??.10.1972 / Pasila alapiha
??.10.1972 Raivauskalustovaunua BG 040041 säilytettiin vuosikausia Pasilan pohjoisen veturitallin pohjoispuolen tulosolassa. Vaunu oli muutettu vanhanmallisesta Eis-sajan sairasosastovaunusta.
Kommentit
| 10.10.2022 09:57 | Esa J. Rintamäki: | BG 040041 vuodelta 1967 oli entinen Eis 22705. Entinen numero vuoteen 1952 oli ollut 22111 ja vuoteen 1931 nro oli 2964. Alkuperäinen sarjamerkki oli ollut Ei. Sarjamerkkiin oli lisätty s - kirjain olympiavuonna, kun uudempi Eis - sarja oli otettu käyttöön.. Vanhempi Eis - sarja oli 86 + 8 - paikkainen, numerot 22701 - 22710, ennen lopullista numeromuutosta numerot: 22107 - 22116. 1950- ja 1960-lukujen taitteessa lämmitysjärjestelmänä oli ollut Vapor - höyrylämmitys ja valaistuksena Pintsch - korkeapainekaasuhehkuvalaistus. Alkuperäinen numerointi: 2959, 2961 - 2969. Telimallina A7. Valmistusvuodeksi oli merkitty 1929. Uudempi Eis - sarja oli 60 + 7 - paikkainen, valmistusvuosi 1951. Numerosarja: 22721 - 22735. Lämmityksenä tavallinen vesilämmitys höyryvastavirtajärjestelmä sekä kamina. Valaistuksena sähkövalo yksittäisjärjestelmällä. Telimallina A12. Kumpikin sarja aika tarkoin "joutui" virkatarvevaunuiksi, BG - ja BT - sarjoihin. 22709:stä tuli vuonna 1968 erikoistyövaunu Etv - Rto 153, mutta melko pian se muutettiin vaunuksi BG 040024. Vaunut 22708 (hylätty 1969), 22722 (hylätty 1974) ja 22725 [hylätty Vammalan onnettomuudessa (pengersortuma) vaurioituneena 1965] eivät siis joutuneet virkatarvevaunuiksi. |
|
| 10.10.2022 18:36 | Rainer Silfverberg: | Oliko jommassakummassa Eis -sarjassa puupenkit loppuun asti vai pehmustetut? | |
| 10.10.2022 19:24 | Petri Nummijoki: | Käsittääkseni 50-luvun alussa rakennetuissa 60 + 7-paikkaisissa Eis-vaunuissa istuimet olivat samanlaiset, kuin 72-paikkaisissa Ei-vaunuissa eli hyvät pehmustetut istuimet ja paikkoja 2 + 2 rinnakkain. 86 + 8-paikkaiset sotia edeltävältä ajalta peräisin olevina arvatenkin kovilla puupenkeillä varustettuja alun perin. Esa varmaan tietää, jos 86 + 8-paikkaisista joihinkin vaihdettiin myöhemmin pehmustetut penkit? Tuskin moneen 86 + 8-paikkaiseen oli tarvetta pehmustettuja penkkejä vaihtaa, kun esim. 60-luvun alussa Turistin ilmoittamat sairasvaunuvuorot (P61/62 Helsinki-Rovaniemi, P61-P45/P46-P62 Helsinki-Pori, P53-H53/H54-P92 Helsinki-Vaasa, P75/76 Helsinki-Kuopio, P81/82 Helsinki-Joensuu, P5/6 Helsinki-Savonlinna, H77/78 Pieksämäki-Kontiomäki) oli mahdollista hoitaa 15 vaunulla ja näistä 13 kulki kokonaan tai osan matkaa pikajunissa. Toisin sanoen 15 kpl 60 + 7-paikkaisia vaunuja riittäisi jo kaikkiin pikajunien vakirunkoihin sairasvaunuiksi ja yli jäisi 2 kpl paikkaamaan huollossa olevia. 86 + 8-paikkaisten tarve lienee rajoittunut tuossa vaiheessa junapariin H77/78 sekä satunnaisesti tuuraamaan uudempia Eis-vaunuja, jos niitä oli useita samanaikaisesti huollossa. |
|
| 10.10.2022 22:42 | Esa J. Rintamäki: | Sanotaan nyt, että en ole nähnyt mainintoja vanhemman Eis - sarjan pehmeistä penkristä, niissähän oli ollut tavanmukainen 2 + 3 - istuinjako. Uudemman Eis - ja Ei 72 - sarjan penkkien erona oli ainoastaan väri: edellisessä oli lämpimämmän punainen (ruskeaan aavistuksen verran sävyttynyt) Istuinplyyshiverhoilu. Eis - sarjan käyttötarve alkoi vähentyä, kunhan Suomi alkoi saada maanteitään pikkuhiljaa kuntoon 1950 - ja 1960 - lukujen aikana ja kuluessa. Tällöin sairaskuljetukset esimerkiksi sairaaloiden välillä voitiin hoitaa sairasautoilla. Junathan olivat aina aikatauluihin sidottuja, mitä pidettiin sairaskuljetusten suhteen puutteena. Eis - sarjalle tosin oli tarvis olemassa, epidemiana herkästi tarttuva keuhkotauti vielä 1950 - luvun alkupuolella. Muun muassa edesmenneen äitini tyttöaikaisessa valokuva-albumissa on valokuvia hänen teini-ikäisinä keuhkotautiin kuolleista ystävättäristään Leilasta ja Anna-Maijasta. Jälkimmäinen edesmeni päivää vaille 13-vuotiaana syyskuussa 1949. Mänttäläinen Leila oli kuollut Tampereella sairaalassa joulukuussa 1952 ja varsin todennäköisesti oli tehnyt viimeisen matkansa (Män - Vlp - Tpe) elävänä aiemmin juuri sairasosastovaunussa. Jossain muinaisessa "Poliisi kertoo' - kirjassa eräs konstaapeli kertoi, kuinka hän oli saanut tehtäväkseen saattaa mieleltään järkkyneen nuoren naisen kotipaikkakunnaltaan sairaalaan juuri junakyydillä. Nainen oli niellyt hakaneuloja ja osa niistä oli auennut. Konstaapeli kertoi, kuinka hänen piti kääntää naisrukkaa kyljeltä toiselle äärimmäisen varovasti. Haastava homma junassa! |
|
| 30.07.2023 11:52 | Kurt Ristniemi: | Muudan lehtikirjoitus vuodelta 1929 kertoo, että ensimmäisissä sairasosastovaunuissa oli pariovet vaunun molemmin puolin. Oletettavasti ovet vaunun toisella sivulla johtivat kuitenkin sairasosaston sivuitse kulkevaan käytävään? Muutenhan sairasosasto olisi katkaissut vaunun - ja junan - läpikulkumahdollisuuden. Mahtaakohan mistään löytyä ensimmäisen sairasosastovaunusarjan pohjapiirrosta? 1912-1937 -historiikissa sitä ei ole. Pasilan konepaja rakensi vaunuja 10 kappaletta. Pass.vagnar-kirja valitettavasti möhlii vanusarjan yksilöinnissä. Siinä 'sairasosasto'-merkintä on vain vaunujen 2963-2966 kohdalla. Sen lisäksi sarjan todennäköisen alkukohdan 2959 - tai 2960 - kohdalla kaksi vaunua on väärässä järjestyksessä, eikä kirjauksesta saa selvää mikä on oikea tilanne. Löytyneekö jostakin muualta selkeä listaus näistä vaunuista (mieluusti alkuperäisin numeroin)? |
|
| 30.07.2023 13:56 | Petri Sallinen: | Sairasosasto oli erotettu siten, että sairasosaston pään ja toisen parioven väliin jäi kapea käytävä läpikulkua varten. Tämä näkyy vaunun pohjakaaviossa. Alkuperäiseen sarjaan kuuluivat vaunut: 2959 ja 2961-2969. Tämä näkyy hyvin "Mustassa kirjassa". Jostain syystä välistä tempaistiin vaunu 2960, joka sijoitettiin Ei-sarjaan 22061-22106 vaunuksi 22106. Samassa yhteydessä sairasosastoilla varustetuista vaunuista muodostettiin sarja 22107-22116. Sarjan kolmeen ensimmäiseen vaunuun asennettiin sähkövalaistus. |
|
| 30.07.2023 19:00 | Kurt Ristniemi: | Kiitos, Petri, tiedoista. Olin niin niiden käsinkirjoitettujen kalustokirjojen lumoissa, ettei mieleeni tullut katsoa vaunukuvastoja. Sieltähän se piirustus tosiaan löytyi. - Alkaa vissiin ikä painaa, kun hoksottimet noin jumittaa. | |
| 04.10.2024 10:53 | Eljas Pölhö: | Eis-vaunujen säännöllinen käyttö lopetettiin 31.5.1970 lukien. Niiden viimeiset reitit olivat P61-P59/P62 Helsinki-Rovaniemi-Helsinki, P75/P76 Helsinki-Kontiomäki-Helsinki ja P81/P82 Helsinki-Joensuu-Helsinki. Samassa yhteydessä peruttiin vuoden 1970 vaununkorjausohjelmassa olleiden Eis 22729 ja 22734 täyskorjaus. Suunnittelu vaunujen muuttamisesta muuhun käyttöön aloitettiin. Ehdolla virkavaunujen lisäksi oli muutos EFi-tyyppiseksi Helsingin paikallisliikenteeseen. Vaunujen käytön viimeinen niitti oli, kun VR:n terveydenhuoltojaosto kirjoitti n:o 729/15.4.1970 mm "... etteivät ne nykyisellään lääketietellisesti arvostellen enää missään suhteessa täytä nykyajan vaatimuksia....." ja esitti, ettäniiden käytöstä luovuttaisiin. |
|
| 04.10.2024 17:27 | Juhani Katajisto: | Tämä vaunu näkyy monen kuvaajan taustalla juuri tällä kohtaa. Toisella puolellahan höyryveturit ottivat vettä viskurista palatessaan työtehtävistään. Pasilan varikolle. - Näin tämän vaunun myös työjunissa Pasilan ratapihalla esim., kun Pr1 770 oli yläratapihalla 19.3.1968 nostamassa suistunutta tavaravaunua takaisin kiskoille. Niin vain koko työjuna tuli matalamman laskumäen yli takaisin varikolle ja jätti nämä vaunut tähän vakiopaikalleen. - Kappas vain vieläkö noinkin myöhään tuo vasemmalla näkyvä Hk3 485:n tenderi oli tallella. Sehän löytyi Pasilan ratapihalta milloin miltäkin puolelta. Kyseinen veturi oli ajanut viimeisen ajonsa jo kesäkuussa 1961. Tenderin numero tuli aikoinaan tarkastettua takana olevasta laatasta. |