14.05.2023 / Välillä Lamminmäki–Pieksämäki asema
14.05.2023 Sekalaista sotakalustoa rekkavaunujen kyydissä.
Kommentit
| 15.05.2023 06:12 | Juha Toivonen: | Land Rover Defender, Patria 8x8, Amos kranaatinheitin järjestelmällä varustettuna ja Sisu SA-240 "Rasi" 6x6 maastokuorma-auto. | |
| 15.05.2023 07:30 | Esa J. Rintamäki: | Arvoisat nykyaikaisen sotakaluston tuntijat! Älkää missään tapauksessa kuvitelko, etteikö itärajan takaiset "erikoisoperaattorit" (lue: PYÖVELIT) eksyisi vorgin sivuille lukemaan kommenttejanne. Vaikka maailma olisi täynnä minkälaisia Jane's - tietokirjoja sotakalustoalalta hyvänsä. Neuvoisin odottamaan vaikka nyt siiheksi, kunhan pikku Vovka saa henkilökohtaisen kutsun saapua ryssän helvettiin ilman paitaa ja toppatakkia! |
|
| 15.05.2023 08:32 | Kari Haapakangas: | Noo, ei tuossa kuvassa nyt suuria sotasalaisuuksia ole... Itselle noista on tuttu vain tuo viimeinen, sellaisen lavalla kun on tullut matkustettua sekä nukuttua, ihan ilman miehistönkuljetusmodulia. Kerran sain lavan yksin omaan käyttööni, ja alustaksi kuivia naveja. Nukuin kuin härski silli, ja matkasin varmasti mukavammin kuin ne kolme jamppaa hytissä. |
|
| 15.05.2023 09:22 | Juha Toivonen: | Eiköhän Vovkalla ja sen kenraaleilla ole suurempiakin ongelmia lännen sotamateriaalien kasvamisessa...muuallakin kuin Ukrainassa. Ohessa Puolan valtion julkaisemat uushankintasopimukset sitten maaliskuu 2022. Maaliskuu: 3 Type 31 -fregattia, 1,59 miljardia euroa (mrde) Huhtikuu: 250 M1A2 Abrams SEPv3 -panssarivaunua, 4,48 mrde Kesäkuu: 3 Kormoran II -miinantorjunta-alusta, 532 me Heinäkuu: 180 K2 Black Panther -panssarivaunua, 3,43 mrde + puitesopimus 820 lisenssi-K2:sta; 32 AW149-monitoimihelikopteria, 1,75 mrde Elokuu: 212 K9A1 Thunder -telahaupitsia, 2,26 mrde + puitesopimus 460 K9PL:stä Syyskuu: 48 FA-50PL -kevythävittäjää, 2,83 mrde; 96 AH-64E Apache Guardian -rynnäkköhelikopteria, yli 10 mrde; 48 Krab-telahaupitsia, 798 me Lokakuu: 288 K239 Chunmoo -raketinheitinjärjestelmää, 3,35 mrde Marraskuu: 2 Saab SIGINT-alusta, 620 me Joulukuu: 2 Airbus S950 VHR -tiedustelusatelliittia, 575 me 2023 Tammikuu: 116 M1A1 Abrams -panssarivaunua, 1,32 mrde Yhteensä: yli 33,5 mrde Tässä olisi hankintamallia Suomellekin. Kelpaisi tällaista arsenaalia kuljetella harjoituksiin sinne sun tänne. |
|
| 15.05.2023 09:30 | Timo Salo: | Kaikki on suhteellista sotavoimaakin ajatellen! Kuulin "asiantuntijataholta" esim. sellaisen väittämän, että Suomen Ilmavoimat pystyy pidättelemään noita erikoisoperaattorin vastaavia n. KAKSI TUNTIA... (sitten täytyy tankata ja ladata) | |
| 15.05.2023 09:43 | Kari Haapakangas: | Kuulostaapa todellakin "asiantuntijataholta". Missään vaiheessa eivät kaikki koneemme ole yhtä aikaa ilmassa, joten pienellä rotaatiolla pystymme kyllä pitämään paria ilmassa vuorokauden ympäri. Sitä paitsi, pitäähän sen hyökkääjänkin tankata ja ladata ;) |
|
| 15.05.2023 09:52 | Petri Nummijoki: | Ukrainassahan Venäjä ei ole saavuttanut ilmaherruutta ja kaiketi Suomen hävittäjäilmavoimat ovat nykyiselläänkin Urkainan vastaavia vahvemmat ja vahvistuvat vuosikymmenen loppuun mennessä vielä huomattavasti. Ilmatorjuntaa Ukrainalla lienee enemmän mutta on se myös pinta-alaltaan suurempi maa ja Suomessakin lienee useampi hanke menossa ilmatorjunnan vahvistamiseksi. | |
| 15.05.2023 09:55 | Timo Salo: | Kovin on ruusunpunainen kuva asioista... Kannattaa lukea esim. historiankirjoja kuinka vastaavan kokoisilla ilmavoimilla pärjättiin 1939/40. Vasta -44 suurhyökkäystä pystyttiin jotenkin topuuttelemaan, kiitos lento-osasto Kuhlmayn. Sittenkin rautaa satoi ihan riittävästi!Pitää myöskin muistaa, että n. 30% koneista on huollossa/korjauksessa/päivityksessä. Tuo Petri N. mainitsema ilmatorjunta on tosiaan laiminlyöty tähän asti, liekkö tulossa asiaan muutosta lähiaikoina? | |
| 15.05.2023 10:05 | Petri Nummijoki: | Toiseen maailmansotaan verrattuna pitää muistaa, ettei Suomella ollut laadullista etua vastustajaan nähden, kuin korkeintaan jatkosodan alussa Brewstereiden ansiosta. Hornettien tilaamisesta (1992) lähtien kaiketi ideana on ollut, että Suomen konekanta pyrittäisiin pitämään laadullisesti kilpailukykyisenä mahdollista uhkaa vastaan. | |
| 15.05.2023 10:05 | Teemu Saukkonen: | Ilman Natoa olisimme vaikeuksissa alta aikayksikön, kalustoa on mutta ei logistiikkaa meren taakse. Ilman sitä ei pitkään panna vastaan. Maantieteelle emme voi mitään, paitsi mikä nyt viime kuun alussa tehtiin... | |
| 15.05.2023 10:08 | Juha Toivonen: | Ennen kaikkea Ukrainassa brutaalia tuhoamissotaansa harjoittava "ystävällismielinen" itänaapurimme, ei tällä hetkellä itse kykene tuottamaan juurikaan nykyaikaista maavoimakalustoa, kuten taistelupanssareita, tai toisiinsa linkittyviä asejärjestelmiä. Kiitos pakotteiden ja niin perivenäläisen, heikon tuotantokulttuurin. Puhumattakaan siitä, että hallitsisivat em asejärjestelmien yhteiskäytön ja koordinoinnin sekä ennen kaikkea soveltamisen muutoksineen äkkinäisesti muuttuvissa taistelutilanteessa. Näistä seikoista johtuen nyt tuolla rassaillaan kasaan onnettoman vanhanaikaista T54, T55, T62 museokalustoa, mistä ikinä niitä saadaan raavituksi kasaan. Ukrainassa on jo lukuisasti tullut todistetuksi se, kuinka itänaapurimme sotilasdoktriini elää edelleen isä aurinkoisen, eli stalinin kautta. Isoilla panssarimuodostelmilla ja/tai jalkaväkirynnäköillä "sankarillisesti uraata huudellen" suoraan vastustajan raskaan kenttätykistön tulitukseen. Ja jälki & lopputulos on varsin rumaa. Tähän on oivan lisämausteen tuoneet Ukrainalle lännestä annetut Javelin-pst ohjukset, ja Carl-Gustav pst singot. Romua ja miestappioita on venäjälle syntynyt. Ja syntyy yhä... |
|
| 15.05.2023 10:55 | Hannu Peltola: | Ei kai kukaan oikeasti kuvittele, että ilmavoimat toimivat kaikilla koneillaan 24/7 ilmassa ilman, että niitä pitää tankata, huoltaa ja aseistaa välillä? Itäkaluston ominaisuuksiin kuuluvat mm. pienempi toimintasäde, suurempi polttoaineenkulutus ja suurempi huoltotarve kuin läntisillä vastineillaan. Voimasuhteiden eroa tasoittaa kummasti, jos läntisillä koneilla voidaan tehdä esimerkiksi 5-6 päivittäistä lentosuoritusta itäisiä 2-3 lentosuoritusta vastaan. Lisäksi tuttu nelikirjaiminen lyhenne tasoittaa jatkossa kummasti voimasuhteita. | |
| 15.05.2023 11:00 | Timo Salo: | Kannattaa katsoa tuo, niin ymmärtää paremmin miksi emme ole osa Venäjän Federaatiota...(ja NATOhan ratkaisee puolustuskykymme ongelmat paljon paremmin, kuin Natsi-Saksa aikanaan): https://areena.yle.fi/1-3245121 | |
| 15.05.2023 11:28 | Erkki Nuutio: | Teemu: Olet väärässä kun väität että mantieteelle emme voisi tehdä mitään. Juho-Kustin aikana ehkä ei voitu. Mutta valtiomme oli toimintakykyinen ja -tahtoinen. Saatoimme laskea teräsverkon Suomenlahden poikki. Siksi emme kuolleet nälkään ja kylmään ja aseitakin saimme. Nyt voimme tehdä Tallinnan tunnelin. Nyt se pitää tehdä! Sitä pitkin taisteluajoneuvot, ammukset ja sotilaat, sekä polttoaineet ja kaikki muu tulevat pikatoimituksina. Pitää loppua se nahjustelu, jota puoluetoverien hankkeissa liihoitellut harakka edusti neljä vuotta. Nahjustelevien ihmisten Suomen pitää lopettaa nahjustelunsa ja ottaa keskeisten EU-maiden (ja NATOn) puoltamana 80% EU-tuki Tallinnan tunnelille. Jaksamme kyllä sen loppurahan maksaa, kun työllisyyttäkin tulee moninverroin vastineeksi. |
|
| 15.05.2023 12:10 | Jouni Halinen: | Mitä minä olen ymmärtänyt asiantilan oikein niin homma rullaa seuraavasti. Noin 40 Hornettia on kerrallaan ilmassa joko menossa tehtävälle/tehtävällä/tulossa tehtävältä ja noin 20 yksilöä on maassa varustelussa. Ja jos en aivan väärin muista, niin tätä demottiin jokin aika sitten seuraavasti. Eli 60 koneesta muodostettiin 15 kpl 4 koneen parvea ja nämä sitten (etelästä pohjoiseen) ottivat vauhtia Suomen läntisiltä rajoilta itään päin ja tekivät U-käännöksen lähempänä Venäjän rajaa. Muistan lukeneeni tästä lehtijutun, en nyt kylläkään löydä sitä?. Löytääkö joku muu?. Nythän on aloitettu isot rakennustyöt ainakin Kuopiossa ja Rovaniemellä, jossa mm. parannetaan kenttien kantavuutta (isot sotilaskuljetuskoneet) koneille louhitaan kalliosuojat ym. Joten tulevaisuudessa naapurin on aika vaikeaa hahmottaa missä koneita kulloinkin säilytetään. Muille siviililentokentille ja varalaskupaikoille olisi fiksua rakentaa kevyempiä (näkö) lentokonesuojia. Jos joitain kiinnostaa, niin tästä voi lukea aiheesta enemmän: Kimmo Moisio jatkuvan lentokelpoisuuden hallinta ja kehittäminen, Diplomityö https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/123456789/25078/Moisio.pdf?sequence=4 |
|
| 15.05.2023 14:02 | Esa J. Rintamäki: | Herra Petri N., unohdit Messerschmitt Bf109 - hävittäjien hankinnan 1943. Tosin isojen sotaherrojen laatima toivomuskirje "Adolf Hitler - joulupukille" oli toteutunutta huomattavasti pitempi. Siksikin, kun saksalaisilla alkoi tuossa vaiheessa sotaa olla omaakin tarvetta ihan riittämiin. Listalla oli mm. Messerschmitt Me 110 - yöhävittäjiä tutkalla varustettuna, laivueen verran. Sitäpaitsi Saksan sotataloustilanteen huonouden vuoksi lentokonevalmistuksen tuotannonsuunnittelu oli täysin tolkutonta, ennenkuin Albert Speer pääsi asiaan kiinni. (Adolf H.:lla itsellään EI OLLUT minkäänlaista sotasuunnitelmaa vielä syyskuun alussa 1939, ellei uhoamista elintilan ottamisesta Neuvostoliitolta sellaista ollut.) Gefechtsverband Kuhlmeystä oli todella isosti apua kriisitilanteessa, mutta ei Saksa sitä pelkästään hyvää hyvyyttään tänne käskyttänyt. Toisena tekijänä oli Kuhlmeyn ja oman porukkamme vahva motivaatio pistää kampoihin Isä Aurinkoiselle. |
|
| 15.05.2023 14:59 | Timo Salo: | Saman huomion tein kuin Esa, Mersu oli Suomen Ilmavoimien palveluskäytössä vuoteen 1954, eli kymmenen vuotta! Ei ihan mopo ollut, kuten Brewster, jonka amerikkalaiset laivaston lentäjät hylkäsivät "huonona" koneena...? (hävisi kömpelönä koneena mm. Mitsubishi Zerolle pacificilla. Tosin esim. Ilmari Juutilaisen käsissä sekin Möhkö muuttui tappokoneeksi!) | |
| 15.05.2023 16:42 | Petri Nummijoki: | Messerschmitt Bf109 oli epäilemättä valtava parannus Suomen aikaisempiin hävittäjäkoneisiin verrattuna mutta 1943-1944 oli Neuvostoliiton ilmavoimillakin konekanta eri tasolla, kuin talvisodassa tai jatkosodan alussa. En siinä mielessä näkisi, että Suomella oli Messerschmitt Bf109-koneiden kanssakaan laadullinen etu vastustajaan nähden koneiden puolesta. Käytännössä etu saattoi olla sitä kautta, että neuvostolentäjien taitotaso oli ilmeisesti hyvin kirjava. | |
| 16.05.2023 00:23 | Esa J. Rintamäki: | Herra Petri N. Minun mielestäni Mersu Bf109:istä oli todella isosti apua, kun muu suomalaisten hävittäjäkonekanta alkoi olla lentävän ilmailumuseon luokkaa. Bf109 oli alun perin suunniteltu torjuntahävittäjäksi, mihin se sopi erinomaisen hyvin: raakaa moottorin tehoa mahdollisimman pienessä lentorungossa (huima nousukyky kentältä startista korkealle "vastaanottokomiteaksi"). Toimintasäde tällöin ei saanut kovin suurta painoarvoa. 109:ää tosin ryöstöviljeltiin myöhemmin vaatimalla toimintamatkaa; siihen hiukan auttoi 300 litran lisätankki. Tykkiaseistuskin siinä vaiheessa, kun esim. britit turvautuivat vastaavasti Spitfireissään ja Hurricaneissaan kahdeksaan kiväärikaliiperiseen konekivääriin. Näin siis vielä Englannin-taistelun aikana 1940. (Spitfire myös syntyi torjuntahävittäjäksi.) Ei silti, muutaman sekunnin sarjalla "Battler Britton" nakkasi konekivääreillään noin 90 kg metallia "hunniin". Ja yleensä onnistui tiputtamaan Fritzin taivaalta. Oli maalitauluna sitten Heinkel, Dornier tai Mersu. Osuma nestejäähdytysjärjestelmään tiesi yleensä vain parin minuutin lentoaikaa ja slyyt. Mersussa hyvää oli aseistuksen keskittäminen, tulivoimaakin oli: G-6-versiossa kaksi 13 mm kookoota nokalla ja potkurinakselilla 20 mm MG 151 - tykki. Pommikonetorjuntoihin tosin oli lisävarusteena 20 mm siipitykit, mutta ketteryys siinä kärsi. "Tykkiveneellä" sai tosissaan vääntää temppua taivaalla liittoutuneiden saattohävittäjien kanssa, että pääsisi kotitukikohtaan ehjin nahoin. Expertit pääsivät. Noviisit ei. Mersua pidettiin oivallisena sotavehkeenä, motivoituneiden ässiemme käsissä. Lentomestari Ilmari Juutilainen, kun häneltä kerran kysyttiin, että miltä tuntuu ampua vihollista Mersun tykillä: - "On kuin työntäisi vihollista punahehkuisella rautakangella perseeseen." Suomalaisten valttina oli ampumataito, yhdistettynä heiluritaktiikkaan. Toisin sanoen: korkealta syöksy vauhdilla vihollisen niskaan, ta-ta-ta-ta-ta ja veto vauhdin avulla takaisin ylös. Mersulla ei suositeltu kurvataistelua, nopeus oli valttia. Venäläisiä rasitti kovasti sekin, ettei Stalinin Neuvostoliitossa mitenkään kannustettu yksilösuorituksiin. Stalinin puhdistukset juuri ennen sotaa opettivat sangen ankaran läksyn! Lend-Leasesta oli apua, mitä konekantaan tulee, mutta juuri edellä mainitusta syystä iivanat eivät oikein arvanneet ottaa täyttä hyötyä esimerkiksi Spitfireistään irti. Tämä on tosiasia, koska Stalinin ajan pahamaineisessa rikoslaissa, pykälässä 58, oli rangaistavaksi määrätty "ulkomaisen tekniikan ihailu" (!). Tosin, venäläiset oppivat kyllä sotimaan hävittäjäkoneilla, kunhan he saivat lentokonetehtailtaan kelpo työkaluja (LaGG - 3 oli "melkein" hätäratkaisu, samoin MiG - 3.) La - 5 ja sen FN-versio plus La - 7 olivat jo kovan luokan vehkeitä. Lentäjistä sen verran, että nimekkäistä venäläisässistä tietääkseni ainakin Boris Safonov taisteli talvisodan aikana suomalaisia vastaan, koneensa oli ketteräksi tunnettu I - 16 "Rata". Safonov tosin kaatui myöhemmin ilmataistelussa. Neukkujen isot pojat (muun muassa Ivan Kozhedub, 62 ilmavoittoa) taistelivat etelässä, saksalaisia vastaan. Ja olipa punatähtikoneiden puikoissa naisiakin: Lilija Litvak, muun muassa. Niin ja Lend-Leasesta vielä, onneksi jenkit varjelivat mustasukkaisesti omaa P-51D (Merlin) - Mustangiaan. Sen kanssa Mersulla oli kyllä jumppaamista selviytymistä ajatellen, kertoivat jotkut saksalaisässät. Allison - Mustangia jotkut "ilmailutarhamme" pilotit kohtasivat taivaalla. |
|
| 16.05.2023 00:31 | Esa J. Rintamäki: | Herra Erkki, "mustelmahallituksen" järkevyyttä voidaan arvioida vasta sitten, kunhan hallitustyöskentelyä on kestänyt jonkin aikaa. Ainakaan en itse millään pysty pitämään perussuomalaisia erityisinä järjen jättiläisinä: ovat kuin viulunsoittajia, joilla on viulussa vain yksi kieli! Sitä jaksavat kitkuttaa, ihan kuin maailmassa ei mitään muuta olisi! Hehkuttaminen jo nyt ei vielä todista oikeastaan mitään, eikö vain? |