19.08.1971 / Kilpua
19.08.1971 Kilpuan pienen tavaramakasiinin edessä oli kuormauslaituri ja siihen upotettu lautakannellinen mekaanisten johtojen kanaali. Singerin ompelukonemainos koristi makasiinin seinää elokuussa 1971.
Kommentit
| 17.11.2021 12:02 | Esa J. Rintamäki: | Makasiini on alkuperäisen mallinen ja kokoinen. Oikein kiva kuva, josta kiitokseni! | |
| 17.11.2021 12:51 | Jimi Lappalainen: | Kuinka paljon on vielä olemassa tällaisia laajentamattomia makasiineja? | |
| 17.11.2021 15:55 | Heikki Jalonen: | Toppilassa, Oulussa oli samanlainen. Nyt jo rataverkon tavoittamattomissa. Lieneekö sitten hyvään Oulun perinnetapaan "oudosti" palanut tai "vahingossa" purettu, kuka tietää nykytilan? Kävin mainitussa makasiinissa, muistelen että vuosi olisi ollut 2004. Silloin se oli täynnänsä sotilaskuljetusvaunujen kamiinoita, suoraan jostain kunnostuksesta varastoon toimitettuja. |
|
| 17.11.2021 19:38 | Oula Ahlholm: | Mikä Kilpua on Ruotsiksi? | |
| 18.11.2021 10:49 | Raimo Hämäläinen: | Oula, ei hurrit näitä jaksanu kääntää sillä tämäkin paikka oli varmaan niille "ei missään" | |
| 18.11.2021 14:12 | Esa J. Rintamäki: | Minulla on kirjahyllyssä kirja "Finlands statskalender 1912", eli Ryssän Nikun ajoilta. Kirja itsessään on ruotsinkielisyyden riemujuhlaa kannesta kanteen. Asemapäällikköluettelo on liikennepaikkakohtainen, mutta hups - heijaa: Kilpua on suomenkielinen! Ruotsinnosta siinä ei tällä asemalla ole. Kilpualla 1912 oli asemapäällikköna Sanfrid Reinhold Winter, syntynyt 1872, virassa 1908 alkaen. Kälviä kantoi myös nimeä Kelviå, samassa listassa. Reipas lukumäärä oli suomenkielisiä, mutta oli myös käännöksiä: tyyliin Lapinlahti (- laks). Olipa myös maininta: Filppula se Wilppula., vaikka kiertokirje Filppulan nimen muuttamiseksi Wilppulaksi oli annettu 1897. (Keskiajan tienoilla nimenä oli ollut Filpola.) Itse opus on ollut äärimmäisen mielenkiintoinen siksikin, kun esim. eurooppalaiset kuningashuoneiden jäsenet on lueteltu hyvinkin tarkkaan. Tiesittekö, että Taivassalon pitäjä noihin aikoihin oli nimeltään "Töfsala"? |
|
| 18.11.2021 14:46 | Kari Haapakangas: | Enpä tiedä onko Kilpua sekään suomea, mutta ainakin se rimmaa erinomaisesti läheisen Alpuan kylän kanssa... | |
| 18.11.2021 14:56 | Erkki Nuutio: | Todettakoon että mainittu Valtiokalenteri julkaistiin vuodesta 1869 lähtien myös suomeksi. Valtiopäivät oli esittänyt tätä koskevan pyynnön, mutta Senaatti svekoenemmistöllään vastusti sitä. Keisarimme Aleksanteri II päätti kansan valtaenemmistön oikeuksien hyväksi ja hylkäsi Senaatin esityksen. Samana vuonna keisarimme vahvisti perustuslakina Valtiopäiväjärjestyksen. Se sääti ensimmäistä kertaa historiassamme, että Valtiopäivät edustaa Suomen kansaa ja puhuu sen nimissä. |
|
| 18.11.2021 15:50 | Erkki Nuutio: | Suomessa kuten muissakin maissa tunnetaan lähinnä vain uudemmista paikannimistä alkuperäiskieli ja alkuperäismerkitys. Pääosa vanhimmista paikannimistä on tullut tuntemattomista lähteistä ja edustaa paljolti täältä jo kadonneita kieliä. Tämä pätee etenkin pienempiin ja syrjäisempiin paikkoihin, jollainen Kilpuakin voisi olla. Tällaisissa paikoissa eivät myöhemmät väestö- ja esivaltamuutokset ole useinkaan syrjäyttäneet ikivanhaa paikannimeä. Avartava näkymä vanhaan alkuperään on esimerkiksi Klemetin Vierasperäisiä muinaisnimiä Etelä-Pohjanmaalta ja muualta Suomesta (WSOY, 1950, 483 s.). Lukemattomin esimerkein Klemetti katsoi ilmeisen alkuperän tällä rannikkoalueella (ruotsinkielinen, mutta ollut suomenkielinen) olevan germaanisen Itämeren rannikon nykyisen Hollannin-Puolan väliltä. Tämä siis koski vain Suomen rannikon pientä palasta. Muualla tulos olisi toisenlainen. Klemetti perusti päätelmiään osaksi siihen, että nautinta-alueet, niityt ja muut olivat muinaisasukkailleen yhtä tarkoin tiedossa ja nimettyjä, ja yhtä omia kuin ne nykyäänkin paljolti ovat. Oikeuspöytäkirjat satojen vuosien takaa ovat tallentaneet nimet jotka Klemetti kaivoi esiin. Ne eivät olleet suomea eivätkä saamea, ruotsista puhumattakaan. |
|
| 18.11.2021 16:01 | Tuomo Kärkkäinen: | OT. Esa J. Rintamäen jälkimmäisestä kommentista tuli vapaalla assosiaatiolla mieleen II maailmansodan aikainen venäläinen 50 mm pienoiskranaatinheitin, joka tunnettiin suomalaisten sotilaiden kielenkäytössä nimellä "Ryssän Naku". | |
| 18.11.2021 18:48 | Esa J. Rintamäki: | Ja autuaaksi lopuksi anekdootti: Oletteko kuullut juttua ruotsinkielisestä tutkimusmatkailijasta, joka reissasi Jepualta Lapuan kautta Papualle? Från Jeppo, via Lappo tilll Pappo? |