31.10.1971 Henkilöjuna oli saapumassa Helsinkiin Eläintarhan tienoilla 31.10.1971. Kolmivaunuisen lättähattujunan johtavana moottorivaununa toimi Dm7 4176.
31.10.2022 08:40 | Mikko Herpman: | Näkyy olevan Dm7 A-ohjaamot molemmissa päissä ajopäänä. Miten mahtoi olla noihin aikoihin, oliko suht normaalia että ajettiin konepäästä, vai olikohan se lähinnä sattumaa. Useimmiten vaunut kaiketi olivat satunnaisin päin seisontaraiteella ja sieltä koottiin tarvittava kombo. Ja ei varmaankaan ollut aikaa kääntää tai järjestellä vaunuja niin että ajettaisiin B-ohjaamosta? Muistelen lukeneeni että jossain vaiheessa työsuojelulliset näkökulmat kuitenkin heristivät korviaan ja olisi tullut jotain suositusta ajaa "hiljaisesta" päästä aina kun se oli mahdollista? |
|
31.10.2022 23:22 | Jorma Toivonen: | Vanhat h-vet. kuljettajat halusivat kuunnella Valmetin rouskutusta siirtyessään siistimpään työ-ympäristöön. Vaihtopisteiden kuuleminen - mittarien perusteella ei haluttu (onnistumatta) toimia - kaiken a ja o. Kääntöpöytiä oli tuolloi lähes kaikilla varkoilla, joten vaunut käännettiin halutuimpiin suuntiin. Vasta 70-luvun puolivälin jälkeen (?) kiinnitettiin huomiota kuljettajien vasemman korvan kuulokäyrän madaltumiin ja ehdottiin ajelua "kylmästä" päästä. | |
01.11.2022 11:21 | Petri Nummijoki: | Lättähatuista puuttui tosiaan ohjaamolämmityskin alun perin moottorittomasta päästä, joka varmaan osaltaan kannusti myös ajamaan "etuperin". Tai olisikohan numerosarjan 4175-4216 vaunuissa ollut moottorittoman pään ohjaamolämmitys jo uutena, kun ne olivat muutenkin tuunattua mallia (viides vaihde, tasokkaammat istuimet, isot lumiaurat)? Ainakin suurimmasta osasta sarjaa kakkospään ohjaamolämmitys aluksi kuitenkin puuttui. Kuulemma eräs kääntöön halunnut kuljettaja oli perustellut moottoripää edellä ajamista turvallisuusnäkökohdilla eli moottoripäässä olisi edes jotain rautaa vastaanottamassa tasoristeyksissä mahdollisesti eteen tulevaa. |