29.04.2023 / Tornio asema
29.04.2023 Laaiis-tavaravaunu Tornion tavararatapihan uudella telinvaihtoraiteella.
Kommentit
| 29.04.2023 22:09 | Jarno Piltti: | Mielenkiintoista. Eikös tuo toimi niin että kapeamman raideleveyden akseli pysyy leveämmillä kiskoilla noiden sisäpuolisten vastakiskojen avulla? Kummat pyörät tässä on alla? | |
| 30.04.2023 10:22 | Rainer Silfverberg: | Miten tuo telivaihto toimii tuolla jos ei ole niitä tunkkeja joilla vaunu nostetaan? | |
| 30.04.2023 11:54 | Panu Breilin: | Nostokalusto on tuotava paikalle joka kerta erikseen. | |
| 30.04.2023 12:17 | Rainer Silfverberg: | Eli Pekkaniska tai vastaava? Tuleeko Tornioon missään vaiheessa oikeita telinvaihtotunkkeja, sellaisia kuten muissa 1524 - 1435 raja-asemilla, ja jos ei, niin miksi? |
|
| 30.04.2023 12:28 | Esa J. Rintamäki: | On olemassa myös tekninen systeemi, jossa pyöräkerran akselilla olevien pyörien etäisyyttä toisistaan muutetaan kulloinkin tarvittavan raideleveyden mukaiseksi. Tätä käytettiin matkustajajunissa. Tavaravaunuissa siitä ei hyötyä ole, koska se syö hyötykuorman painoa rakenteellaan. Laitteisto on monimutkainen, esimerkiksi pyörien pitää olla lukittuna akselilleen, ennen kuin matka voi jatkua. Kuitenkin ajan säästöä tuli siitä, kun junaa ajettiin laitteen kautta hiljaisella nopeudella. Minulla on sellainen hämärä muistikuva, että tällainen laitteisto olisi ollut Puolan ja Neuvostoliiton rajalla. Mainitsiko joku nimen "Brest"? |
|
| 30.04.2023 13:03 | Panu Breilin: | Telien ja pyöräkertojen vaihdon tarve Torniossa on sen verran pieni (lähinnä satunnaisia Fenniarailin vuokravaunuja ja ratatyökoneita), että ei taida olla halukkuutta investoida niihin tunkkeihin tai muuhunkaan varustukseen millä toiminta saataisiin nykyistä sujuvammaksi. Raideleveyden vaihtolaite Torniossa oli ennen (saksalaisen Rafilin valmistama), mutta sen käyttö oli vähäistä ja loppui lopulta kokonaan. http://vaunut.org/kuva/87840 https://yle.fi/a/3-5611469 Parikymmentä vuotta sitten myös Haaparannassa kokeiltiin raideleveyden vaihtolaitetta (Talgon valmistama), mutta sen käytössä taisi olla isompia teknisiä ongelmia ja se purettiin aika nopeasti pois. |
|
| 30.04.2023 13:14 | Lauri Kivijärvi: | Pari videolinkkiä Esan kommentteihin liittyen: Ensimmäisen linkin takana on Youtube-esittelyvideo, jossa sveitsiläinen juna vaihtaa lennossa raideleveyttä kapearaiteisesta 1000 mm:stä normaaliraideleveyteen 1435 mm. Tässä rakenteessa pyörien välillä ei ole lainkaan liikkuvaa akselia. Rakenne on kieltämättä monimutkainen ja tästä johtuen luultavasti liian painava sekä kallis tavaravaunuissa käytettäväksi. Videolinkki: Swiss variable gauge train switches from 1 000 mm to 1 435 mm gauge https://www.youtube.com/watch?v=cDkGUnqLXUk Puolan ja Valko-Venäjän välillä on toisen Youtube-videon mukaan perinteinen telinvaihtohalli Brestissä, jossa vaunujen korit nostetaan ilmaan ja telit vaihdetaan toiselle raideleveydelle sopiviksi. Samalla vaihdetaan myös vaunujen kytkimet. Linkki: Train bogie change from European to Russian gauge - Brest, Belarus https://www.youtube.com/watch?v=726s3TLpyXg |
|
| 30.04.2023 19:45 | Arto Papunen: | Noh katsotaan kuinka tulevaisuudessa menee. Nurminen Logistics maininnut Narvikin junista, että voisiko sen tytäryhtiön junia tulla tulevaisuudessa tuonne ja hommaa kehitettäisiin enemmän. | |
| 01.05.2023 11:08 | Rainer Silfverberg: | Tätä telinvaihtoraidetta on mediassa kehuttu merkittäväksi parannukseksi Suomen huoltovarmuudelle. Millä tavalla se lisää huoltovarmuutta jos ei yhtäkään tavaravaunua saada siirrettyä suomalaisen ja eurooppalaisen raideleveyden rataverkkojen välillä ilman että paikalle tilataan Pekkaniska? Olin kuvitellut että tänne rakennetaan telinvaihtolinjasto, sellainen kuten aikonaan oli Railshipilla ja Searaililla ja Kiinan ja Venäjän välillä tai entisten NL:n maiden ja 1435 mm maiden välisillä raja-asemilla. Sellaisella pystyy kolmelle täyspitkälle vaunulle vaihtaa telit 10 minuutissa, olen itse nähnyt Railshioillä aikoinaan miten se tapahtuu. Se että junalauttaliikenne loppui yli 10 vuotta sitten ei johtunut siitä että telinvaihto olisi ollut pullonkaula vaan että junalauttoja operoivat varustamot oli vaihtanut omistajaa ja halusi satsata vain kumipyöräliikenteeseen. Vaunujen kuljettaminen pitkiä matkoja merten yli ilman että aina oli kuormaa päällä aiheutti kanssa tyhjäkäyntiä. Olisi kuvitellut että VR, Green Cargo ja yksityiset rautatieyhtiöt pystyisivät hoitamaan teollisuuden kuljetuksia Suomen ja lännen välillä Tornion kautta, nyt kun Ruotsikin on uusinut Boden-Haaparanta radan kokonaan, ja kunhan saadaan asianmukaiset telinvaihtolaitteet ja konttinosturit mutta johtavien teollisuus- ja kuljetusmiesten mukaan Suomi on vain saari vaikka se ei sitä ole. |
|
| 01.05.2023 18:01 | Panu Breilin: | Onhan se sinänsä hyvä alku, että itse telinvaihtoraide on olemassa. Esimerkiksi nostureiden järjestäminen paikalle on kuitenkin huomattavasti helpommin tehty kuin tämän raiteen rakentaminen. Rajan ylittävän liikenteen infraan on tehty isoja panostuksia 2000-luvulla, mutta liikenne on silti melkein koko ajan vähenemään päin. Suomen puolelta Ruotsiin on viime vuosina mennyt monena vuonna vain alle sata vaunua vuodessa (2000-luvun alkupuolella määrä oli vielä tuhansia) ja Ruotsin puolella taas Green Cargo lopetti viime marraskuussa vakinaisen tavaraliikenteensä Haaparantaan mikä tarkoitti isoa pudotusta Kalix-Haaparanta-välin kuljetusmääriin. Jotta telinvaihdolle olisi käyttöä enemmän kuin vain muutamia kertoja vuodessa, niin käytännössä jostain täytyisi löytyä rajan ylittävää kokojunaliikennettä. Esim. Ruotsista Kemiin kulkevista raakapuukuljetuksista kaiketi voisi saada kokojunia aikaiseksi, mutta telinvaihto taitaisi siinäkin muodostaa liian ison lisäkustannuksen jotta homma kannattaisi. Entisaikoina Etelä-Suomenkin teollisuuden tuotteita kulki jonkin verran junalla Tornion kautta vaikka kiertoreitti tätä kautta on pitkä. Mutta ongelma näissä tavaravirroissa on se, että ne ovat pienempiä eriä eli kokojunia niistä ei saisi tehtyä. |
|
| 01.05.2023 20:29 | Lauri Kivijärvi: | Osaisiko Rainer tai joku muu keskustelija kommentoida, miten kaksiakselisen vaunun pyöräkertojen vaihto vertautuu telivaunun telienvaihtoon? Kaikissa näkemissäni raideleveyden vaihto-operaatioissa vaunut ovat olleet telivaunuja. Onko pyöräkertojen vaihtaminen hitaampi toimenpide kuin telien vaihto-operaatio? Railshipillä oli aikoinaan 4-akselisia Laas-vaunuja käytössään. Ovatko tällaisten vaunujen pyöräkertojen ripustukset jollain tavalla tyypillisistä kaksiakselisten vaunujen ripustuksista poikkeavia, jotta akselit saa nopeammin vaihdettua? Esim. Hkb(a)-vaunujen sarviraudoissa on pyöräkertojen putoamisen estävät salparaudat (virallinen termi tuntematon), jotka on pultattu sarvirautoihin useilla pulteilla. Talvikeleillä moinen pulttien kanssa askartelu tuntuisi aika tympeältä tehtävältä, jos pyöräkertoja pitäisi vaihtaa toistuvasti. |
|
| 01.05.2023 21:36 | Rainer Silfverberg: | Laas-vaunuhan koostui kahdesta 2-akselisesta vaunusta jotka oli kiinni toisissaan jollain kiinteällä kytkimellä. Mun mielestäni akselit vaihtui aika nopeasti. Vaunupari nostettiin samanakaisesti tunkeilla ja jos en muista väärin niin laakeripesät oli kokonaisina pyöräkerrassa kiinni, joku pikalukitus on täytynyt olla. Sitten uudet pyörät alle ja vaunut alas ja lukitukset kiinni ja menox. | |
| 01.05.2023 21:40 | Rainer Silfverberg: | Olenko väärässä mutta ajoiko VR vaunukuormia Venäjän liikenteessä ihan sen loppumiseen asti 2022? Jos ajoivat niin miksi ei länsiliikenteessä noudatettu samoja käytäntöjä? | |
| 06.05.2023 19:30 | Panu Breilin: | Ajaahan VR vaunukuormia nykyisinkin (sitä varten esimerkiksi on laskumäet Kouvolassa ja Tampereella), mutta vaunukuormaliikenteen volyymi on aivan murto-osa siitä mitä se oli ennen. Itäisessä yhdysliikenteessäkin vaunukuormien määrä vähentyi paljon vuosikymmenien mittaan ja sikäli kun vaunukuorma kulki niin ne kulkivat paljolti sillä mallilla, että vaunut toimitettiin terminaaleihin esim. Kouvolassa ja Mustolan satamassa, missä kuorma sitten uudelleenlastattiin lähinnä kumipyörille. | |
| 01.06.2024 10:55 | Teemu Saukkonen: | Miten raideleveyden vaihdossa jarrut pannaan kohdalleen, eikö näihin vaihdeta vain akselit? | |
| 01.06.2024 11:47 | Esa J. Rintamäki: | Tönkkäjarrullisissa vaunuissa oli jarrutönkille järjestetty sivusuuntaista liikkumavaraa. Yksikertaisin ratkaisu, jota näki nimenomaan kaksiakselisissa tavaravaunuissa. Telivaunuissa homma hoitui telejä vaihtamalla, niissä jarrulaitokset olivat jo valmiina. |