??.??.???? Oulunlahden, Oulun ja Toppilan ratapihakaaviot sekä ratalinjan korkeusprofiili. Oulun ratapihakaavio on piirretty neljään eri osaan (kohdat "a | b", "c | d" sekä "e | f" liittyvät toisiinsa).
08.12.2021 22:24 | Heikki Jalonen: | Taas Panulta äärimmäisen kiinnostava ja historiallisia arvoituksia sisältävä kuva, kiitos! Muutamia huomioita liittyen Toppilan liikennepaikkaan: Yksinäinen raide menee salmen eteläpuolelle ja päättyy melko lyhyeen. Tämä yhteys oli mahdollinen keväästä 1942 lähtien, jolloin salmen ylittävä silta valmistui. Sillan rakentamista vauhdittivat Saksan armeijan tarpeet, sillä oli Hietasaaren puolella salmea suuri laivausvarikko. Kuvan piirroksen tilanne oli voimassa noin vuoden 1942...47 välisenä aikana. Sittemmin Hietasaaren puolella raiteet lisääntyivät ja etenivät Pitkänmöljäntien suunnassa kohti salmensuuta, samoin tehtiin Trustivapaan Bensiinin varaston raide. Viimeistään vuonna 1953 raiteisto oli jo paljon laajempi ja siihen kuului vaihteita. Ne tuskin olisivat jääneet tällaiseen ratapihakaavioon merkkamatta. Mantereen puolella (salmen pohjoispuoli) näkyvät asematalon ja makasiinin+laiturin lisäksi muutamat vanhat tavaramakasiinit sekä vanha Vaasan valssimylly ja pari siihen liittyvää makasiinia. Neljän raiteen toisella puolella myllyn uudempi osa (siilolaitos). Toppila Oy:n sulfiittiselluloosatehtaalle menevä raide on asianmukaisesti merkitty. Mutta, varsinainen ihmekumma on se, että SOK:n myllyn kohdalla ei näy yhtään mitään, ei mitään. Siinä pitäisi olla melko huomattavia rakennuksia (huomattavampia kuin Vaasan myllyn vastaavat) vuosilta 1928, 1937 ja 1941. Ne sijaitsivat tuossa kartassa näkyvien raiteiden oikealla olevien päiden välisellä alueella. Kaksi raidetta jäi myllykompleksin ja laiturin väliin, muut raiteet olivat sen takasivun puolella. Kartassa katkoviivalla näkyvä väylä ei ole tie vaan Lehmiojan uoman Toppilansalmeen laskeva suu. Nyt tulee mieleen kysymys: voisiko tämä kartta olla aivan jatkosodan lopulta, aselevon alusta, ajalta jolloin Moskovan rauhaa vasta solmittiin? Oulussa sitkeästi eläneen huhun mukaan valmistauduttiin nimittäin siihen, että raja tulee asettumaan Oulujokeen, pohjoispuolen jäädessä Neuvostoliiton käsiin. Ja siitä syystä merkittäviä teollisuuslaitoksia evakuoitiin paremmalle puolelle, melkein uusi myllylaitos mukaan lukien. Sellainen selittäisi tuon niin peri-Neuvostoliittolaisen "kartalta katoamisen". Sittemmin tiedämme, että eihän se olisi toki auttanut. Muiden muassa VR Viipurin Konepaja evakuoitiin, mutta kaikki lopulta "palautettiin". Viimeistä liukasta viilaa ja loppuunnirhattua poranterää myöten. Varmaan arvaatte myös, kenen työksi senkin poranterän teroittaminen lopulta työnnettiin... |