevaa tekstistandardiakin olen toki käyttänyt, ei siinä mitään. Kunhan piirustus on yksikäsitteinen ja selkeä! Itsekin aikoinaan tykästyin DIN 17:ään sen selkeyden vuoksi nuorena rautatieharrastajana. Tekstasin nimittäin junamuistiinpanojani A5- ruutupaperille puhtaaksi kansioon liitettäväksi. Toukokuussa 1977 sain ikivanhan Continental-matkakirjoituskoneen, joten käsin tekstailu loppui siihen. Se Connie on jo vuosia ollut Helsingin Tekniikan museolla. Junapäiväkirjaksi nimittämäni kansio on rautatiemuseolla. DIN 17 ja 1451 eroavat himpun verran toisistaan, pitää kuitenkin olla perehtynyt ja tarkkasilmäinen erottaakseen nämä toisistaan. |
|
15.10.2021 15:32 | Jimi Lappalainen: | Mahtoiko kirjoituskoneesi olla malli 200? https://sommeregger.name/typewriters/collection/continental_200_portable.html (Googletin "continental portable typewriter") | |
15.10.2021 15:45 | Petri Sallinen: | Fonttien vaihtuminen liittyi käyttötavan muutokseen ja tekniikan kehittymiseen. Vanhat VR:n kirjasinleikkaukset eivät olleet kirjapainoleikkauksia, vaan ne oli suunniteltu helposti harpilla ja viivoittimella piirrettäviksi. Koska tekstit maalattiin sapluunoiden avulla vaunujen kylkiin, niin sapluunoiden oli oltava myös helposti leikattavia. Siksi vanhassa VR:n kirjasinleikkauksessa on vain suoria linjoja ja muuttumattomalla säteellä piirrettyjä kaarevia linjoja. Tällä tavalla suunnitelluista leikkauksista on helppo leikata maalaussapluunat harpilla ja veitsellä. Helvetica HAAS sen sijaan on puhdasoppinen kirjapainoleikkaus. Kaarevissa muodoissa tavoiteltu säde saavutetaan useampien eri säteiden avulla — "siirtymäkaarien" kautta. Tällaisista kirjasimista on hankala leikata harpilla sapluunoita. Toisaalta harpilla leikkaamisen ongelmakin alkoi olla jo historiaa, kun maalatuista teksteistä siirryttiin tarroihin. Tarrat taas voitiin leikata tietokoneohjatuilla tarraleikkureilla, jolloin rajoitteita em. säteiden käytölle ei enää ollut. Yksi syy valintaan saattaa olla myös se, että Helvetica HAAS on kirjapainoalan vakioleikkaus, jonka monet tietokonesovellukset ovat ymmärtäneet jo ties kuinka kauan. VR:n vanha kirjasin sen sijaan ei ole kirjapainoalan standardien mukainen vakioleikkaus. Jos sen käyttöä olisi haluttu jatkaa, olisi se pitänyt koodata tietokoneisiin. Parempi siis käyttää jotain vakiota, jota on helposti saatavilla ja jotka ovat tarraleikkureita käyttävien ohjelmien ymmärtämiä. Olen piirtänyt VR:n käyttämistä kirjasinleikkauksista tietokonemaailmaan soveltuvat näppäimistöltä käytettävät fontit jo 30 vuotta sitten. On helppo havaita, että ne eivät kaikilta osin noudata tavanomaisia kirjanpainoalan mitoitusstandardeja. Esimerkiksi tekstin välistyksen säätäminen kauniiksi ja helposti luettavaksi on lähes mahdotonta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kyseisillä fonteilla ei voi luoda kaunista leipätekstiä ainakaan helposti — välistyksiä joutuu säätämää lähes sanakohtaisesti käsin — automatiikasta ei ole apua. |
|
15.10.2021 15:48 | Jimi Lappalainen: | No niin, sieltä saatiinkin vastaus. Kiitokset! | |
15.10.2021 15:59 | Juhani Pirttilahti: | Valtionrautateille tehtiin opastusjärjestelmän uudistus 80-luvulle tultaessa. Käytännössä siis asemien ja kaluston opasteiden kirjasimena otettiin käyttöön tuo mainittu kirjasin. | |
15.10.2021 16:11 | Petri Sallinen: | Helvetica HAAS -kirjasimen käyttöön liittyvä standardi on päivätty 28.5.1975. Ruskea maalaus vaunuissa taas otettiin käyttöön vuodesta 1971 alkaen. | |
15.10.2021 19:58 | Jarno Piltti: | Eljaksen rautatiearkistossa on uudet, muutetut ja hylätyt vaunut vuodelta 1955. Kaikki Mas-vaunut on merkitty uusiksi vaunuiksi, ei vanhoista muutetuiksi. Mitähän tästä pitäisi ajatella? Vanhoja alustoja kuitenkin on käytetty. https://rautatiearkisto.info/epolho/ |
|
16.10.2021 15:12 | Kari Roininen: | Iso osa näistä15 m3 Mas-vaunuista on nykyisten Bmo-vaunuissa peräkkäisinä sepelikuuppina. Myös alkuperäinen valmistuslaatta on jätetty paikoilleen. |