??.02.1968 / Helsinki asema
??.02.1968 Talvista tunnelmaa Helsingin ratapihalla raiteiden 6 ja 7 välisen laiturin päästä kuvattuna helmikuussa 1968. Höyryveturi on tuonut matkustajajunan asemalle. Matkustajien poistuttua vaunuista vaihtoveturi kävi hakemassa vaunuston siirrettäväksi asetteluraiteelle. Veturi pääsi lähtemään Pasilan talleille. Kuvan keskellä lättäkalustoa seisoi naperoraiteilla odottamassa seuraavaa vuoroaan.
Kommentit
| 18.02.2023 08:39 | Jouni Halinen: | Noin vuosi sähköiseen aikaan siirtymiseen, mutta siitä ei ole mitään merkkejä näkyvissä? | |
| 18.02.2023 11:05 | Petri Nummijoki: | Kiitos mielenkiintoisesta kuvasta. Harvassa kuvassa vanha ratapiha näkyy näin avoimena ja yksityiskohtia sisältävänä. Eikös sähköistys ollut vuoden 1969 alkupuolella valmis vasta itäisen siipirakennuksen päässä olevilla raiteilla eli tässä kuvan etualalla ei vielä vuotta myöhemmin ollut likimainkaan valmista? Tosin ei tuolla Kaisaniemessäkään taida näkyä vielä merkkejä sähköistyksestä mutta varmaan jotain jo olisi, jos tuo puuvaunurunko ei olisi tiellä. Ravintola Kaisaniemen läheltä raivattiin lisää tilaa, kun nykyisen ratapihan raiteita 1-3 pidennettiin ja suoristettiin sähköistyksen yhteydessä. Nämä maastotyöt ja raiteiden linjauksen muutostyöt olivat varmastikin jo käynnissä, vaikka sitä ei tästä erota. |
|
| 18.02.2023 12:31 | Jouni Halinen: | Ihmeen vähän näissä kuvissa (rapiat 200 kpl) näkyy merkkejä ajolangoista, vuosina 1968-1972 ja kun vielä huomioidaan se että sähköjunat kulkivat jo pääradallakin vuonna 1972 http://vaunut.org/kuvat/?kv=1968&kv2=1972&paik=Helsinki+asema |
|
| 18.02.2023 14:06 | Petri Nummijoki: | Monet noista kuvista ovat Helsingin huoltoratapihalta (Töölön ratapihalta). Kaukojunien huolto siirtyi Ilmalaan vasta muutama viikko ennen kesäaikataulun 1975 alkua. Ei kai Töölön puolella sähköistykselle ollut koskaan muuta tarvetta, kuin kiitotavarajunien lähtöraiteina toimiminen ja sekin oli vasta 1975 lähtien, kun sähkövedolla päästiin Helsingistä Seinäjoelle asti. Vai vaihdettiinko johonkin kiitotavarajunaan veturia Toijalassa silloin 1974-1975, kun sähköistys ulottui Toijalaan? Vähän epäilen, kun kiitotavarajunilla ei liene ollut Toijalassa muuten pysähtymistarvetta. Kesällä 1969 oli Helsingissä sähköistystä vielä niukasti http://vaunut.org/kuva/114654. Mutta kesäaikataulukauden 1970 alussa eli niihin aikoihin, kun pääradan puolellakin ajettiin sähköjunilla Tikkurilaan asti http://vaunut.org/kuva/117456, näytti Helsingin aseman sisäpihalla jo aika lailla samalta, mikä näkymä oli 90-luvun puolivälissä tapahtuneeseen laitureiden korottamiseen/raiteiden madaltamiseen (ja ratapihan myöhempään kattamiseen) asti. |
|
| 18.02.2023 17:08 | Pasi Utriainen: | Sekin vaikuttaa asiaan, että rataosan Helsinki-Kirkkonummi sähköistystyöt aloitettiin Kauniaisten ratapihalta ja ensimmäisenä valmistui osuus Leppävaarasta Kirkkonummelle. Helsingin pää valmistui viimeisenä. | |
| 18.02.2023 18:21 | Jouni Halinen: | Oliko syy se että ensimmäisenä tehtiin sähköraiteet Kaisaniemenpuiston puolelle, että ne tehtiin "neitseelliseen" paikkaan=tuli lisäraiteita käyttöön, eli uusi kiskotus ja sähkösysteemit tehtiin samalla kertaa?. Junathan jouduttiin veklaamaan ennen Ilmalaa raiteiden itäpuolelta länsipuolelle. | |
| 18.02.2023 20:07 | Petri Nummijoki: | 60- ja 70-lukujen vaihteen suuret ratatyöt Helsingin puolessa sisälsivät sähköistyksen lisäksi kiskonvaihtoa, lisäraiteiden rakentamista, turvalaitetöitä ja ratapihamuutoksia (muuallakin kuin Helsingissä). Näiden töiden voitanee katsoa alkaneen kovana pakkastalvena 1966 soranajolla Korson ja Keravan välille. Pikajunahuollon siirtyminen Ilmalaan, Martinlaakson radan käyttöönotto ja suurasetinlaitteen valmistuminen touko-kesäkuun 1975 aikana olisi ehkä takaraja, milloin alkoi olla valmista ellei sitten katso töiden jatkuneen vuoteen 1981 asti, kun Tikkurilan ja Keravan välinen kolmas raide saatiin käyttöön. | |
| 18.02.2023 20:26 | Petri Nummijoki: | Vielä 60-luvulla oli Helsingin ja Pasilan välillä vain neljä raidetta, joista kaksi läntisintä Pasilan alaratapihalle johtavia raiteita päivystäjille ja Pasilan talleille matkalla oleville vetureille. Pasilan matkustaja-asemalle johti vain kaksi itäisintä raidetta eli normaalitilanteessa kaikki Helsingistä lähtevät matkustajajunat niin Pääradalle kuin Rantaradalle käyttivät yhtä ja samaa raidetta ylös Pasilaan ja saapuvat matkustajajunat toista raidetta alas Pasilasta Helsinkiin. Sen vuoksi junia ei erityisesti vekslattu ratapihan laidalta toiselle ellet tarkoita sitä, että Töölön ratapihalla säilytyksessä olevat lähtevien matkustajajunien rungot jouduttiin kyllä siirtämään ratapihan yli, jotta ne saatiin lähtöraiteilleen. Käytännössä Ilmalan ratapihan käyttöönotto olikin edellytys Martinlaakson radan liikenteen käynnistämiselle, koska lisääntynyt paikallisliikenne ei olisi mahtunut enää Töölön ratapihan huoltoliikenteen sekaan. | |
| 18.02.2023 20:38 | Petri Nummijoki: | Nykyiset raiteet 1-3 sijaitsevat kyllä suurimmaksi osaksi vanhan ratapihan kohdalla mutta pohjoispäästään niille raivattiin puiston puolelta lisää tilaa. Kaippa työt aloitettiin Kaisaniemestä sen vuoksi, että ratapihan laidalta keskelle edettäessä riitti ehkä 1-2 vanhan raiteen poistaminen käytöstä kerrallaan. Kun nämä saatiin valmiiksi ja siirryttiin seuraavaan kohtaan, oli vastaavasti käyttöön saatu uudistettuja ja aikaisempia pidempiä sekä paremmilla laitureilla varustettuja raiteita, jolloin ratapihan suorituskyky parani tätä kautta. Näin ratapihan välityskysy oli töiden aikanakin ehkä vain hieman alentunut normaalitilanteeseen verrattuna, kun taas töiden aloittaminen ratapihan keskeltä olisi varmaan puolittanut ratapihan välityskyvyn vuoden ajaksi tai jotain. | |
| 19.02.2023 15:38 | Jouni Halinen: | Henkilökuntaa ainakin (ovatko näissä luvuissa mukana kaikki Helsingin eri liikennepaikkojen henkilökunnat?) riitti. Luvut ovat kirjasta Rautatiehakemisto. Helsingin henkilökunnan määrä vuonna 1964 oli 1300 ja 1400 välillä, mm. 135 konnaria, 62 kuormausmestaria, 126 vaihdemiestä, 152 junamiestä, 278 asemamiestä, 108 autonkuljettajaa ja 148 alokasta. Tämä virkanimike alokas oli ihan oikeasti VR:kin käytössä (ei mitään tekemistä intin alokkaiden kanssa). Tähän vielä päälle konttorihenkilökuntaa ym. erillaisia päällikköjä | |
| 19.02.2023 18:51 | Esa J. Rintamäki: | Alokkaat periaatteessa olivat koeajalla. Monissakin käskylehdissä on nimiluetteloita, joissa on lueteltu VR:ltä kelpaamattomana erotettuja. Saattoi olla pitkäkyntisiä tai terveydeltään vähän sitä sun tätä. Asennevammaisiahan nyt ei pitkään siedetty. Vasta liikenneosaston peruskurssin käynyt saattoi ajatella saaneensa jalkansa oven väliin ja siten jäädä taloon. |