31.05.1970 / Helsinki asema
31.05.1970 Kahdeksanvaunuisessa lättäjunassa oli kuusi moottorivaunua Helsingissä toukokuun lopussa 1970.
Kommentit
| 27.01.2022 09:30 | Ilkka Hovi: | Muisto: 1960-luvun alkupuolella tällainen 8 vaunuinen Dm7 juna lähti rantaradalle noin klo 14 aikoihin. Kävin katsomassa junaa josta osa meni ainakin Karjaalle. Tämä runko ei ilmeisesti mennyt Turkuun asti koska Turusta tulleessa Dm7 rungossa oli postiliitevaunu mukana. Mielessäni kummittelee myös määränpääkyltti Salo. (Vastuu jää lukijalle.) Joka tapauksessa silloiset Dm7 moottorivaunut olivat aika uusia, niiden katot oli maalattu hopeanvärisiksi. Katselin usein tuota 8 lätän junaa Vihdintien sillalta näytti pitkältä tullessaan Huopalahdesta Pitäjänmäkeen päin. Riihimäellä oli mielenkiintoinen vuoro veturinkuljettajilla. Ri - Kr ja samana päivänä Kr -Hki - Ri siitä saatiin työpäivä. |
|
| 27.01.2022 10:50 | Rainer Silfverberg: | Mikä idea oli ajaa noin pitkiä junia lättähatuilla, yhteysväleillä joihin veturivetoinen juna olisi ehkä matkustajan näkökulmasta soveltunut paremmin? Oliko nopeampi? Säästettiinkö lämmittäjien ja muun henkilökunnan palkoissa, polttoainekuluissa? |
|
| 27.01.2022 11:43 | Petri Nummijoki: | Syitä lienee lähinnä kaksi. Ruuhka-ajan ulkopuolella Lättähattujunat oli Helsingin paikallisliikenteessä yleensä 3- tai 4-vaunuisia ja silloin varmastikin Lättähattu oli veturijunaa kustannustehokkaampi vaihtoehto. Ruuhka-aikoina useat vuorot ajettiin veturijunina, jolloin kaksi lyhyempää Lättähattujunaa voitiin yhdistää, jotta niillekin löytyi ajoa myös ruuhkaliikenteessä ja saatiin käyttöastetta nostettua. Toinen on sitten se, että Lättähattujen hankinnasta näyttäisi puuttuneen pitkän aikavälin suunnitelmallisuus, kun viimeinen moottorivaunu valmistui vasta 1963 ja liitevaunu 1964 mutta jo vuodesta 1965 aloitettiin maaseudun paikallisliikenteen alasajo. Tämän vuoksi Lättähattuja alkoi olla 1960-luvun loppua lähestyttäessä yli alkuperäisen tarpeen ja ylimääräisiä hyödynnettiin ajattamalla niillä Helsingin paikallisliikenteessä entistä pidempiä junia, jolloin vastaavasti höyryvetureita ja 2-akselisia matkustajavaunuja voitiin poistaa liikenteestä. |
|
| 27.01.2022 12:43 | Ilkka Hovi: | Pitää muistaa että näitä junia voitiin katkoa. Kahdeksan vaunua postivaunulla poikki Karjaalla ja neljä vaunua Turkuun. Ja samoin yhdistelmä takaisin Helsinkiin. Pieksämäki - lättäjuna Savonlinnaan ja loppu junasta Joensuuhun. Enpä muita muista ja Lättäkirja ei ole nyt käytettävissä. |
|
| 27.01.2022 14:36 | Petri Nummijoki: | Helsingin ja Turun välillä kulkevassa postijunassa H33/34 (lähtö Helsingistä klo. 6:00 ja tulo Helsinkiin klo. 13:00-14:00 välillä aikataulukaudesta riippuen) oli kai Lättähattujen kaudella yleensä neljä vaunua (2 vetovaunua + 2 liitevaunua) Helsingin ja Karjaan välillä ja vain kaksi vaunua (vetovaunu + postiliitevaunu) Karjaan ja Turun välillä. Jossain muussa junassa on hyvinkin voinut olla 8 vaunua Helsingistä Kirkkonummelle ja 4 vaunua Kirkkonummelta Karjaalle asti. | |
| 27.01.2022 15:03 | Esa J. Rintamäki: | Petrin kommentissa mainittujen lättien "suuntavaunuista" tulee mieleen kysymys: miksikähän samaa ei harrasteta nykyään? Jonkinlaiset edellytykset olisivat kyllä, mutta... Ai niin - kustannusvastaavuus! Ruotsin rautateiden 100-vuotishistoriikissa (1956) kiiteltiin tällaista mahdollisuutta nimenomaan rälsbusseilla. |