??.??.???? / Räisälä, Myllypelto
Tuntematon / Suomen Rautatiemuseo

??.??.???? Myllypellon asema Räisälän kunnassa Hiitolan–Raudun rataosalla. Kuvattu ilmeisesti 1920-luvulla. | Kuva: Finna (CC BY-NC-SA 4.0)

• Liikennepaikka mainitaan vuoden 1923 raidekaaviossa. Nykyisin paikalla on pienehkö Здание диспетчерской службы, josta löytyy kuva Wikipediasta.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Tuntematon / Suomen Rautatiemuseo (Lisännyt: Jimi Lappalainen)
Kuvasarja: Finna-kuvia
Lisätty: 01.06.2022 23:47
Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus
Sekalaiset: Henkilökunta
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä, Kevät

Kommentit

02.06.2022 10:18 Erkki Nuutio: Myllypelto oli Käkisalmen ja Raudun välillä ja sen asemarakennus valmistui vuoden 1916 lopulla.
Kuva on lienee 1920-luvun alkupuolelta.
Se tuhoutui elokuun puolivälissä 1941 venäläisten perääntyessä 15.D:n (Hersalo) hyökkäyksen alta.
Puolustajan 23.A oli hajonnut 8.8.1941 Hiitolassa.
Siihen kuuluneet 142.D ja 198.Mt.D. pakenivat Laatokan kautta, menettäen tällöin pääosan raskaasta kalustostaan.

Väliaikainen liikenne koko Käkisalmen radalla (Hiitola - Käkisalmi - Rautu - Raasuli) oli alkanut 1.11.1917.
Virallinen ilmoitus tästä oli Käkisalmen Sanomissa 2.11.1917.
Väliaikainen liikenne Hiitolan ja Käkisalmen välillä, kuin myös venäläisten Pietarin - Raasulin radalla alkoi jo aikaisemmin.
Bolsevikkikumous ja Suomen itsenäistyminen 6.12.1917 lopetti läpimenevän liikenteen Pietarista ennen sen alkamista.
Yhteiskunnan epäjärjestys ja valkoisten sota pietarilaisia bolsevikkijoukkoja ja punaisia vastaan Raudussa toi tuhoa keväällä 1918.

Käkisalmen rata luovutettiin VR:lle ja vihittiin 15.11.1919 ( https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikaka​usi/binding/877774?page=6 ).
Rajalta päin Raasulissa oli tällöin purettu rataa noin kilometrin matkalta.
04.07.2022 17:44 Erkki Nuutio: Myllypellon asema Vpl Pyhäjärvellä palveli mm. Taubilan kartanoa. Autonomia-aikana, entiseen Vanhaan Suomeen kuuluneena lahjoitusmaahovina silloiset asukkaat joutuivat kärsimään venäläisperäisten omistajiensa mielivallasta.
Tulee toki todeta, että ajoittaisia lahjoitusmaakausia oli jo Ruotsin aikana. Kuningatar Kristiina ja Kaarle X lahjoittivat "Pyhäjärven Vapaaherrakunnan" mm. alamaiselleen Yxkull-Guldenbandtille.
Ruotsin ajalta on Taubila-nimikin saksalaisperäisen Taube-omistajasuvun nimen pohjalta.

Omistaja vuoteen 1918 oli Freedericksz-suku. Suvun viimeinen edustaja oli Nikolai II:n Hoviministeri Wladimir Freedericksz https://fi.wikipedia.org/wiki/Woldemar_F​reedericksz .
Tunnettu asukas tältä ajalta on hovin meijeristin poika, kenraali K.L Oesch. Tämä syntyi ja asui alkuvuotensa hovissa.

Kauppaneuvos Karl Fazer osti Freedericksziltä Taubilan ja alkoi alaisineen voimakkaasti kehittää kartanon maanviljelystä sekä metsän- ja karjanhoitoa. Fazer-suku nautti suurta kunnioitusta seudun asukkaiden keskuudessa vuoteen 1944 päättyneenä omistuskautenaan.

Kartanon kunnostustulot 1920-luvulla tulivat paljolta metsästä. Myytiin mm. ylipitkiä mastopuita. Kuljetusta varten kartanon metsistä saatiin lupa kapearaiteiseen rataan vuonna 1921.
Rata valmistui vuonna 1924. Se lähti Myllypellon pohjoisvaihteelta ja haarautui runsaan 3 kilometrin päässä noin kilometrin pituisiin haaroihin pohjois- ja eteläsuuntaan.
Vaunuja oli 12 kpl, joista kulloinkin 4 oli junassa, neljä lastattavina metsässä ja 4 purettavina VR:n vaunuihin Myllypurossa.
Vetäjänä oli kolmiakselinen tankkiveturi, prikaativeturin tyylinen (kai joku tietää täsmällisesti). Rata oli tehokkaassa käytössä 1924-1926. Sitten se purettiin ja myytiin kalustoineen Harvialaan (raideleveys oli kaiketi siis 750 mm).

Myllypellosta lastattiin puutavaraa 1930-luvulla päivittäin noin 10 VR:n vaunullista.

Kirjassa Taubilan kartano (Vpl Pyhäjärvi-Seura, 173 s.) on tarinaa enemmän. 70-luvun Vpl Pyhäjärvi-lehdissä on muistemia metsäradasta. Valitettavasti nämä lehden vanhemmat numerot eivät ole netissä.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!