??.09.1966 / Pasila alapiha
??.09.1966 Kaksiakselisesta F-sarjan konduktöörivaunusta muutettu virkatarvevaunu BF 03143 Pasilan ratapihalla syyskuussa 1966. Tässä vaunumallissa oli jo kolmella ikkunalla varustettu sisäpuolinen liukuovi. Vaunutyyppi oli viimeinen, missä konduktöörin hytti oli korotettu vaunun kattolinjan yläpuolelle. Kierrejarrun käsikampi sijaitsi konduktöörin hytissä.
Kommentit
| 02.09.2022 17:22 | Hannu Peltola: | Tämä kattokoroke on ollut mielenkiintoinen piirre! Ruotsissa ei ole ollut kattokorokkeellisia konduktöörivaunuja, mutta tunnetusti Saksassa Güterzugbegleitwagenit olivat kattokorokkeella kuten myös ison veden takana olevat cabooset. Oliko Venäjällä kattokorokkeellisia konduktöörivaunuja? Onko Suomessa ollut esikuvana Saksan, USA:n vai mahdollisesti Venäjän vaunut? | |
| 02.09.2022 20:34 | Esa J. Rintamäki: | Olen nähnyt rautatiehallituksen koneteknillisessä toimistossa joitakin ehdotuksia ja luonnoksia niiltä ajoilta, kun Fo - vaunua alettiin suunnitella. Yksi hahmotelma muistutti jonkin verran saksalaista Rheingold - junan matkatavaravaunua mittasuhteiltaan. Siinä kattokoroke oli suurin piirtein keskellä.vaunua. Fo - sarjan ensimmäisissä vaunuissahan koroke oli lähellä toista päätyä. BF 03143 vuodelta 1963 oli entinen F 3576, vuodelta 1926. Se hylättiin vuonna 1967. Sääli, ettei tällaista ole säilytetty aikoinaan. |
|
| 03.09.2022 12:42 | Petri Sallinen: | Kattokorokkeen käyttöönottoa F-sarjan vaunussa voi tutkia vaunujen tuontilastostojen perusteella, eli mistä vaunut tuotiin ja oliko niissä kattokoroke. Täysin luotettavasti asiaa ei voi todentaa aineiston vähäisyyden vuoksi, mutta hehtaarille pääsee. Hankintavuosi: 1860, 1871 Orig. numerot: 266, 267 Valmistaja: Brown, Marshall & C0 (?). Hankintavuosi: 1860, Orig. numerot: 131-133 Uudet numerot: 3163-3165 Valmistaja: Brown, Marshall & C0 Hankintavuosi: 1869, Orig. numerot: 829-830, Uudet numerot: 3101, 3102 Valmistaja: Railway Plant & Co Hankintavuosi: 1870, Orig. numerot: 254-260, Uudet numerot: 3111-3117 Valmistaja: Pflugh Berlin Hankintavuosi: 1873, Orig. numerot: 5301-5304, Uudet numerot: 3120-3123 Valmistaja: Pflugh Berlin Hankintavuosi: 1874, Orig. numerot: 271, 272 Uudet numerot: 3118, 3119 Valmistaja: Pflugh Berlin Hankintavuosi: 1876, Orig. numerot: 283, 284 Uudet numerot: 3138, 3139 Valmistaja: Ringhoffer Hankintavuosi: 1876, Orig. numerot: 7278-7281 Uudet numerot: 3124-3132 Valmistaja: Eisenbahn-Wagenbau Listauksesta saattaa puuttua jotain. Käytin kolmea eri listausta lähteenä. Listaus ei vielä paljasta sitä, oliko vaunuissa kattokoroke. Vuoden 1911 kuvalaattapiirustuskokoelmassa on kuvattu lähes kaikki em. vaunut. Kuvalaattapiirustuksissa lähes kaikkiin tässä listattauihin vaunuihin on kuvattu kattokoroke. Ilmeisesti ensimmäisissä Englannista hankituissa F-sarjan vaunuisssa kattokoroketta ei ollut, mutta myöhemmin toimitetuissa oli. Kattokoroke ei ole kovin tavallinen englantilaisten omissa vaunuissa. Tosin vientivaunut olivat yleensä muutenkin erilaisia kuin englantilaisten rautatieyhtiöiden itsensä suunnittelemat vaunut. Kattokoroke oli mitä ilmeisimmin maan tapa Englannissa ja Saksassa, josta F-vaunuja toimitettiin. Suomalaiset konepajat todennäköisesti kopioivat asian. |
|
| 03.09.2022 13:27 | Esa J. Rintamäki: | Hei Petri, valtavan mielenkiintoinen lista! Muchas Gracias! Tuli mieleen, että Suomi rautatieaikakautensa alkuvuosikymmeninä ei tilannut vaunuja venäläisiltä vaunutehtailta. Ei ainakaan huomattavissa määriin, niin suuriruhtinaskuntaa kuin olikin? En pitäisi sitä "ihmeenä", pikkuhiljaa vaunurakennustaitoa opittiin täälä itse, ja puuta riitti. Ja sekin pointti, että kotimainen valmistus kykeni aikaa myöten vastaamaan vaatimuksiin. Muistaisin venäläisen vaununrakennustavan tulleen tutuksi ainakin sen jälkeen, kun ryssä sai Pietarissa aikaiseksi sillan Nevan yli siinä 1913 tienoilla. Lisäksi: itse uskon kattokorokeperinteen olleen muistona hevosvetoisista vaunuista. |
|
| 03.09.2022 20:53 | Petri Sallinen: | Valmistajaluetteloissa ei näy venäläisiä konpepajoja. Pietarin radalle vaunukalusto oli tarkoitus hankkia pääsääntöisesti kotimaasta. Porin konepajan tulipalo kuitenkin ohjasi hankintoja mm. Saksaan. | |
| 05.09.2022 15:07 | Panu Breilin: | Vuoden 1906 Rautatiehallituksen kertomus tuntee seuraavat keisarikunnassa valmistetut vaunut: G 7615 ja 7616. Valmistaja Golubjeff, Pietari, vuonna 1873. D 253-262. Valmistaja Russisch-Baltische Waggon-Fabrik, Riika, vuonna 1898. G 6220-6244. Valmistaja Russisch-Baltische Waggon-Fabrik, Riika, vuonna 1899. D 273-297. Valmistaja St. Petersburger Waggonbau-Gesellschaft, Pietari, vuonna 1900. E 739-763. Valmistaja St. Petersburger Waggonbau-Gesellschaft, Pietari, vuonna 1900. Vuosien 1907-1918 Rautatiehallituksen kertomuksissa ei ole listattuna keisarikunnassa/Venäjällä valmistettuja vaunuja. Lisäksi itselläni on tiedossa yksi vaunun valmistajanlaatta joka on toiminimeltä "Ssudovagon" (ССУДОВАГОНЪ) Pietarista ja jossa on ilmeisesti tehtaan valmistusnumero 569, mutta voi olla, että se on peräisin venäläisestä vaunusta. |
|
| 05.09.2022 15:22 | John Lindroth: | Saksassa noita kuvaa muistuttavia löytyi lähinnä tyyppina PWG. | |
| 06.09.2022 10:31 | Petri Sallinen: | PWG-vaunuissa on hyvin vähän samaa. Ne on johdettu rakenteellisesti tavaravaunuista kun taas suomalainen F on johdettu henkilöliikenteen vaunuista. Jos suomalaisista vaunuista pitäisi etsiä PWG-vaunun serkku, niin se olisi Gd-vaunusta muunnettu FG — tosin siinä ei ollut kattokoroketta. Pelkkä kattokoroke ei vielä tee sukulaisuutta :) https://de.wikipedia.org/wiki/Datei:Pwg_3360_Dresden.jpg |