??.??.1897 Kuusaankosken alkuperäiset sillat koekuormituksen alaisina. Keskimmäinen suurempi silta siirrettiin Tarvaalaan ilmeisesti vuonna 1971. (Siirtovuodesta on eri käsityksiä, mutta vuoden 1967 peruskarttalehdessä ei siltaa vielä oltu asetettu paikalleen Tarvaalaan.) Pienempien siltojen kohtalosta ei valitettavasti ole muuta tietoa kuin se, että myöhemmin ne korvattiin teräslevysilloilla. Kuvassa näkyvästä junakalustosta muut tietävät paremmin kuin minä.• Kuvan lähde: Finna (CC BY-NC-SA 4.0)
28.04.2022 20:53 | Jimi Lappalainen: | Pienet sillat ovat samankaltaisia kuin mystinen, paljon ihmetelty kaarisilta kuvissa http://vaunut.org/kuva/57664 + http://vaunut.org/kuva/108613 mutta onko se kuitenkaan jompikumpi? | |
29.04.2022 10:40 | Erkki Nuutio: | Oletan että kuvausvuodeksi on varmistettu 1897 sillan rakentamisamisajan perusteella. Kuvan terävyys on erinomainen. Vaikka siltapalkisto peittää koekuormittamisesta vastanneet kaksi veturia, katson molempien niistä olevan lähes uusia pikkuruskoja, siis G1, G2 tai G4 -vetureita. Tarkemmin oletan näiden olevan SVR:n Helsingin konepajan valmistamat G2 -veturit 184 ja 185. Nämä ovat vuosilta 1895 ja 1896 (SVR Hki 5/95 ja 6/96). Kuten jo veturia 57 (SVR Hki 1874), ei välitöinä löysällä aikataululla valmistuneita helsinkiläisvetureita kytketty minkään rataosan talousarvioon ja vahvuuksiin, vaan niitä käytettiin aluksi vaihtelevissa tehtävissä. 185+186:n vetämällä junalla lienee sikariportaan ja valokuvaajankin myös ollut mukava porhaltaa Helsingistä siltaa tarkastamaan. Että kyse on näistä vetureista tukee puleerattu ulkonäkö ja ainakin etummaisessa veturin kattilan kyljessä oleva ilmapumppu (ensimmäinen SVR:n veturien ilmapumppu lienee ollut jo alkuaan raskaassa mogulissa G3 176 vuodelta 1892). Kyseisen veturin ohjaamon kyljessä vaikuttaisi olevan numeroiden yläpuolella nelikulmainen laatta. Numeroiden yläpuolinen valmistajalaatta oli vain Duebsin valmistamissa G4 -vetureissa (186-190 /1894) ja vuodesta 1900 alkaen valmistuneissa Tampereen konepajan vetureissa. Duebsin valmistajalaatta oli kuitenkin makaava vinoneliö. Sellaista ei etummaisessa veturissa ole. Kummassakin kuvan veturissa on SVR:n Oulun konepajan Jakobssonin kehittämä halkosavutorvi. Ulkomaisilta tehtailta tulleiden G -veturien halkosavutorvet olivat turbiinimallia. Veturit suunnitellut Adolf Engström oli jo Oulun radan vetureihin vuonna 1884 ne määritellyt ja suunnitellut. Ehkä veto Jakobssonin savutorvessa oli parempi kuin alkuperäisessä savutorvessa, koska Jakobssonin savutorvia käytettiin useissa pikkuruskoissa vuosikymmenten ajan. Joka tapauksessa oululaiset varmaan mieluusti tarjosi savutorviaan kollegoilleen Helsingissä. Siltatyömaan penger on vielä maisemointia vailla. |
|
29.04.2022 12:18 | Eljas Pölhö: | Erkillä on kyllä hyviä perusteluja 184 ja 185 puolesta, mutta tuntuisi luonnollisemmalta, että veturit ovat kaksi ratatyömaan upouusista G1 vetureista 198-201. Vetureiden 184 ja 185 sijainti tuohon aikaan oli Nikolainkaupungin (Vaasan) varikolla. Veturit 198-201 ovat SLM:n valmistuslistalla vuodelta 1896 ja niiden vastaanotto VR:lle on tapahtunut 1897. | |
29.04.2022 15:27 | Erkki Nuutio: | Alempana etummaisen veturin ohjaamon kyljessä erottunee suorakaiteen muotoinen valmistuslaatta. SVR Hki - ja SLM - laatat olivat tällaisia ja mittasuhteiltaan yhtäläisiä. Ylempänä erottunee epäselväksi jäävä veturin numero. Näillä tiedoilla asia ei kuitenkaan selviä. 184-185 ja 198-201 olivat siinä määrin uusia, että ne kaikki kelpaisivat. Tiedetäänkö missäpäin 184 ja 185 oli käytössä tai käytöttä vuonna 1897 ? Oliko vetureissa 198-201 ilmanpuristin ja ilmajarru jo SLM:ltä lähtiessä ? Kevyissä junissa käytettäviin G1/2/4 -vetureihin ei kai normaalisti ilmajarruja laitettu vielä 1890-luvulla. |
|
29.04.2022 16:27 | Eljas Pölhö: | Veturit 184 ja 185 kuuluivat Nikolainkaupungin varikkoon ja niiden pääasiallinen ajopiiri oli Nikolainkaupunki-Seinäjoki. Nikolainkaupungin varikon vetureilla (ei ole tiedossa millä varikon vetureista) ajettiin 208 km rataosalla Haapamäki-Jyväskylä ja yksistään tämä pudottanee ainakin toisen pois (tuskin sitä olisi hinaamallakaan tuotu Jyväskylään). Veturi 185 keräsi suurimman osan kilometreistään sekajunissa 67769 km, muissa 3706 km. Kummankaan ei tiedetä olleen lainassa TVH:lla vuonna 1897. Jyväskylän varikon vetureista 198-201 kaksi viimeistä toimivat lähes yksinomaan sekajunien vetureina, eli ne ovat melko epävarmoja. 198 ja 199 ovat olleet runsaasti tavarajunissa ja rautatien omassa käytössä sekä TVH:lla rautatierakennuksella. Täten ne tilastojen valossa ovat todennäköiset veturit kuvassa. Minulla ei ole käsillä ilmajarruilla varustettujen vetureiden listaa vuodelta 1897, joten en voi sanoa 100% varmasti siitä. Pitäisin kuitenkin niiden ilmajarruja varsin todennäköisinä heti uudesta pitäen. Nehän kuuluivat raskaampaan G1-sarjaan, jonka jäljelläoleva veturi 198 liitettiin 1942 sarjaan Sk2. |
|
29.04.2022 19:25 | Erkki Nuutio: | Voitaneen siten lisätä tunnisteisiin G1 ja todeta kohtuullisella varmuudella numeroiksi 198 ja 199. |