09.08.1969 / Välillä Pasila asema–Käpylä
09.08.1969 Pikajuna P61 vetäjänään Hr12 2206 Helsingistä rovaniemelle 9.8.1969 oli ehtinyt Käpylän mutkaan (kuva https://vaunut.org/kuva/65942?tag0=1%7CHr12%7C2206 ). Vaunuston puolivälissä oli puukorisia vaunuja. Vasemmalla ravintolavaunu Rk 2054, keskellä vanha lyhyt konduktööri- ja matkatavaravaunu Fo 22508 ja oikealla uudempi laajennetulla postiosastolla varustettu konduktööri- ja matkatavaravaunu Fo 22558. Junan loppupäässä oli lisää teräskorisia matkustajavaunuja.
Kommentit
| 01.04.2022 10:02 | Petri Nummijoki: | En ollut aikaisemmin hahmottanut, että näissä oli noinkin merkittäviä pituuseroja. Eihän tuossa laajennetulla postiosastolla varustetussa vaunussa tainnut olla rahtitilaa yhtään vähemmän, vaikka postiosasto vei osan vaunusta. | |
| 01.04.2022 21:39 | Jyrki Talvi: | 1300:nen Kupla Volkkari. | |
| 05.02.2026 22:17 | Tapio Keränen: | Yritin vältellä autoni joutumista kuviin, mutta BUJ-66 näkyy muutamissa otoksissani. | |
| 06.02.2026 01:55 | Esa J. Rintamäki: | Hyvä vaan, että Tapsan oma "Hitlerin kosto" on mukana kuvassa. Kulkuneuvohistoriaa, nääs sekin. P 61 taisi olla lähtenyt klo 15.10 aikoihin Helsingistä. Suunnilleen samoihin aikoihin kuin1970-luvulla itselleni Vilppulasta tuttu P 41. Tosin se meni Seinäjoelle ja osa P 41:n rungosta jatkoi henkilöjunana H 613 Kokkolaan asti. Rk 2054: sen aluskehys oli vuodelta 1900, valmistunut VR Helsingin konepajalta vaununa nro 559, eli yhdistettynä II/III luokan lanterniinimakuuvaununa, paikkaluku: 12/24. Se sai uudeksi numerokseen 2409 vuonna 1901. Sarjamerkiksi merkittynä: DEm. Vaunussa oli avonaiset päätysillat. III luokan puolella vaunussa oli keskikäytävä ja penkki/makuupaikkasysteemi sitä jänskää Günzburgin mallia. II luokan puoli oli tavalliseen tapaan sivukäytävällä ja hyttiosastoina. Vuonna 1919 tienoilla se kuitenkin muutettiin II/III luokkien päivävaunuksi, sarjaan DEi ja numerolla 2524. Paikkalukuna oli nyt 18/24. Vekkulin tästä vaunutyypistä tekee se, että sen sisustusjärjestely oli periaatteessa samanlainen kuin vuonna 1977 käyttöön tulleella CEhit-sarjalla! Toisin sanoen: ylempi luokka hyteillä ja karvalakkipuoli avo-osastona. Rk 2054 valmistui siis DEi 2524:ltä jääneelle aluskehykselle vuonna 1940, sarjamerkillä DR. Se hylättiin vuonna 1975. Mitä kuvan Fo-vaunujen pituuseroihin tulee, oli 22508 lyhyellä aluskehyksellä, eli pituus puskimenpäitse 18 680 mm. Tästä vähennetty puskimien pituus, tulee aluskehyksen pituudeksi 17 500 mm. 22508 on siis haapamäkeläisillä entisöitynä tallessa. 22558: valmistui olympiavuonna 1952 ja hylättiin vuonna 1981. Se oli siis suurinumeroisin perustyyppinen Fo. Sen pituus puskimineen oli 21 180 mm, eli pelkältä aluskehykseltään tasan 20 000 mm. 22560:han oli junanlämmityskattilalla varustettu Fol (siis entinen Fo 22543). Sen tultua hylätyksi 1978, siitä tuli Jyväskylän rata-alueen jäänsulatusvaunu Jykylän ympäristön runsaita rautatietunneleita varten - tunnuksella Rto 198 Etv. Kuvan P 61:n kaksi koppivaunua selittynee runsaalla kiitotavaran kuljetustarpeella. Oli kukkasta, verilaatikkoa sairaalalle, elokuvia matkan varren elokuvateattereita varten, maalipurkkeja nopealla toimistusajalla samoin kuin uusi mäntäsarja jonkun Pohjanmaan jyväjemmarin Fordson Super Major - "peltoveturille". Ynnä muuta ja paljon. Puhumattakaan postiosaston virkailijasta: Fo-vaunu, jossa mukana postiljooni oli postin sisäisissä merkinnöissä vaununa "Fop". Ilman postimiestä vastaavasti taas "Foip". Ja (mahdollisesti oikein muistettuna) tiistaisin ja perjantaisin mukaan kytkettynä "viattomien lasten vaunu" eli vankivaunu. Riittääkö tämä "tietopurske" arvoisille läsnäolijoille tällä kertaa...? |
|
| 06.02.2026 08:56 | Petri Nummijoki: | P61:n lähtöaika Helsingistä oli 1969 klo. 14:55. Tämä oli sitä aikaa, kun Helsinki-Riihimäki-välin ratatöiden vuoksi oli pikajunille annettu viitisen minuuttia ylimääräistä ajoaikaa, vaikka käytännössä se ei ratatöiden määrään nähden riittänyt alkuunkaan. 1950-luvulla P61 lähti Helsingistä jo klo. 12:20-12:30 aikoihin aikataulukaudesta riippuen. Kesäaikataulun 1959 alusta se yhdistettiin Helsingin ja Tampereen välillä Porin pikajunan P45 kanssa ja uudeksi Helsingin lähtöajaksi P61:lle tuli klo. 15:05. Tämä päti kesäaikataulun alkuun 1965, jolloin edellä lähtenyt Kuopion kiitojuna muuttui MK79:stä numerolle MK77 ja kolmella Dm8-yksiköllä ajettavaksi. Samalla Kuopion kiitojunan lähtöaika muuttui klo. 15:00 -> 15:30 ja vastaavasti P61:n uudeksi lähtöajaksi tuli klo. 15:00. |
|
| 06.02.2026 09:43 | Esa J. Rintamäki: | Aivan, herra Petri. Ja sitten avattiinkin Tampere - Parkano - Seinäjoki -oikorata ja tilanne muuttui aika raakasti. Kesäturistissa 1973 juna P 79 (lähtöaika Helsingistä klo 15:00) oli perjantaijuna Iisalmeen. Siinä oli myös vaunuja Joensuuhun junaan P 5 (Kouvolasta lähtö klo 17:20). P 79 jatkoi matkaansa Kouvolasta Savon rataa pitkin klo 17:38. P 25 (Helsinki - Kouvola) lähti Helsingistä klo 15:05. Se kulki joka päivä ja ajettiin uskoakseni Porkkanalla. Pohjalaisen eli P 41 lähtöaika Helsingistä tuona aikana oli klo 15:10. Parkanon kautta kulkivat "ylös": P 63 yöjuna Rovaniemelle, P 65 yöjuna perjantaisin, samoin Rovaniemelle. Lisäpikajuna P 261, sekin yöjunana Rovaniemelle. P 61 yöjuna Rovaniemelle, P 67 päiväpikajuna Rovaniemelle, P 47, perjantaijuna Seinäjoelle, EP 57 "Lapponia" Ouluun, P 45, perjantaijuna Seinäjoelle ja P 33, illan Porkkanajuna Vaasaan. Haavan kautta: (ylös) P 51, yöjuna Ouluun, P 41 Seinäjoelle, P 43 samoin Seinäjoelle, perjantaisin. Ja mitä edelleenkin tulee Fo -vaunuihin, niin 1979 kesällä P 41:n kulkua nopeutettiin ja samalla Helsinki - Tampere kiitotavaran kuljetus siinä lakkautettiin. Edelleen postin kuljetus P 41:ssä loppui myös. Muutos näkyi siten, että P 41:n Fo vaihdettiin EFit - vaunuksi. Fo - postihan ei ollut varsinainen postivaunuvuoro, kunhan nyt Tampereella postilainen nakkasi parit postisäkit Fo:n postiosastoon. Eikä keltaista postin laituriautoa nähty enää sen jälkeen Vilppulan aseman välilaiturilla... Herra Jouni: Fot 23901 kylkeen oli maalattu valmistumismerkinnäksi [10.84 Psl]. 23902: [9.84 Psl]. |
|
| 06.02.2026 10:09 | Petri Nummijoki: | P61:een vaikutti varmastikin myös lauantain muuttuminen vapaapäiväksi aluksi kesäkuukausina vuodesta 1966 alkaen ja vuosikymmenen lopulla ympärivuotisesti. Siihen aikaan, kun työt päättyivät lauantaina puolelta päivin, oli klo. 15:00 aikoihin Helsingistä lähtevä P61 tärkeä juna viikonlopun menoruuhkan kannalta. Isäni matkusti sillä 60-luvulla usein Helsingistä Tampereelle paljolti juuri lauantaisin ja Tampereelta Länsilinjojen klo. 18:10 lähteneellä pikavuorolla edelleen Pohjanmaalle. P61:n aikataulun mukainen tuloaika oli Tampereelle siihen aikaan klo. 17:54 mutta monesti se oli lauantaisin myöhässä niin, että aseman edessä olevalle bussipysäkille ehtiessä saattoi pikavuoro jo lasketella mäkeä alas pysäkille. Pikavuoro kyllä odotti junaa tarvittaessa eli rahastaja kävi varmistamassa asemalta, että Helsingin juna on saapunut. P61:n myöhästyminen johtui juuri runsaasta rahdin kuormauksesta väliasemilla sekä ratatöistä. Lisäksi oli eräitä muita kulkua hidastavia tekijöitä. Hyvinkäällä pitkät pikajunat otettiin kolmannelle raiteelle, jotta eivät sulkisi ylikäytävää ja tämä vei aikaa, kun Hyvinkäällä oli pitkä ratapiha ja sn35-vaihteet. Ennen suojastuksen valmistumista oli myös varsin yleistä, että P61 joutui tekemään ylimääräisen pysähdyksen Kuurilan tulo-opastimella. Edellä meni kai joku juna Toijalaan, joka ei tahtonut ehtiä ajoissa alta pois. | |
| 06.02.2026 10:27 | Esa J. Rintamäki: | Kevätturisti 1967: P 61 pysähdyspaikat: Kerava, Hyvinkää, Riihimäki, Hämeenlinna, Toijala, Tampere, Orivesi, Vilppula, Haapamäki, Myllymäki, Ähtäri, Alavus, Seinäjoki, Lapua, Kauhava, Jepua, Pännäinen, Kokkola, Kannus, Ylivieska, Oulainen, Oulu, Kemi. Kemissä pikajuna P 61 muuttui henkiljunaksi H 61 ja pysähdyspaikat: Laurila, Tervola, Loue, Koivu, Jaatila, Petäjäskoski, Muurola, Hirvas (tarvittaessa), tuloaika Rovaniemelle klo 8:56. Jatkoyhteyttä tarjosi Kemijärvelle menevä Lättä H 661. Siten juna P 61/H 61 ol taivaltanut kaikkiaan 973 km, ajassa 16 tuntia ja 56 minuuttia. |
|
| 06.02.2026 12:11 | Petri Nummijoki: | Tähän liittyi vielä sellainen yksityiskohta, että 1960-luvulla VR:n henkilökunnalla ei ollut liki rajatonta vapaalippuoikeutta, kuten myöhempinä aikoina vaan ilmaisia matkoja sai periaatteessa vain muutaman vuodessa. Tosin käytännössä konduktöörit eivät yleensä leimanneet henkilökuntalippuja, joten silloin sillä saattoi matkustaa rajattomasti kuukauden ajan. Tässä oli kuitenkin täysin konduktöörien hyvän tahdon varassa. Niinpä taktiikkaan kuului, että uuden lipun käyttöönoton yhteydessä kannatti ensimmäinen Tampereen matka tehdä viikonloppujunalla P45A/42A, koska silloin lipun leimaamisesta koituva vahinko olisi ollut kaikkein suurin. Kun meni kiltisti istumaan hitaan höyryjunan puupenkille niin riskiä leiman saamisesta ei juuri ollut. | |
| 06.02.2026 12:51 | Rainer Silfverberg: | Oliko linja-auto Tampereelta Pohjanmaalle siihen aikaan nopeampi kuin P61? Jos oli menossa Vaasaan tms? Oliko P61 siis yöjuna joka oli vasta aamulla Rovaniemellä? |
|
| 06.02.2026 13:32 | Petri Nummijoki: | P61 muuttui Tampereella yöjunaksi ainakin siinä mielessä, että Tampereelta siihen lisättiin makuuvaunut Kemiin ja Rovaniemelle. Se tosiaan oli seuraavana aamuna Rovaniemellä. Vuoden 1965 kesäaikataulun alusta lukien makuuvaunut ryhdyttiin kuitenkin vetämään jo Helsingistä asti mutta olikohan niin, että vaunut kulkivat Tampereelle asti lukittuina ja nukkumaan pääsi vasta Tampereen jälkeen? Tästä yksityiskohdasta en ole varma. Syy vuoden 1965 muutokseen lienee siinä, että Porin radan aikataulurakennetta muutettiin kesäaikataulun 1965 alusta ja suorat Porin vaunut P61 -> P45 jäivät tässä vaiheessa P61:stä pois niin ilmeisesti siitä vapautui sen verran tilaa, että makuuvaunut mahtuivat lauantaisinkin mukaan jo Helsingistä. Lieneekö asiaan vaikuttanut myös, että makuuvaunujen siivous ja vuodevaatteiden vaihto voitiin tällä tavoin keskittää Helsinkiin? Varmaankin P61 oli nopein vaihtoehto, jos matkusti suoraan Seinäjoelle tai Vaasaan mutta jos jäi sopivasti pikavuoron reitin varrelle niin silloin kannatti vaihtaa Tampereella bussiin. Tuohon aikaan pikavuorobussien aikataulut olivat varsin löysät ainakin maanteiden silloisiin olemattomiin liikennemääriin suhteutettuna. Joskus juhlapyhän ruuhkaliikenteessä, kun tuo Länsilinjojen klo. 18:10 vuoro jäi Tampereella lähdössä puolisen tuntia myöhään Helsingin yhteysjunien vuoksi (silloin P61:llä oli myös lisäjuna) niin se oli silti jo Parkanossa lähes aikataulussaan. Tosin silloin vuoroa ajettiin jollain kolmella neljällä bussilla, joten jokaisen auton ei välttämättä tarvinnut pysähtyä kaikilla pikavuoropysäkeillä. Kuulemma meno oli myös sellaista, että pimeällä luukutettiin keskiviivan päältä jalka suorana, jotta mahdolliset tien reunassa kulkijat eivät jää alle. Vastaantulijoita oli niin vähän, että tämmöinen ajotapa oli mahdollinen. |
|
| 07.02.2026 16:17 | Esa J. Rintamäki: | Aikataulumärehdintää jälleen: KEVÄTTURISTI 1963: pikajuna P 61, Helsinki - Haapamäki - Rovaniemi, lähtöaika Helsingistä klo 15:05 ja tulo Rovaniemelle klo 10:30. Tuloaika Tampereelle klo 17:54 ja lähtö klo 18:10. Makuuvaunuja Tampereelta Rovaniemelle ja Kemiin. Ravintolavaunu: Helsinki - Seinäjoki. [ Sivumennen: porilaisesta P 43:sta keväällä 1963: lähtö Hki klo 17:10, tulo Tampereelle klo 20:08. Tampereelta se jatkoi matkaansa klo 20:35, mutta: junana H 43, eli henkilöjunana. ] Bussiyhteyksiä Tampereella liittyen juuri junaan P 61: Paunun vakiovuoro Jyväskylään lähti klo 18:15. Se ajoi Kangasalan (Huutijärven tienhaaran) kautta Orivedelle, Länkipohjan ja Kuoreveden Hallin kautta. Muun muassa. Tuloaika paunulaisella Jyväskylään oli klo 22:20. Entä P 61? Saapui Haapamäelle klo 19:54. Haavasta lähti lättähattu H 909 Pieksämäelle klo 20:15 ja se saapui Jyväskylään klo 21:43. Paunun pikavuoro Jyväskylään lähti Tampereelta klo 18:30 ja saapui Jyväskylään klo 21:55. Lauttakylän Auto Oy:n tarjontaan kuului pikavuoro Raumalle, lähtö Tampereelta klo 18:00. - [Juokse siinä sitten kieli vyön alla kantamuksiesi kanssa rautatieasemalta linja-autoasemalle 6 (kuudessa) minuutissa, ellei bussi poikennut rautatieasemalla. Pystyiköhän Ritolakaan moiseen?] Ja Ruovedelle F. Kovasen vakiovuoro klo 18:20. PÄÄASIA: pikavuoro Tampere - Jalasjärvi - Vaasa, lähtö klo 18:00. Joku taisi mainitakin tämän käyvän rautatieasemalla. Sen tuloaika Vaasaan oli klo 22:50. Liikennöitsijä kaikesta päätellen Länsi-Linjat Oy, vaikka taulun alaosassa luki myös E. Lumiaho. Reitti kulki mm. Kyröskosken, Parkanon, Kurikan ja Laihian kautta, vissiinkin vanhaa kolmostietä. Mahtavaa, oksennuspussien kysyntä huipussaan! V. Keto-Seppälä ajoi myös pikavuoroa Tampereen - Vaasan välillä, lähtöaika kuitenkin jo klo 17:30. Reittikin toisenlainen: kulki lännempää: - Häijää, Lavia, Kankaanpää ja Teuvakin pysähdyspaikkoina muun muassa. Jos nyt P 61:ltä piti nimenomaan Vaasaan tukkia, niin Seinäjoelta lähti henkilöjuna H 53 klo 22:15. Vaasassa se oli seuraavan vuorokauden puolella: klo 0:08. Seinäjoelle se oli etelästä tullut klo 20:46. Muutenkin juna 53 oli aika vekkuli kulkija: - se oli lähtenyt Helsingistä pikajunana P 53 kello 12:00. Tampereelle se tuli klo 14:53 ja lähti Haapamäen suuntaan klo 15:10. Se kulki veturijunana, 1./2. luokan päivävaunut ja kahvila. Ei pysähtynyt ennen Orivettä, vaikka sen identiteetti olikin henkilöjunaksi muuttunut: H 53. Haapamäellä se pysähtyi: klo 17:35 - 18:20. Verkkaista menoa, eikä nykymallista hosumista tukka putkella italiaanojen värkkäämällä muovidildojunalla. |
|
| 07.02.2026 22:43 | Petri Nummijoki: | Lumiaho ajoi aamupikavuoron Tampereelta Vaasaan ja paluusuunnassa iltavuoron, josta oli Tampereella yhteys Porin kiitojunalla MK50 Helsinkiin sekä sunnuntaisin myös viikonloppujunalla P42A. Muut kolmostien vuorot Pohjanmaalle olivat Länsilinjojen ajamia. Länsilinjojen iltapikavuoro Vaasaan tosiaan lähti alun perin klo. 18:00 ja taisi jonain kautena lähteä klo. 18:05 mutta aika pian lähtöajaksi vakiintui klo. 18:10. Syy lienee juuri siinä, että P61 ei ollut kovin hyvä aikataulun pitäjä etenkään lauantaisin ja nuo aikaisemmat lähtöajat taisivat turhan usein olla enemmän teoriaa kuin käytäntöä. Jos Lauttakylän Auton vuoro on merkitty junan yhteysvuoroksi niin eiköhän siinä ollut sama tilanne kuin kolmostien vuoroissa eli bussi ajoi rautatieaseman kautta ja tarvittaessa odotti junaa. Juhlapyhien ruuhkaliikenteessä, kun yhteysjunien myöhästyminen oli hyvin ennalta arvattavaa, saattoivat bussinkuljettajat tai rahastajat tiedustella junien kulkua jo etukäteen puhelimella eivätkä lähteneet linja-autoasemalta rautatieaseman pysäkkiä tukkimaan, ennen kuin junan tiedettiin saapuneen. Veturimieslehden kesänumerossa vuodelta 1962 on kuva Haapamäen asemalta, jossa näkyy mitä ilmeisimmin H53:n ja P68:n kohtaus sekä Hv-vetoinen postijuna Jyväskylän suuntaan. H53 ja P68 ovat molemmat Hr12-vetoisia junia ja H53:n vaunustona on kolme matkustajavaunua, kaksi Fo-vaunua sekä Po. Se siis mitä ilmeisimmin oli ennen muuta rahti- ja postivuoro Tampereen ja Seinäjoen välillä. Helsingin ja Tampereen välillä oli P53:ssä epäilemättä enemmänkin matkustajavaunuja mutta niistä osa jäi Tampereelle. Kesäaikana lauantaisin sekä juhlapyhinä P53 kuljetti myös P97:n vaunut Helsingistä Tampereelle. P97 jatkoi edelleen Tampereelta Haapamäen kautta Pieksämäelle ja vuoden 1963 paikkeilla Dm4 lienee ollut siinä tyypillisin vetovoima. |
|
| 07.02.2026 23:39 | John Lindroth: | Elämys vuodelta 62 pääsin E.Lumiahon rekalla junalakon aikaan Seinäjoelta Helsinkiin Itikan rekassa.Ja minut tuotiin suoraan kotiin Katajanokalle . Ystävälliset kuljettaja ja apukuljettaja antoivat nuoren junaharrastajan nukkua rekan makuuosastossa Se oli upea unohtumaton elämys vetoauto oli "Jyry Sisu". | |
| 08.02.2026 00:04 | Esa J. Rintamäki: | Herra Petri, kiitos siitä että olet olemassa! Tuo Veturimies-lehden kuva Haapamäen hässäkästä oli präntätty myös "Anoen, taistellen, neuvotellen"-kirjan eli Veturimiesten liiton historiikkiin. Painatusvuosihan opukselle oli 1976. Itse olin hallussani olleen "traagisen" aikataulun tarkastelun jälkeen uskotellut itselleni kuvan olleen vuodelta 1965, mene ja tiedä. Kuitenkin, jos kuva on julkaistu jo 1962, niin mnun sitten pitää tarkistaa uskomustani... Kuvassa vasemmalla etelään ilmeisesti lähdössä ollut Vemppu-vetoinen tavarajuna lienee ollut T 4208? Aikatauluthan jokseenkin hyvin pysyttelivät entisellään, kunnes sitten kertarysäyksellä ab und zu herrat aikataulunsuunnittelijat rautatiehallituksessa huhkivat kynät savuten käskytettyinä töitään, kunhan kentän terveiset oli saatu kuuluville RH:n konttorille riittävän laajassa määrin. "Rautatiehallitus kokouksessaan päätti esitetyn johdosta että ... jne" Esimerkkinä juuri Parkanon ja Jämsän oikoratojen valmistuminen, jolloin Vilppulat sun muut menivät raakasti mullin mallin. Ja nyt: KEVÄTTURISTI 1967: PIKAJUNA P 61: Lähtöaika Helsingistä klo 15:00 Rovaniemelle. Tuloaika sinne klo 8:56. Matkaa 973 km. Junassa oli istumavaunuja (2. lk) Helsingistä Kemiin, lauantaisin ja sunnuntaisin. Istumavaunuja (1./2. lk) Rovaniemelle. 2. lk istumavaunu/- vaunuja Seinäjoelle, samoin ravintolavaunu myös. 1./2. lk istumavaunu/ -t Helsinki - Tampere. Makuuvaunuja Helsingistä Kemiin ja Rovaniemelle. P 61:n tulo Tampereelle klo 17:54 ja lähtö Haapamäen suuntaan klo 18:10. Sivuhuomautuksena: porilainen P 43 lähti Helsingistä klo 17:05 ja Tampere: tulo- ja lähtöajat klo 19:40 / 19:45. Porissa klo 21:35. Vekkuli ja mielenkiintoinen lisuke P 61:n aikataulussa oli sekin, kun sen perään lähti Orivedeltä Lättäjuna H 453 Haapamäelle! P 61 Orivesi, tulo ja lähtö klo 18:48 / 18:50. P 61 tuli Haapamäelle klo 20:00 ja lähti klo 20:10 kohti Seinäjokea. H 453 lähti Orivedeltä klo 19:02 ja saapui Haapamäelle klo 20:30. Lieneekö vetovaunu saatu loppuiltapäivän viimeisestä Jämsänkoskelta tulleesta H 436:sta? H 436: lähtö Jsk klo 17:25, tulo Orivedelle klo 18:42. Orivedeltä edelleen lähti klo 18:50 Haapamäeltä tullut lättähattu H 452 Tampereelle. H 452 oli lähtenyt Haapamäeltä klo 17:15 ja joka marjapaikan ja maitolaiturin koluttuaan saapui Orivedelle klo 18:40. Sitten koko lättäjunarunko viimein saapui Tampereelle klo 19:48. Seinäjoelle P 61 tuli klo 22:00 ja lähti klo 22:20. Seinäjoelta Vaasaan pääsi lättähatuksi merkityllä junalla H 53, lähtöaikana klo 22:15. Se oli lähtenyt Tampereelta klo 15:30, tullut Haapamäelle klo 18:15 ja lähtö edelleen klo 18:40. Seinäjoelle H 53 oli saapunut jo tasan iltayhdeksältä. Perillä Vaasassa H 53 oli klo 23:40. Kemissä P 61 muuntautuikse junaksi H 61, seistyään siellä 30 minuutin ajan. "Maantien ässä" eli linjuriauto lähti Tampereelta pikavuorona Vaasaan klo 18:10, liikennöijänä Länsi-Linjat Oy. Perillä Vaasassa klo 22:55. Ajoreitti oli vanhaa kolmostietä pitkin. Lisäksi Paunun vakiovuoro Jyväskylään lähti klo 18:35. Ja sunnuntaisin klo 18:15 A. Tiuran vakiovuoro Kuruun. Niin ja T. Kovasen vakiovuoro Ruovedelle Jäminkipohjan kautta lähti klo 18:20. Kovanen tosin ajoi joka päivä. Juniin palatakseni: Toijalassa P 61 "viipyi" klo 17:16 - 17:21. MP 367 Turusta (klo 15:00) Tampereelle (klo 17:25), Toijalassa klo 16:49 - 16:52, oli yhteytenä Vakkasuomen seuduilta tulleille matkustajille, joiden mieli niin teki Rovaniemen junaan. |
|
| 08.02.2026 01:20 | Jorma Rauhala: | Edellä John kertoi tulleensa Lumiahon rekalla Seinäjoelta Hesaan. Minä tulin saman tapauksen aikaan Pitäjänmäen meijeriin matkalla olleella säiliöautolla Iittalasta. Kyytipalkaksi piti käydä ostamassa ensin kaupasta punaista norttia kuskille... | |
| 08.02.2026 10:33 | Rainer Silfverberg: | Eli vastaus mun kysymykseen oli että siihen aikaan Vaasaan pääsi Tampereelta linja -autolla 45 minuuttia nopeammin kuin junalla jos lähti klo 18:10. | |
| 08.02.2026 13:57 | Esa J. Rintamäki: | Herra Rainer, hieman lisätietoa: kevätturisti 1967 kertoo Vaasaan meneville matkustawaisille: Pikajuna Helsinki - Tampere (187 km) tekee 2. luokan menolipun hinnaksi 9,05 FIM + pikajunan lisälippu 0,50 FIM + istumapaikkalippu 2,00 FIM (jos tarpeen). Pikavuoro-linja-auto Tampere - Vaasa (248 km) tekee lipunhinnaksi 13,10 FIM + pikavuoron lisämaksu 0,80 FIM. Yhteensä: 25,50 FIM (vuoden 2025 euroissa 51,33 eur). Matkan pituus: 435 km. Junalla koko matka: Helsinki - Haapamäki - Vaasa = 493 km. 2. luokan menolipun hintana se tekee: 22,70 FIM + pikajunan lisälippu (Seinäjoelle) = 0,50 FIM + istumapaikkalippu 2,00 FIM. Yhteensä: 25,20 FIM (vuoden 2025 euroissa 50,73 eur.). Hintaero käytännössä olematon! Ajan säästö kyllä aikamoinen. |
|
| 08.02.2026 19:17 | Petri Nummijoki: | Vaasan kiitojunalla MK55/56 ajoajat olivat Tampereen ja Vaasan välillä 4 h 10 min - 4 h 20 min aikataulukaudesta ja ajosuunnasta riippuen, joten kyllä juna pikavuoroa nopeampi oli mutta toki vain tässä yhdessä vuorossa, joka ajettiin pikajunaluontoisena myös Seinäjoen ja Vaasan välillä. Mainittu Haapamäen ratapihakuva on Veturimies-lehden 7-8.1962 kannessa, joten vuotta 1962 uudempi se ei voi olla. Toisaalta kuukausitilastojen perusteella H53/54 muuttui dieselvetoiseksi noin kesäaikataulukauden 1962 alussa, joten voitanee todeta, että kuva on täsmälleen vuodelta 1962. Pääsiäisen aikaan 1962 ehti H53/54 mahdollisesti olla jo muutaman kerran Hr12-vetoinen. Sinänsä voi tuntua yllättävältä, että Haapamäen radalla postihenkilöjuna H53/54 muuttui jo 1962 (pääsääntöisesti) dieselveturilla ajettavaksi, kun Savon radalla lähinnä vastaava juna H771/772 jatkoi pääosin höyryvetoisena jopa vuoteen 1971. Mutta syy lienee veturikierroissa. P61 oli suunniteltu ajettavaksi Ylivieskaan asti Hr12-veturilla kesäaikataulun 1962 alusta, joten illan aikana Seinäjoelle piti toimittaa jossain junassa toinen Hr12 P66:tä varten. Hr12 oli kyllä kuudessa tavarajunaparissakin Tampereen ja Seinäjoen välillä mutta niistä yksikään ei sopinut aikataulun puolesta luontevaksi pariksi P66:lle. |