18.02.2023 / Syrjämäki

18.02.2023 IC 23 sankassa lumipyryssä.

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Syrjämäki (Liikennepaikan tiedot)

Kuvaaja: Kari Aho
Lisätty: 18.02.2023 16:00

Sähköveturi
Sr3: 3333

Junatyyppi
IC: 23

Muu tunniste
Sijainti: Linjalla
Vuodenajat: Talvi

18.02.2023 22:55	Jukka Ahtiainen:	Komea, arktinen kuva.
19.02.2023 08:05	Timo Salo:	Arktista tunnelmaa Kari on ilmeisesti korostanut kokeeksi(?) reilulla ylivalotuksella. Pidän kyllä "alkuperäistä" kuvaa parempana. (vähensin reilusti valoisuutta kokeeksi tuolla W10:n kuvankäsittelyllä. Alkoi penkaltakin näkyä yksityiskohtia)
19.02.2023 10:18	Vertti Kontinen:	Mielestäni tälläisissä lumipyryssä otetuissa kuvissa lievä ylivalottaminen on oikein hyvä keino korostaa lumimyräkkää. Ratapenkan yksityiskohdilla ei tämän tyyppisissä kuvissa ole niin väliä, kun se siistii kuvan etualaa ja entisestään korostaa kuvan aihetta, vauhtia ja lumisateen täyttämää keliä. Jos kyseessä olisi kirkas, aurinkoinen talvipäivä, olisi asia aivan toinen
19.02.2023 12:24	Timo Salo:	Vertille ja Karille: Jotta ymmärtäisitte mistä on kohdallani kysymys noitten taidekuvien suhteen. Kuvasin 70-, 80- ja 90-luvulla jonkun verran Petrin kinofilmikameralla. Filmi ja vallankin kehitys Nokian Valokuvatarvikkeessa maksoi asuntovelkaiselle paljon. Niinpä teimme oranssilla kuplafolkkarilla ajavan toimarin kanssa sopimuksen. Hän katsoo kuvat ennen kehitystä ja poistaa kaikki reilusti tärähtäneet, rajausvikaiset, ali-/ylivalottuneet kuvat kehityskulujen säästämiseksi. Tuo ylläoleva kuva olisi joutunut silloin armotta roskiin. Nyt se on taidetta ja tehosteita. Digikuvaus on lyönyt ällikällä tälläisen kinomiehen. Silloin kuvia ei kehityksen yhteydessä juurikaan pystynyt petraamaan (ainakaan taloudellisesti järkevällä tavalla), mutta nyt on toista. Kuvia saa räpsiä ja kokeilla kaikkea mahdotonta ja mahdollista....
19.02.2023 21:42	Kari Aho:	Timo: Olen aina halukas oppimaan jotain uutta, niin pistä pari esimerkkikuvaa kuinka tällainen kuva pitäisi ottaa. Itse en siinä näe reilua ylivalotusta enkä taiteellisuutta. Arvot mielestäni mahdollisimman maltilliset ISO 300, f5.6, 1/320 sek. Jälkikäsittelyssä valotusta on nostettu 0,09%. Olen myös kuvannut paljonkin filmille mutta kuvat kehitin itse, joten silloin oppi myös niistä pilalle menneistä miksi ne olivat pilallisia.
19.02.2023 22:54	Jouni Hytönen:	Pitkä kolmonen. 1111 on jäljellä Haapamäellä ja sen tenderin kunnostus ehti edetä pitkälle ennen kuin päätettiin vaihtaa kunnostettava veturi 1136:ksi. Niinpä 1136:lla on mukanaan 1111:n tenderi. Sorsapoikue 2222 on puolestaan romutettu jo kauan sitten, mutta jäi yhdeksi viimeisistä käytössä olleista Dr12-vetureista. Viimeinen ajo oli 26.11.1990 Jyväskylän Pv3:na. 3333 pysyy liikkeellä vielä pitkään.
20.02.2023 10:45	Jarno Piltti:	Monitorin säätö pitää huomioida myös. Toinen ruutu näyttää saman kuvan ylivalottuneelta siinä missä toinen näyttää yksityiskohdat. En tiedä miten kännykkäruudut keskimäärin näyttää. Mielestäni tämä on hyvä, valkoinen kehystää veturia hyvän näköisesti joka puolelta, vaunut sulautuu lumituiskuun.
20.02.2023 11:23	Petri Sallinen:	Kuvassa on draamaa ja meininkiä. Ympäröivän maailman mustavalkoisuus korostaa veturin vihreyttä. Tykkään — tätä voisi hyvin käyttää lehden taitossa, jos olisi joku sopiva rautatieaiheinen juttu. Aloitimme toimituksessa kokonaan digitaalisen taiton jo 1990-luvun alussa — ensimmäisten lehtien joukossa Suomessa. Tuolloin se ei passannut alkuunkaan, että toimittajat tekivät graafisen alan töitä. Työmarkkinajärjestöjen piti sopia asiasta poikkeusluvalla ennen kuin kirjapaino suostui ottamaan vastaan toimittajien tekemän taiton. Kuvat otettiin dioille Mamiyalla ja Canonin F1 -kinarilla. Kirjapaino teki dioista skannaukset, jotka toimituksessa asemoitiin taittoon. Alussa teimme digitaalisen taiton ilman kuvia ja kuvat asemoitiin kirjapainon järeämmillä laitteilla paikoilleen. Muistaakseni ensimmäinen Photo Shop otettiin käyttöön toimituksessa 1990-luvun alkupuolella. Tätä ennen kirjapainoissa oli jo käytössä tietokoneellinen kuvankäsittely, mutta en enää muista ohjelman nimeä — sitä pyöritti joku suurtietokone. Photo Shopin ilmaantumisen jälkeenkin kirjapaino teki skannaukset dioista, mutta me pääsimme käsittelemään niitä toimituksessa. Painokelpoista työtä varten konttoriskannerit tuottivat tuolloin heikkolaatuista jälkeä — sitä paitsi painoimme tuolloin lehdet syväpainossa, mikäli edellytti kovempaa resoluutiota kuin offset. Kuvien käsittely ei siis vaatinut digitaalista kameraa, vaan hyvälaatuista skanneria, jolla kuvat saatiin digitaaliseen muotoon jatkokäsittelyä varten. Sitä en enää muista, milloin otimme käyttöön digitaaliset kamerat.
20.02.2023 11:54	Timo Salo:	Eilen testailin tuota Jarnon epäilemää juttua seuraavalla kalustolla:2*Lenovo pöytäkone LG/Philips-monitoreilla, Panasonic CF-53 omalla näytöllä, Samsung tabletti, I-phone 8-puhelimen irvikuva. Kaikissa sama juttu. Mutta mikä tästä kuvasta tekee teknisesti erittäin mielenkiintoisen on se, mitä tulee näkyviin pienemmällä valotuksella: Jalanjäljet, kuivaa kasvillisuutta ja hyvin erikoinen vaakatasossa oleva raidoitus ja hiukan ylempänä vastaavasti pystysuuntainen aidan tapainen "kuvio" lumisateen seassa. Nuo "mystiset" kuviot ovat juurikin vasemmassa nurkassa... Harvoin myöskään veturin perässään vetämä lumipölly kulkee veturin edellä... Vrt. http://vaunut.org/kuva/153171?u=349 http://vaunut.org/kuva/153172?a=1 Kinofilmiaikaan hiukan tuollaisia haamukuvia esiintyi, kun kamera syystä, tai toisesta otti pari kuvaa samalle ruudulle. Digikameroissa myös mahdollista moiset haamukuvat??? Karin luvalla voisin ladata tuon tuunatun kuvan tänne, koska aihe tuntuu herättävän erilaisia "intohimoja"!

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!