31.07.2005 / Minkiö, Minkiö (JR)
31.07.2005 Höyryfestivaalin päätähti 4/4; LWR 6 eli Helga pääsi välillä linjallekin Salmisiin, kun hänellä ajatettiin halukkaita linjalla sekä ratapihalla. Välillä veturi joutui väistymään vallan sivuun, jotta museojunat mahtuivat asemalle. Kuvassa ladataan pesään lisää halkoja - kohta taas liikutaan!
Kommentit
| 01.08.2005 14:36 | Teemu Vehkaoja: | No kyllähän Helga ajoi linjallakin, Minkiö-Salminen-Minkiö (4km) useammankin kerran kyseisenä päivänä. Tai sitten se oli aaveveturi aavemiehistöineen, kun minua kävi Salmisissa moneen kertaan tervehtimässä... :) | |
| 01.08.2005 14:39 | Kimmo Pyrhönen: | No niinhän tuo oli, muutin kuvatekstiä siltä osin. | |
| 09.08.2010 18:31 | Mika Latvala: | Miksi muinoin oli noin kamalan kapeat raiteet? | |
| 09.08.2010 18:56 | Jyrki Längman: | Olisko halvemmat rakennuskustannukset rakentamisvaiheessa | |
| 09.08.2010 23:04 | Tuukka Ryyppö: | Jaa, muinoin? Kai ensimmäiset radat kuitenkin olleet leveämpiä. Ja kapeitakin raiteita rakennetaan yhä vieläkin. Kapeaa rataa saa vedettyä vähän tiukemmille kurveille ja se mahtuu kapeampaan tilaan. Tietysti se juna itse vaatii jonkun leveyden, mutta se leveys voi hyvin olla vaikka jonkun rotkon yläpuolella, jos nyt ääritapaus haetaan. Tiukempien kurvien mahdollisuus johtuu siitä, että jos samanlaiseen kaarteeseen tehdään sekä leveä että kapea rata, leveän radan sisäkaarteen puoleinen kisko päätyisi kaartamaan tiukemmin kuin kapean radan sisäkaarteen puoleinen kisko. Ihan siksi, että leveäraiteisen kisko on kauempana radan keskilinjasta, eli kauempana kaarteen sisäreunassa päin. Ja siellähän mutka on tiukempi. | |
| 10.08.2010 20:00 | Timo Salminen: | Minäkin kuvittelin lapsena, että ennen kaikki rautatiet olivat kapearaiteisia. En ole varma, minkä ikäisenä käsitykseni korjaantui... | |
| 11.08.2010 13:49 | Joni Lahti: | Kapearaiteisia rautateitä on rakennettu kolmesta syystä: a) teollisuuden käyttöön, b) linnoitus- tai kenttäradoiksi sekä c) yleisiksi rautateiksi yleensä sivulinjoina tai paikallisrautateinä. Kyllä investoinnin hinta ja kuljetettavan määrä ovat painaneet ratkaisussa. Esimerkiksi Virossa oli hyvin laaja kapearaiteinen (750 mm) verkko, joka sittemmin muutettiin osittain 1524 (tai 1520) mm:n verkoksi, loput purettiin. Oli sellaisia solmuasemia, joissa kuormat vaihdettiin kapearaiteiselta leväraiteiselle ja päinvastoin. Se on melkoinen operaatio, työläs ja kallis. | |
| 11.08.2010 14:19 | Topi Lajunen: | On myös yksittäisiä maita, joissa käytännössä koko kansallinen rataverkko on ollut kapearaiteinen. Japanissa esimerkiksi vain shinkansen-linjat ja osa yksityisistä rautateistä ovat normaaliraiteisia, mutta "normaalit" valtio-omisteisten JR-yhtiöiden radat ovat edelleen 1067 mm kapsua. Ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Rail_transport_in_Japan#Gauge_and_electrification - Eri raideleveyksistä listauksia: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_rail_gauges | |
| 11.08.2010 14:42 | Tuukka Ryyppö: | Tein vielä pienen kuvan näyttämään, mistä siinä sisäkaarteen puoleisen raiteen tiukkuudessa on kyse: http://koti.mbnet.fi/tuukkar/raideleveydet.PNG . Tuossa kuvassa siis punaiset viivat ovat leveäraiteiset kiskot, siniset taas kapearaiteiset. Kuvasta havainnollistuu, miten leveäraiteisen radan sisäkaarteen puoleinen kisko on jyrkemmällä mutkalla kuin kapearaiteisen, vaikka periaatteessa samasta mutkasta onkin kyse. Matkustusmukavuuden kannaltahan on kuitenkin huono idea yrittää tehdä radasta mahdollisimman mutkikasta.. | |
| 11.08.2010 22:02 | Joni Lahti: | Samoin Afrikan maissa on pääasiassa kapearaiteisia systeemejä, enimmäkseen 1067 tai 1000 mm. Mietityttää se, että vaikka investoinnit ovatkin kapeilla alhaisemmat, mahtavatkohan käyttökustannukset olla sen edullisemmat varsinkin silloin, kun pitää siirtää kuormaa leveäraiteiselle tai jopa kapealta toiselle, jollaisia systeemien kohtaamisia myös on. - Virossakin kapearaiteiset olivat alun pitäen yksityisiä. Ensimmäinen rakennuttaja oli I Juurdeveoraudteede Selst Valgasta Pärnuun ja lisähaara Viljandiin. Syntyi lopulta laaja verkko, joka kansallistettiin, kun yksityiset yrittäjät ajautuivat pankrotteihin.- Virossa rataverkko oli laajimmillaan juuri ennen viime sotia. Pääradat olivat 1524 millisiä (Haapsalu-Tallinna-Tapa-Narva (sekä Paldiskin, Kundan, Aserin ja Kohtla-Järven haarat) ja Tapa-Tartto-Valga sekä Tartto-Petseri ja vielä Valga-Petseri. Valgasta myös Latviaan oli leveä. Yhteistä näille on se, että ne toimivat yhteyksinä emämaahan. – Muut linjat olivatkin sitten kapeita. Tallinn-Väike oli kenties tärkein systeemien kohtaamispaikka. Muita olivat mm Valga, Tapa, Tamsalu, Ülemiste ja Sonda. Nopeudet verkolla eivät päätä huimanneet. Matkustajajunatkin kulkivat hitaasti, n. 35-45 kmh. Suurimmat nopeudet olivat RO kiskobussilla 60 kmh sekä UA2 kiskobussilla ja TU2 dieselveturilla 50 kmh. Ei siis kannattavaa tässäkään mielessä. - Voisiko sanoa, että kapearaiteinen rautatie on monesti "köyhän miehen" kotikutoinen tapa kuljettaa tavaraa ja ihmisiä kiskoilla. Halvempaa rakentaa kuin leveä järjestelmä, muttei sitten sen halvempaa kokonaisuudessaan käyttää. Ainakin hitaampaa kulku on. |