28.10.1975 / Turenki
28.10.1975 Sokerijuurikaskuorma oli menossa sokeritehtaalle Turengissa lokakuussa 1975. Lisälaidat on kaiketi valmistettu neuvostoliittolaisella lisenssillä. Turengin sokeritehdas toimi vuosina 1948 - 1998.
Kommentit
| 28.10.2021 11:55 | Hannu Peltola: | Heh, repesin kuvatekstistä! Laidat ovat kieltämättä toteutettu neuvostoliittolaisella lisenssillä! | |
| 28.10.2021 17:53 | Esa J. Rintamäki: | Kumma, kun jurttikuljetuksia toteutettiin kuvatunlaisella kalustolla. Olisiko hakevaunut soveltuneet paremmin? Hh, Ohn? Vaununvuokran suuruusko tämän aiheutti? Melko varmaa on, että kuorman purkaus tehtiin käsipelillä, juurikas kerrallaan...? |
|
| 28.10.2021 19:19 | Heikki Jalonen: | Vaunussa on edelleen laukaistavat karikat, ketjut tavallisesta käytännöstä poiketen tolppiin kiedottuina. Tuleepa mieleen sellainen mahdollisuus, että kuorman purkauksen pääosa hoitui laukaisemalla tolpat; sen jälkeen kun ketjut on ensiksi pistettu kiinnitykseen esimerkiksi purkauspaikan reunalla juoksevaan vaijeriin. Nuo GOST-määreen mukaisten lisälaitojen kolhut ja murjoontuneet laudat vihjaavat, että ne ovat saaneet jonkin sortin tiputtavaa käsittelyä... Loppuja kuormasta voi sitten kaapia kyydistä erikoistyökalulla: juurikastalikolla (Billnäs-valmiste, tietenkin). Juurikastalikossa on piikkien päissä pienet pallukat, jotka estävät lapakoitavien juurikkaiden keihästymisen piikkeihin. Tavallinen teräväpiikkinen talikko tukkeutuisi tietysti heti, eikä lapiokaan noihin mukuloihin helpolla uppoa. Turengin tehtaan laitteistoja ei taidettu paljoa uudistaa koko toiminnan aikana, luultavasti myös jurttien purkupaikka oli melko alkeellinen. Ehkä vain pelkkä purkukuoppa pohjakuljettimella. Olisiko hakevaunusta kerralla purkautuva satsi olisi ollut liikaa purkukuopan ruokahaluun nähden? Lukijoissa saattaa olla joku, joka muistaa nuo Turengin systeemit, löytyisikö tarkempaa tietoa? |
|
| 28.10.2021 20:55 | Jaakko Pehkonen: | Mainio ajankuva! Harmi kun juurikasta ei enää kuljeteta rautateitse. |
|
| 28.10.2021 23:15 | Jukka Virolainen: | Muistan hyvin kun näitä vaunuja liikkui Lahdesta Riihimäelle. Yllättävän paljon juurikkaita putoili radalle...tai ei siis mikään ihme, kun vaunujen laidat olivat kuvanmukaisia. Pitkälle alkutalveen juurikasjunia riitti, lumivaippa juurikkaiden kuorrutteena :) | |
| 29.10.2021 21:52 | Jukka Viitala: | Vr ryssi varmaan tarkoituksella viimeisetkin pienasiakkaat 90-luvulla. Henkilökohtaisesti mua vitutti Kemin Elijärven liikenteen siirto kumipyörille, kaivosrata tehtiin 80-luvulla "ikuiseksi" K54-raudoilla, mutta jonkun pusittua jotain koko liikenne siirtyi KTK:lle. Miljuuna v..tun tonnia vuodessa. | |
| 29.10.2021 22:16 | Jimi Lappalainen: | Itse en yleensä näihin keskusteluihin ole ollut kiinnostunut osallistumaan, mutta tuo Elijärven tilanne ihmetyttää minuakin. Mikä ihmeen järki oli sulkea Elijärven rata liikenteeltä ja sitten ruveta tehokkaasti kuluttamaan teitä rekoilla ko. alueella? | |
| 29.10.2021 23:01 | Tauno Hermola: | Ettei vaan kuorman purkua olisi avitettu voimakkaalla vesisuihkulla; jostain jäänyt tällainen mielikuva, voi olla aivan vääräkin ;) Pesuunhan jurtit kuitenkin ensimmäiseksi joutuivat ja ainakin Wikipedian mukaan "juurikkaat esipestään voimakkaalla vesisuihkulla". Yle:llä oli joskus dokumentti Suomen sokeriteollisuudesta, muistaakseni nimellä "Omat sokerit", ei taida enää olla missään saatavilla. | |
| 30.10.2021 00:06 | Lasse Reunanen: | Viimeinen niitti jurtin rautatiekuljetuksille oli sokerinvalmistuksen keskittäminen Säkylään ja tuotannon keskittäminen ainoastaan lähialueille Varsinais-Suomeen. | |
| 30.10.2021 00:57 | Esa J. Rintamäki: | Enkä usko enää pitkää aikaa menevän siihen että se ihmeniminen Surcos - vai mikä hän nyt olikaan - lakkautetaan ja sokerit tuodaan jostain fucking Vinkuintiasta tai Bulvaniasta. | |
| 30.10.2021 17:59 | Tuomo Kärkkäinen: | ^OT. Vinkuintia on englanniksi Ruritania, joka oli kuvitteellinen keski-eurooppalainen valtio engl. kirjailijan Anthony Hopen romaanissa Zendan vanki (1894). Bulvania puolestaan oli Hullujussi-yhtyeen solistin Viktor Kalborrekin kuvitteellinen kotimaa. | |
| 30.10.2021 20:20 | Esa J. Rintamäki: | Joo, tuo Bulvanian alkuperä on kyllä minulle tuttu. Bulvanian kansallislaulu oli Bulvandia! Lentoyhtiö Bulvanair! R.I.P Eeki Mantere alias Viktor Kallborrek. Ensiesiintymisesi televisiossa 1974 eKr meni kansaan kuin häkä! https://youtu.be/2hR1M2KivP8 |
|
| 30.10.2021 20:49 | Jarno Piltti: | Eikös Aku Ankassa ollut tylyn oloinen valtio Brutopia? Ja täysin arvoton valuutta Vulgarian dinaari. | |
| 30.10.2021 21:01 | Hannu Peltola: | Brutopia on klassikko, kuten myös sen Nikita Hrutshevin näköinen asiamies. Kommunistidiktatuureista Borduria on suosikkini. | |
| 31.10.2021 12:00 | Tuomo Kärkkäinen: | ^Borduria on vihamielinen ja valloitushaluinen sotilasdiktatuuri. Sen rajanaapurina on rauhanomainen Syldavian kuningaskunta. | |
| 31.10.2021 17:34 | Esa J. Rintamäki: | Brutopian asiamies hävisi erään kilpailun Roope Ankalle, koska Roope Ankalla oli neljä väritelevisiota, ja Brutopiassa kolme. | |
| 31.10.2021 18:33 | Tauno Hermola: | Tuo mainittu dokumentti "Omat sokerit" oli osa "Kansakunnan lisämuisti" nimistä historiasarjaa; en ole itse sitä nähnyt, mutta ainakin Salosta oli ollut kuvaa kuinka sillä aataminaikaisella satamanosturilla purettiin juurikkaita proomuista jokirannassa. Hyvällä onnella voisi olla jotain juurikkaiden rautatiekuljetuksestakin, Salon tehtaallehan myös tuli juurikkaita junavaunuilla. Sitä dokumenttia ei vaan taida olla enää nähtävissä missään, jossain arkistossa ehkä tallessa kuitenkin. | |
| 31.10.2021 21:02 | Tauno Hermola: | Itse asiassa Salon sokeritehtaan rata näyttää menneen jokirantaan saakka, joten melko varmasti vesiteitse tuodut juurikkaat on lastattu proomuista rautatievaunuihin, jotka tehtaan oma veturi on sitten vetänyt tehtaaseen. | |
| 01.11.2021 21:46 | Matti Parkkonen: | Turengissa rautatievaunukuormat purettiin aluksi käsityönä. Vuonna 1955 siirryttiin vesisuihkupurkaukseen. Tehtaan oma konepaja valmisti automaattisen vesitykin. | |
| 02.11.2021 07:28 | Sauli Mäkelä: | Onko kenelläkään mitään laskelmia joltain isommalta toimijalta, josta näkisi syitä siirtymiseen kiskoilta maantielle? Myllykoski Oy:n kuljetukset ovat hyvä esimerkki, kun 90-luvun alussa rakennettiin viimeisen päälle sillat ynnä muut ja kiskot riivittiin about viiden vuoden päästä pois. Tuolloin kuitenkin tavaraa liikkui tehtaalta ulos ja sisään useita tonneja TUNNISSA, joten aika outoja kuvioita on tuossa täytynyt olla. | |
| 02.11.2021 07:35 | Teppo Niemi: | Käsittääkseni HKL:llä oli tehty edelliseen metrojunien saneeraukseen liittyviä laskelmia asiasta. Ymmärsin kiertokäynnillä metrovarikolla kymmenisen vuotta sitten, että koesaaneeraukseen menneen junan kuljetuskustannusten erolla saatiin kustannettua mittava remontti, jotta maantiekuljetusta voitiin hyödyntää varikonpäässä helpommin. Olikohan Lahti Energia kunnan liikelaitos silloin kun kivihiilikuljetukset siirtyivät rautateiltä kumipyörille. Noista laskeölmista kun voisi yrittää tehdä asiakirjapyyntöä.... Voi kaatua, että säilytysvelvoiteet ovat jo ylittyneet. |
|
| 02.11.2021 10:23 | Petri Sallinen: | Lahteen vuonna 1975 valmistunut lämpövoimalaitos oli ainakin aluksi Imatran Voima Oy:n Lahden kaupungin yhteisyrityksen omistuksessa (=Lahden Lämpövoima Oy). Vantaan Energian vuonna 1982 valmistunut Martinlaakso 2 oli kivihiilikäyttöinen. Voimalaitokselle rakennettiin muistaakseni raideyhteys kivihiilen kuljetuksia varten, mutta sitä ei montaa kertaa käytetty. Syynä oli rautatiekuljetusten kallis hinta. |
|
| 02.11.2021 10:59 | Petri Nummijoki: | Kivihiiltä en tiedä kuljetetun Martinlaakson voimalaitokseen junalla (ei toki tarkoita, etteikö olisi mahdollista sekin) mutta sen sijaan öljyä kuljetettiin. Martinlaakso 1 oli alun perin öljyä polttava mutta muutettiin myöhemmin maakaasulle. Öljyn junakuljetukset taisivat päättyä suunnilleen Martinlaakso 2:n valmistumiseen tai muuttuivat ainakin harvinaisemmiksi. Syy lienee siinä, että öljy oli Martinlaakso 2:n valmistumisen jälkeen paremminkin varapolttoaine, joten sitä ei tarvinnut enää kuljettaa suurisuuntaisesti. | |
| 02.11.2021 11:06 | Petri Nummijoki: | Näköjään vielä marraskuussa 1982 on öljyjuna kulkenut: http://vaunut.org/kuva/55459 | |
| 02.11.2021 11:12 | Juha Pokki: | Martsarin öljyjunasta on varmasti tämä HS-artikkeli ollut aiemminkin esillä, mutta laitetaan tähänkin yhteyteen: https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000006596463.html |
|
| 02.11.2021 11:44 | Tauno Hermola: | Mitähän rautateiden tavaraliikenteen avautuminen kilpailulle on vaikuttanut rautatiekuljetusten kilpailukykyyn? Monopolilla on monopolin hinnat, kilpailu on voinut tai voi muuttaa tilannetta. Onko tästä (vielä) nähtävissä mitään merkkejä? | |
| 02.11.2021 11:58 | Petri Sallinen: | Näinhän se oli. Kivihiiltä Martinlaakson voimalaitokselle ei ole kuljetettu rautateitse. Aiheesta olemme keskustelleet ennenkin. Tässä omaa tekstiäni vuodelta 1999, kun olin keskustellut aiheesta voimalaitoksen käyttöpäällikön kanssa: "Martinlaakson voimalaitoksen ensimmäinen vaihe rakennettiin öljykäyttöiseksi. Vuonna 1982 rakennetun laajennusosan jälkeen voimalaitoksen pääpolttoaine oli kivihiili. Tällä hetkellä (= vuonna 1999) voimalaitoksen polttoaineen käytöstä maakaasun osuus on 60% ja kivihiilen 40%. Voimalaitoksen alkuvuosina VR toivoi, että Vantaan Energia Oy (silloinen Vantaan Sähkölaitos Oy) kuljettaisi voimalaitoksen käyttämän öljyn rautateitse. Vantaan Energiasta todettiin, että se sopii, mutta kuljetuskustannus ei saa ylittää maantiekuljetuksen hintaa. Rautatiekuljetuksista luovuttiin kuitenkin melko nopeasti, sillä VR totesi sen olevan tappiollista Vantaan Energian neuvottelemaan maantiekuljetuksen hintaan verrattuna. Kivihiiltä Martinlaakson voimalaitokselle ei ole kuljetettu rautateitse koskaan. Syynä tähän ei ole kuitenkaan ollut sen hyvä tai huono kilpailukyky maantiekuljetuksiin verrattuna. Syy on energiatoimialan sisäinen kilpailutilanne. Kun Vantaan Energia ei päässyt sopimukseen Helsingin Energian kanssa hiilen hankinnasta, ostivat vantaalaiset kivihiilensä Espoon Sähkö Oy:ltä, jonka kivihiilivarasto on Suomenojalla. Suomenojalta kivihiili on kuljetettu Martinlaaksoon maanteitse. Tällä hetkellä tilanne voisi olla toinen — jos rautatieyhteys olisi vielä olemassa — kun Helsingin Energia omistaa Vantaan Energiasta 40 prosenttia." |
|
| 02.11.2021 12:00 | Mikko Herpman: | Milloinkahan nähdään ensimmäinen uudelleen avattu raidekuljetus. Kuten vaikkapa Suolahden vaneritehdas.. Tai palautuisiko Mäntän kuljetukset kiskoille. Miten vaikka Nokian paperitehtaan rahdit.. | |
| 02.11.2021 16:20 | Tommi K Hakala: | Yritin esittää jollakin forumilla, että Mäntän tulevan sellun kuljetus edes olisi kiskoilla. Kuulemma ei oo tilaa käytettävälle sellulle varastotilaa riittävästi...taatusti rakentuu, jos vaikka julkinen painostus siihen ajaisi. |