11.11.1967 Pystypaneloitu postisäkkivaunu Pe 10056 seisoi toisen Pe-vaunun kanssa Pasilan ratapihalla marraskuussa 1967. Vaunu oli rakennettu vuonna 1952 entisen postivaunun P 9937 aluskehykselle. Se puolestaan oli valmistunut liikenteeseen vuonna 1886. Pe-vaunussa oli kierre- ja ilmajarru sekä kaasuvalaistus.
17.12.2021 15:22 | Petri Nummijoki: | Minkälaisessa käytössä nämä vaunut tuohon aikaan olivat? | |
17.12.2021 15:46 | Petri Sallinen: | Postisäkkivaunuissa kuljetettiin pelkkiä postisäkkejä, joiden sisältämiä kirjeitä ei ollut tarkoitus lajitella matkan aikana. Toinen käyttötarkoitus lienee ollut postisäkkivarasto, mikäli varsinaisen postivaunun tilat eivät antaneet myöten varastoida kaikkia lajiteltaviksi tarkoitettuja säkkejä. Tällöin junassa oli peräkkäin postivaunu ja postisäkkivaunu. | |
17.12.2021 16:01 | Rainer Silfverberg: | Millaisiin juniin ne sijoitettiin? Mikä oli niiden "nopeusluokka" oli laitettiinko vain hitaisiin tavara- tai sekajuniin, vai myös kiitotavara-, posti- tai matkustajapikajuniin? | |
17.12.2021 16:47 | Petri Sallinen: | Muistaakseni vastaus löytyy kiertokirjeistä — en tosin tähän hätään muista, minkä vuoden vuosikerrasta. Vuosi 1952 on hyvä rajavuosi :) | |
17.12.2021 18:25 | Tapio Keränen: | Onnistuin näkemään Pe-vaunuja vain Helsingin aseman ja satamien välisessä liikenteessä 1960-luvulla. Ilmeisesti vaunuissa kuljetettiin postisäkkejä laivoista Helsingin pääpostille ja päinvastoin. Puhuttiin Amerikan postin kuljetuksesta. Ehkäpä enemmän postia kulki Helsingin ja Euroopan (Itämeren) satamien välillä. | |
17.12.2021 19:28 | Rainer Silfverberg: | Oli aika erikoinen kulkureitti. Oliko näitä muissa satamakaupungeissa kanssa, esim Turussa tai Kotkassa? Oliko vaunujen ikä ja kunto este käyttää niitä kaukojunussa? | |
17.12.2021 20:49 | Jukka Viitala: | Missä tuo legendaarinen vaunupaneeli valmiustettiin ja oliko materiaalina aina haapa? | |
17.12.2021 23:55 | Tapio Keränen: | Pasilan konepajalla oli laaja puuntyöstöosasto, joka muokkasi höyläämössään puutavaraa raakapuusta eri käyttötarkoituksiin. Haapaa käytettiin yleisimmin puukoristen vaunujen ulkoseinissä. | |
18.12.2021 17:38 | Petri Sallinen: | Vaunujen ulkoverhoilussa käytettiin aluksi poppelia. Hyvin nopeasti kotimainen haapa kuitenkin korvasi kalliin tuontipuun. Lähes roskapuuksi luokiteltu poppelin sukulainen on kevyt, johtaa huonosti lämpöä ja palaa muita puulajeja hitaammin. Kuivattuna se on hyvin lahonkestävä. Kaiken muun hyvän lisäksi haapa oli edullinen materiaali. Puun ominaisuudet tunnettiin hyvin, koska sitä käytettiin myös veneiden rakentamiseen ja kirkkojen kattopaanujen valmistukseen. Vanhoista dokumenteista löytyy myös mainintoja, että kuusta olisi kokeiltu vaunujen ulkoverhoilussa. |
|
18.12.2021 19:32 | Esa J. Rintamäki: | Lisäksi haapaa käytetään myös tulitikkuina. Jotenkin hämärästi muistaisin kuusen olleen VR:n mielestä jokseenkin pihkaista? Se tarkoittanee, että puutavarassa olisi pihkan muodostamia "taskuja", joihin kerääntyvä kosteus alkaisi lahottaa vaunun seinää. Toinen pihkaisuuden syy olisi ollut oksaisuus. Akustisten kitaroiden kannet on lähes poikkeuksetta kuusesta, mutta tavallinen kuusi ei kelpaa, vaan se on yleensä alppikuusta Sveitsistä tai Saksasta. Alan kirjojen mukaan alppikuusta ei pidetä pihkaisena. |