??.??.1890 Varhaista mallia oleva matalalaitainen avonainen tavaravaunu Helsingin jossakin satamassa mahdollisesti 1890-luvulla. Vaunussa on puinen aluskehys ja akselipoksit yhdistävä rauta. Vaunun numero on maalattu aluskehykseen ja päätylautaan, mutta sivulaudassa näyttää numeron lisäksi olevan myös vaunun littera Hb. Vaunussa on myös turvaketjut ('varavetolaite'), mutta jarruja siinä ei näytä olevan. - Vuoden 1906 vuosikertomuksen vaunujenhankintataulukon nro 5 mukaan vaunun oli valmistanut Valtionrautateiden konepaja Helsingin - Hämeenlinnan rautatielle vuonna 1869. Vuoden 1860 numeroinnissa se oli kuulunut numerosarjaan 701-760. - Vuoden 1885 vuosikertomuksen vaunutaulukon nro 19 mukaan numerosarja 701-760 kuului Helsingin-Hämeenlinnan-Pietarin rautatielle. Sarjan vaunut otettiin käyttöön vuonna 1870. Käyttöönottovuodesta voisi olettaa, että vaunut rakennettiin Pietarin-Riihimäen-Helsingin rautatietä varten, vaikka merkittiinkin Helsingin-Hämeenlinnan rautatien tileihin. Kuitenkin Pietarin-Riihimäen rautatierakennuksen vaunupiirustusten mukaan matalalaitaisten avointen tavaravaunujen aluskehys oli rautaa. - Vuoden 1885 vuosikertomuksen vaunutaulukon nro 15 mukaan Helsingin-Hämeenlinnan-Pietarin rautatien numerosarjaan 701-760 kuului sekä Hb- että HbL-vaunuja, eli matalalaitaisia avonaisia tavaravaunuja ja halkohäkillisiä matalalaitaisia avonaisia tavaravaunuja, kaikissa 'käsijarru'. - Vuoden 1885 vuosikertomuksen vaunutaulukon nro 19 mukaan Helsingin-Hämeenlinnan-Pietarin rautatien numerosarjassa 701-760 oli kahdenlaisia Hb-vaunuja: vaunuja joissa akseliväli oli 10' (304,80 cm) tai 12' (365,76 cm), ja pituus yli puskinten vastaavasti 21' 10" (665,48 cm) tai 25' 3" (769,62 cm). (HbL-litteralla taulukossa on vain numerosarjan 3501-3600 vuonna 1876 käyttöönotut 25' 4" (772,16 cm) pitkät vaunut.) Ilmeisesti vuoden 1885 aikana vanhat halkohäkilliset HbL:t muunnettiin halkohäkittömiksi Hb-vaunuiksi, jolloin syntyi em. kahdenlaisia Hb-vaunuja. - Jossakin vaiheessa Hb-vaunun määritelmään lisättiin myös tolpat. Mutta onko kuvan Hb-vaunu lyhyt (21' 10") vai pitkä (25' 3")? Ja olivatko numerosarjan 701-760 HbL-vaunut lyhyitä vai pitkiä? Onko tämä Hb-vaunu alunperin ollut Hb vai HbL? Kuva on rajattu Helsinkikuvia.fi:n kuvasta 'Satamatyöntekijöitä satamassa' https://www.helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.37E11C16-201F-48CB-BBD8-7EC3E5CB11F8
Kommentit
| 11.04.2023 08:12 | Kurt Ristniemi: | Alkuperäiskuvassa on myös nurkkatolpallinen matalalaitainen avonainen tavaravaunu sekä vanhanmallisia katettuja tavaravaunuja. Niiden yksityiskohdista tai numeroista ei kuitenkaan saa selvää. | |
| 11.04.2023 08:29 | Tapio Keränen: | Vaunussa lienee ollut yksitönkkäinen vipujarru, jonka vivun ohjaushahlo näkyy vasemmanpuoleisen puskimen alapuolella. | |
| 11.04.2023 09:03 | Kurt Ristniemi: | Puisesta aluskehyksestään huolimatta vaunu lienee rakennettu Pietarin-Rihimäen rautatielle. Vaunu kuuluu 60 vaunun numerosarjaan 701-760, jonka rautatien konepaja rakensi vuonna 1869. Pietarin-Riihimäen rautatien kertomus kertoo, että Helsingin-Hämeenlinnan rautatien konepaja rakensi 60 avonaista tavaraunua Pietarin-Riihimäen rautatielle. Tuskinpa tuo 60 vaunun sarja saattoi olla mikään muu kuin em. 701-760, johon kuvan vaunu kuuluu. |
|
| 11.04.2023 09:30 | Ilkka Hovi: | Nurkkatolpat Hb tai M vaunuissa olivat ilmeisesti signaaliköyttä varten. Olen nähnyt kuvan jossa nurkkatolpan päällä on "saparo" signaaliköyttä varten. | |
| 11.04.2023 15:54 | Petri Sallinen: | Numerosarja 701-760 ei ole yhtenäinen. Helsingin konepaja rakensi 21'10" pitkiä Hb-vaunuja seuraavasti: 701, 703-706,708-713, 715, 719, 721, 723, 730, 731, 733, 734, 737-739, 741, 743, 745-755, 757, 758, 760. Valmistusmisvuodeksi ilmoitetaan 1870. Helsingin konepaja valmisti 25'3" pitkiä Hb-vaunuja seuraavasti: 702, 707, 714, 716-718, 720, 722, 724-729, 732, 735, 737, 740, 742, 744, 756, 759. Valmistumisvuodeksi ilmoitetaan 1870 ja 1885, mutta tarkempaa erittelyä ei ole. Tiedot ovat vuonna 1885 julkaistusta dokumentista. |
|
| 11.04.2023 19:58 | Kurt Ristniemi: | Kuten todettua, vuoden 1885 vuosikertomuksen kahden eri taulukon mukaan numerosarjassa 701-760 oli vuonna 1885 - taulu 15: sekä Hb- että HbL-vaunuja - taulu 19: sekä lyhyitä 21' 3" että pitkiä 25' 3" Hb-vaunuja. Kaikki sarjan vaunut olivat Rautatien konepajan rakentamia ja vuonna 1870 käyttöön otetuja. Pitkät vaunut Rautatien konepaja oli kuitenkin uudistanut vuonna 1885. Vaikka kummankin taulukon kerrotaan esittävän tilannetta 31.12.1885, ne ovat eri mieltä vaunujen litteroista. Voisi olettaa vaikkapa, että lyhyet vaunut olivat Hb-vaunuja ja pitkät HbL-vaunuja (tai päinvastoin). Näin ei kuitenkaan ole, sillä numerot, litterat ja pituudet eivät juokse sarjassa samaa tahtia (littera taulusta 15, pituus taulusta 19). Esim: 701: Hb, 21' 10" 702: Hb, 25' 3" uudistettu 703: HbL, 21' 10" 704: HbL, 21' 10" 705: HbL, 21' 10" 706: Hb, 21' 10" 707: Hb, 25' 3" uudistettu 708: HbL, 21' 10" 709: HbL, 21' 10" 710: Hb, 21' 10" Selvää on vain se, että kun numerosarjan 701-760 vaunuja oli uudistettu vuonna 1885, sarjan kaikkien vaunujen littera oli Hb, ja uudistettujen vaunujen pituus oli 25' 3". Lähteistä ei selviä, olivatko uudistetut vaunut jo alunperin pitkiä, vai pidennettiinkö ne uudistuksessa. Jos pidennettiin, niin miksi, kun niiden litteraksi kuitenkin tuli Hb. Uudistuksen jälkeen halkohäkillisiä HbL-vaunuja oli vain numerosarjassa 3501-3600. Niiden pituus oli 25' 4", eli likipitäen sama kuin uudistetujen Hb-vaunujen 25' 3". Oliko sarjan 701-760 uudistuksen tarkoituksena sittenkin muuntaa vaunut HbL-vaunuiksi, mutta litteraksi määrättiinkin Hb, vai onko uudistetuilla vaunuilla taulukossa 19 väärä littera (tuskin)? Pelkkien vuosikertomustaulukoiden varassa kaikkea ei voi selvittää. Valitettavasti tielleni ei ole osunut vuoden 1885 dokumentteja, joista kävisi ilmi, mitä uudistuksella tavoiteltiin ja miksi, sekä mitä lopulta tehtiin ja mille vaunuille. |
|
| 12.04.2023 09:41 | Ilkka Hovi: | Mitkä numerot saivat entiset Hangon radan vaunut? Niitä on käsitelty anakin kirjassa Leveät Kiskot. Sieltä tuli sekä Venäjällä että Suomen Suurruhtinaskunnassa tehtyjä avovaunuja. | |
| 12.04.2023 10:25 | Kari Haapakangas: | Mitä näillä oikein kuljetettiin? Soraa, tietysti. Kappaletavaraa, koneita, laitteita, puuta? | |
| 12.04.2023 11:02 | Hannu Peltola: | ...tiiliä, tervaa, lautoja, hiiltä, kalatynnereitä, halkoja, jne. Jotenkin arvaisin, että näillä on kuljetettu kaikkea, minkä kyytiin on saanut ja mihin kantavuus on riittänyt. | |
| 12.04.2023 13:10 | Erkki Nuutio: | Periaatteessa kaikenlainen jota kuljetettiin oli rahtitariffinsa määräämiseksi punnittava ja luokiteltava joksikin tariffiluettelon tuntemaksi nimikkeeksi. Näitä tavaranimikkeitä oli nimikeluetteloissa satoja. Rahdin suuruus riippui siis paitsi kuljetusmatkasta myös hyvinkin paljon tavaranimikkeestä. Se oli jopa viisinkertainen arvokkaaksi luetulle nimikkeelle vähäarvoiseksi luettuun verrattuna. Säältä suojattavat tavarat kuljetettiin umpivaunuissa ja muut avovaunuissa. SVR 1862-1912 II kappaleessa Tariffitoimi (s. 652-733) on kaikki kerrottu eri vuosien tariffeista. Tariffi löytyi tavanomaisen tavaran ohella muullekin, kuten ajokaluille. Esimerkiksi vuoden 1883 tariffista selvisi, että nelipyöräisille isohkoille ajoneuvoille, kuten omnibussit, trossivaunut, isot dormöösit, tarantassit, isot matkavaunut ja rattaille asetetut paloruiskut, jotka keulan yli ovat 23 jalkaa pidemmät, oli tariffi 20 penniä virstalta. Ajoneuvoista pienimmät selvisivät 4 pennillä virstalta. Varmaankin täytyi virkamiehen määrätä tariffiluokka tai ainakin valvoa sen määräämistä. Palvelusväki (kuten asemamies) ei sitä kaiketi saanut ainakaan itsenäisesti suorittaa. Olihan mahdollisuus pettämiseen, jopa yhteistoimin asiakkaan kanssa. Kuvan vaunu oli ilmeisesti vielä käytettävissä rahtiajoon, eikä sitä vielä ollut alennettu virkatarvekuljetuksiin. |
|
| 13.04.2023 08:05 | Kurt Ristniemi: | Vaunussa on vuoden 1887 numeroinnin mukainen numero. Vuonna 1887 avonaiset tavaravaunut numeroitiin kaikkien rautateiden yhteiseen numerosarjaan 4 001-5 000. (Rautatiehallituksen kiertokirje N:o 45/3213, 20.8.1887) Maalausmerkinnät vaikuttavat suhteellisen uusilta, joten kovin monta vuotta ei liene vielä vierähtänyt niiden maalaamisesta, joka on tapahtunut jonakin vuonna vuoden 1887 kesän jälkeen. Koko vaunukannan uudelleennumerointihan on varmasti vienyt vuosia. Merkintöjen asettelu on myöhempiin asetteluihin verrattuna epätavallinen: Litteramerkintä on ainoastaan sivulaudan päässä, eikä aluskehyksessä ole muita merkintöjä kuin vaunun numero. |
|
| 13.04.2023 11:03 | Esa J. Rintamäki: | Herra Kurt, sain ajatuksen, että koneosaston johto sai tarvittaessa viestinsä vaunujen etsinnästä ja laskennasta lennätinteitse aika rapsakasti pitkin rataverkkoa. Jos vaunujen numeroiden muuttaminen olisi vienyt aikaa runsaasti, niin olisikohan uusinumeroiset jotenkin pitänyt erotella vanhanumeroisista? Sekaannusten välttämiseksi. Käskylehtikaudella pikkumuutoksia tehtiin myös varikkotöinä, asianmukaisten muutosten teettämisestä vaunukortteihin puhumattakaan. Tyypillinen esimerkki tällaisesta oli esimerkiksi tavaravaunujen numeroiden tuhatlukuerotinpilkun muuttamisesta "ala-asemasta" yläpilkuksi. Tämä tehtiin tosin suurinpiirten sotavuosien tienoilla eikä siten koskettele kuvan aihetta. |
|
| 13.04.2023 13:47 | Kurt Ristniemi: | Pitäisi löytää käskykirje tms. ukaasi, josta näkisi, miten tuo numeroinnin muutos on käsketty toteuttaa. Rautatiehallituksen kiertokirje vain toteaa, että numerointi muutetaan. Jotkut muutoksethan ajoitettiin tehtäviksi silloin, kun vaunu muuten joutui varikolle. Mutta numeroinnin kanssa sellaiseen suurpiirteisyyteen ei kenties ollut varaa. Kysehän oli sentään valtion kaikkien rautateiden kaiken vaunukaluston uudelleennumeroimisesta. On myös varmaan jaettu listat, minkä numero millekin vaunulle piti antaa. |
|
| 13.04.2023 14:33 | Petri Sallinen: | Rautatiehallitus antoi yleisellä tasolla määräyksen siitä, että tietyn vaunusarjan numerot muutetaan. Koneosasto taas antoi määräyksen siitä, miten asia toteutetaan käytännössä — vaunukohtaisesti. Vastauksia saattaa löytyä koneosaston johtajan kiertokirjeistä tai koneosaston lähetetyistä kirjeistä. Em. kirjeet ovat melkoisia tilkkutäkkejä ja niitä on paljon. | |
| 13.04.2023 16:10 | Kurt Ristniemi: | Tässä uudelleennumeroinnissa oli kyse valtion kaikkien rautateiden kaikkien vaunujen uudelleennumeroinnista yhteisiin numerosarjoihin entisten rautatiekohtaisten numerosarjojen sijaan. Iso ruljanssi siis. Rautatiehallituksen kiertokirje N:o 45/3213, 20.8.1887 luettelee mihin numerosarjaan mikin vaunutyyppi numeroitiin. Toteutustavasta on Koneosasto varmasti antanut tarkat ohjeet, jotka oliskin mukava löytää. Avoimia tavaravaunuja oli tuon luettelon mukaan 654 kappaletta, katettuja tavaravaunuja oli 829 kpl. |
|
| 14.04.2023 00:22 | Esa J. Rintamäki: | Eljas Pölhön kuvaamilta vaunutietosivuilta löytyi maininta, että kyseinen alapilkkujen muuttaminen yläpilkuiksi tavaravaunujen numeroissa "komennettiin" kirjeessä Ko 153/286, päiväyksellä 9.2.1956. Asian oli käynnistänyt Standardisoimislautakunnan antama suositus tavaravaunujen numeroiden jakamisesta kolminumeroisiin ryhmiin, esim. 106'300. Nelinumeroisia numeroita ei tällä tavalla ryhmitelty. Alapilkut määrättiin peitettäväksi maalaamalla. |