15.05.1968 / Anttila

15.05.1968 Högåkerintien tasoristeys Anttilan länsipuolella 15.5.1968. Anttilan liikennepaikka on kuvan vasemman reunan ulkopuolella.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Tapio Keränen
Lisätty: 15.05.2023 08:10
Muu tunniste
Rautatieinfra: Merkki
Sijainti: Linjalla
Vuodenajat: Kevät

Kommentit

15.05.2023 09:20 Erkki Nuutio: Katselin Suomen karttakirjasta 1920 (suurennettu näköispainos, Karttakeskus 2009) kartasta 11C Andersböke / Anttilaa.
Anttilan vaiheilla Sipoo - Porvoo -tie ylitti ja vaihteli radan puolta neljän tasoristeyksen voimin.
Tämä kuva esittänee yhtä näistä neljästä tasoristeyksestä.
Mutta mikä kuvassa näkyvistä teistä on (Helsinki / Kerava -) Sipoo - Porvoo -tie, siis oman aikansa pää/pikatie?
Oliko se mäeltä laskeutuva tie, joka tässä tasoristeksessä vaihtaa puolta?

Mainitussa kartassa ei Anttilan tienoilla haarautunuti muita teitä kuin Andersbölen / Michelsbölen kylätie.
Vasta Hinthaaran kohdalla Sipoo - Porvoo -tiehen liittyi, tasoristeyksen ylitettyään Mäntsälästä tullut tie.
15.05.2023 09:40 Kari Haapakangas: Taitaapa kyseinen tie olla kuvaajan selän takana. Veikkaisin kuvauspaikaksi tätä:

https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/ka​rttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n​=6694991.697495947&e=411520.04979886016&​title=Kuvaaja&desc=&zoom=12&layers=W3sia​WQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z
15.05.2023 10:13 Tapio Keränen: Kari on oikeassa.
15.05.2023 11:43 Erkki Nuutio: Kartta näyttää tosiaan kuvauskohdan. Silloin kuvasta näkyvistä kahdesta tiestä toinen lienee Andersböleen ja Michelsböleen vievä kylätie?
15.05.2023 14:43 John Lindroth: Kuva on varsinainen rautatieidylli!
15.05.2023 15:57 Tapio Keränen: Michelsböleen vievä Kurkisuontie (11748) on Anttilan (Andersböle) aseman itäpuolella. Kuvassa näkyviä teitä pääsee vain lähimaatiloille.
15.05.2023 16:23 Kurt Ristniemi: Ja tässä sama vielä Google Mapsin StreetViewssa:
https://www.google.com/maps/@60.3816021,​25.3950978,3a,75y,162.28h,89.36t/data=!3​m6!1e1!3m4!1shCGIFCNJInIyRLIt8omi6w!2e0!​7i13312!8i6656
16.05.2023 00:42 Esa J. Rintamäki: 15.5.1933 alkoi uusi aika rautateiden historiassa: silloin alkoi kulkea nopea moottoripikajuna Berliinin - Hampurin välillä. Juna oli kaksivaunuinen "Lentävä Hampurilainen" (dieselsähköinen kiituri).

Siitä se sitten alkoi: Suomessa Dm4 - kiitojunan jälkeen Porkkana ja nykyisin kehityksen "korkeana" huippuna muovidild - hupsista, eikun Pendolino.

Puhumattakaan Burlington Zephyristä, Lyntogista, TEE - kiitojunista, Settebellosta, TGV:stä, IC 125:stä, Blauer Blitzistä ym.
16.05.2023 06:34 Kari Haapakangas: "Lentävä Hampurilainen" toi kummasti mieleen mäkkärin tuoreen rekrymainoksen...
16.05.2023 20:28 Jukka Peltonen: Onkohan kuvassa vasemmalla kasa lumiaitoja joitä käytettiin paikoissa joissa lumi helposti kinostui raiteille.
17.05.2023 09:25 Juha Kutvonen: Ja jo ennen Dm4:ää Suomessa VR asetti kulkuun "Lentävän tamperelaisen" aikataulukauden 103 alusta 15.5.1934. Aluksi vain kesän ajaksi, mutta suuren suosion vuoksi junan liikennöintiä jatkettiin myös talvikaudeksi.
19.05.2023 22:13 Esa J. Rintamäki: Alkuperäisessä Lentävässä Tamperelaisessa, junaparissa P 47/P 48 akseliluku oli 20, eli viisi neliakselista vaunua. Aikataulussa junapainoksi oli ilmoitettu 120 (200) t.

Sittemmin Lentävä Tamperelainen [Fliegender Nääsviller" (!) heko heko!] sai kalustokseen Dm4 + kiitojunarungon. Asiaa julistettiin Aamulehdessä kissankokoisin kirjaimin (lievää liioittelua - varoitus!).

Saksassa, ennen sotaa, "lentäviä junia" oli muitakin:

Fliegender Kölner (Berliini - Köln)
Fliegender Frankfurter (Berliini - Frankfurt am Main)
Fliegender Stuttgarter ja
Fliegender Schlesier, joka kaahasi Sleesiaan, Beutheniin.

Sota teki nopean lopun tälle liikenteelle 1939.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!