15.05.1968 / Anttila
15.05.1968 Högåkerintien tasoristeys Anttilan länsipuolella 15.5.1968. Anttilan liikennepaikka on kuvan vasemman reunan ulkopuolella.
Kommentit
| 15.05.2023 09:20 | Erkki Nuutio: | Katselin Suomen karttakirjasta 1920 (suurennettu näköispainos, Karttakeskus 2009) kartasta 11C Andersböke / Anttilaa. Anttilan vaiheilla Sipoo - Porvoo -tie ylitti ja vaihteli radan puolta neljän tasoristeyksen voimin. Tämä kuva esittänee yhtä näistä neljästä tasoristeyksestä. Mutta mikä kuvassa näkyvistä teistä on (Helsinki / Kerava -) Sipoo - Porvoo -tie, siis oman aikansa pää/pikatie? Oliko se mäeltä laskeutuva tie, joka tässä tasoristeksessä vaihtaa puolta? Mainitussa kartassa ei Anttilan tienoilla haarautunuti muita teitä kuin Andersbölen / Michelsbölen kylätie. Vasta Hinthaaran kohdalla Sipoo - Porvoo -tiehen liittyi, tasoristeyksen ylitettyään Mäntsälästä tullut tie. |
|
| 15.05.2023 09:40 | Kari Haapakangas: | Taitaapa kyseinen tie olla kuvaajan selän takana. Veikkaisin kuvauspaikaksi tätä: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6694991.697495947&e=411520.04979886016&title=Kuvaaja&desc=&zoom=12&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z |
|
| 15.05.2023 10:13 | Tapio Keränen: | Kari on oikeassa. | |
| 15.05.2023 11:43 | Erkki Nuutio: | Kartta näyttää tosiaan kuvauskohdan. Silloin kuvasta näkyvistä kahdesta tiestä toinen lienee Andersböleen ja Michelsböleen vievä kylätie? | |
| 15.05.2023 14:43 | John Lindroth: | Kuva on varsinainen rautatieidylli! | |
| 15.05.2023 15:57 | Tapio Keränen: | Michelsböleen vievä Kurkisuontie (11748) on Anttilan (Andersböle) aseman itäpuolella. Kuvassa näkyviä teitä pääsee vain lähimaatiloille. | |
| 15.05.2023 16:23 | Kurt Ristniemi: | Ja tässä sama vielä Google Mapsin StreetViewssa: https://www.google.com/maps/@60.3816021,25.3950978,3a,75y,162.28h,89.36t/data=!3m6!1e1!3m4!1shCGIFCNJInIyRLIt8omi6w!2e0!7i13312!8i6656 |
|
| 16.05.2023 00:42 | Esa J. Rintamäki: | 15.5.1933 alkoi uusi aika rautateiden historiassa: silloin alkoi kulkea nopea moottoripikajuna Berliinin - Hampurin välillä. Juna oli kaksivaunuinen "Lentävä Hampurilainen" (dieselsähköinen kiituri). Siitä se sitten alkoi: Suomessa Dm4 - kiitojunan jälkeen Porkkana ja nykyisin kehityksen "korkeana" huippuna muovidild - hupsista, eikun Pendolino. Puhumattakaan Burlington Zephyristä, Lyntogista, TEE - kiitojunista, Settebellosta, TGV:stä, IC 125:stä, Blauer Blitzistä ym. |
|
| 16.05.2023 06:34 | Kari Haapakangas: | "Lentävä Hampurilainen" toi kummasti mieleen mäkkärin tuoreen rekrymainoksen... | |
| 16.05.2023 20:28 | Jukka Peltonen: | Onkohan kuvassa vasemmalla kasa lumiaitoja joitä käytettiin paikoissa joissa lumi helposti kinostui raiteille. | |
| 17.05.2023 09:25 | Juha Kutvonen: | Ja jo ennen Dm4:ää Suomessa VR asetti kulkuun "Lentävän tamperelaisen" aikataulukauden 103 alusta 15.5.1934. Aluksi vain kesän ajaksi, mutta suuren suosion vuoksi junan liikennöintiä jatkettiin myös talvikaudeksi. | |
| 19.05.2023 22:13 | Esa J. Rintamäki: | Alkuperäisessä Lentävässä Tamperelaisessa, junaparissa P 47/P 48 akseliluku oli 20, eli viisi neliakselista vaunua. Aikataulussa junapainoksi oli ilmoitettu 120 (200) t. Sittemmin Lentävä Tamperelainen [Fliegender Nääsviller" (!) heko heko!] sai kalustokseen Dm4 + kiitojunarungon. Asiaa julistettiin Aamulehdessä kissankokoisin kirjaimin (lievää liioittelua - varoitus!). Saksassa, ennen sotaa, "lentäviä junia" oli muitakin: Fliegender Kölner (Berliini - Köln) Fliegender Frankfurter (Berliini - Frankfurt am Main) Fliegender Stuttgarter ja Fliegender Schlesier, joka kaahasi Sleesiaan, Beutheniin. Sota teki nopean lopun tälle liikenteelle 1939. |