??.??.???? / Turku tavara
??.??.???? Mikä paikka???
Kommentit
| 26.05.2023 08:22 | Kari Haapakangas: | Aakeenlaakeeta kuin soramontussa, mutta eikö tuolla taustalla ole kallioleikkaus? | |
| 26.05.2023 08:33 | Erkki Nuutio: | Muuten ehdottaisin Römpöttiä, mutta siellä ei ollut kuvan kallioleikkausta. Römpötin kylässä oli luonnonsatamasta muodostunut mittava Makslahden (koko)puutavaran vientisatama. Siellä oli 1930-luvulla yhdeksän pistoraidetta laivattaviksi purettavia tukkikuormia varten. Tukit lastattiin laivoihin pääosin redillä (eli uitettiin laivan vierelle). Lautatavaralle oli lyhyitä laitureita. Makslahden asema oli heti sataman eteläpuolella. (Toivo Tikka: Römpötti - Satamakylä Koivistolla, Römpötin kylätoimikunta 1989, 206 s). Mieleen tuli myös Koiviston satama (tekeillä), mutta kallioleikkaus taitaa puuttua sieltäkin. |
|
| 26.05.2023 09:01 | Panu Breilin: | Koiviston satamaradalla taisi olla vain matalampi (maa)leikkaus ja ympäristö siellä oli muutenkin erilaista radan poikki kulkeneine maanteineen jne. Rauman satamaradalla oli tämän oloinen raiteisto myös ja siellä lisäksi on kallioleikkaus. Mutta kalliot eivät ole noin jyrkkiä. |
|
| 01.06.2023 18:21 | Erkki Nuutio: | Röytän saha paloi 1927 ja satamaa sinne rakennettiin samana vuonna. Rata Torniosta avattiin syyskuussa 1928. Tässä ei kai tehdä satamaa Röyttään, koska varsinaisia kalliota ja kallioleikkausia ei Röytässä kai ollut. Tähän raidekarttaan voinee alustavasti laittaa 1928 : http://www.vaunut.org/kuva/151520?paik=R%C3%B6ytt%C3%A4 |
|
| 01.06.2023 21:45 | Erkki Nuutio: | Todettakoon, että Rautatiehallituksen vuotta 1928 koskevan kertomuksen (netissä, s.17) mukaan: "Talven [1927/28] aikana kuljetettiin maata hevosilla Röytän aseman leikkauksesta aseman ja syväsatamalaiturin väliseen meripenkereeseen, ja kevääseen mennessä saatiin leikkaustyö suoritetuksi....." "Heti maan sulamisen jälkeen alotettiin puuttuvan pengertäytteen kuljetus junilla Kokkokankaan sorakuopasta Näätsaaren-Selleen väliselle tulva-alueelle. Kun kiskotus saatiin kesäkuun kuluess jatketuksi syväsatamalaiturille asti, vedettiin täytemaata myös meripenkereelle. Elokuun loppuun mennessä rata tul sorastetuksi ja tarkistetuksi..." Selostus lisää oleellisesti mahdollisuutta, että kyse olisi Röytästä kevätalvella 1928. Röytän maaperässä oli kerros karkeaa moreenia. Kuvan leikkaus sopii hyvinkin tehdyksi moreeniharjanteeseen. Sorajunan vaunusto on hyvinkin voinut olla kuljettamassa pengertytettä Kokkokankaalta. Käsittäksen karkea moreeni on varsin sopivaa pengertäyttöihin. |
|
| 01.06.2023 22:07 | Eljas Pölhö: | Vähän vaikea kuvitella tätä kuvaa Röyttään. Olen kopsannut koko rakennuskertomuksen mapin ja mielestäni silloin Röytässä ei ollut 3-raiteista ja toista 1-raiteista haaraa. Tosin silloin kuvatessani innostuin eniten Röytän sähköraitiotien ja VR:n välisestä kirjeenvaihdosta ja näiden ratojen tasoristeysjärjestelyistä. Jollekin sivustolle olen muistaakseni laittanut useammankin kartan tai dokumentin (vai jäikö vain aikeeksi?) kuin vorgiin sivulle http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,13858.0.html | |
| 01.06.2023 22:55 | Petri Kiviniemi: | Ei tää sitte Turku olis. Heikkilästä. | |
| 01.06.2023 23:32 | Panu Breilin: | Sieltähän tämä selkeästi on. Kaikki yksityiskohdat täsmäävät. Kuvausvuosi taitaisi aikaisintaan olla noin 1936, koska sinä vuonna Turun uusi tavara-asema valmistui. Toisaalta vuodelta 1948 tämä ei voi enää olla, koska ilmakuvan perusteella taustalla näkyvää kallioleikkausta oli silloin jo alettu leventää etelälaidastaan. | |
| 02.06.2023 08:26 | Erkki Nuutio: | Hyvä kun voidaan päätyä Turkuun. Ajoitusta olisin kyllä aikaistamassa 20-luvun lopulle. Vaikka kyse ei ole ammattikuvaajan otoksesta, viittaa filmi ja kamera mieluummin niille ajoille. VR 1912/37 II sivulla 314 on valokuva Turun tavara-aseman raiteista ilmeisesti 30-luvun puolivälin vaiheilta. Suunnitelma tuli kuvan muotoiseksi vuonna 1925, joten toteutuksen aloitus 20-luvun lopulla on luultavaa. |
|
| 02.06.2023 11:14 | Panu Breilin: | Oikeassa laidassa olevan työntekijän virkalakki näyttäisi olevan kesäkuussa 1929 käyttöönotettua mallia. | |
| 02.06.2023 18:06 | Esa J. Rintamäki: | Herra Panu, tätä virkalakkia kutsuttiin Vega - lakiksi, lakkitehtaan nimen mukaan. Puhekielessä "Veeka". | |
| 02.06.2023 21:30 | John Lindroth: | Veekasta tulee mieleen höyryveturin öljykupin lanka. | |
| 02.06.2023 22:33 | Jarmo Pyytövaara: | Eiköhän paikka ole, sata varmasti, Turun tavara-aseman vaihteista. Vuoden 1939: https://opaskartta.turku.fi/IMS/?layers=Opaskartta&lon=Turku%20ilmakuva%201939&cp=6704255,23459470&z=2 ja 1598 https://opaskartta.turku.fi/IMS/?layers=Opaskartta&lon=Turku%20ilmakuva%201958&cp=6704255,23459470&z=2 molemmissa Ilmakuvissa näkyy kolme makasiinia, jotka ovat ilmeisesti, paikallisen kartanon makasiineja. Kiitos Petri, erinomaisesta vinkistä. |
|
| 27.09.2024 09:25 | Kurt Ristniemi: | Vega oli kyllä tamperelaisen lakkitehtaan nimi (Oy Lakkitehdas Vega), mutta vasta vuodesta 1928, ks. https://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/vegalakkitehd.shtml Lakkimallin Vega-nimi syntyi paljon aiemmin, vuonna 1880, kun Nordenskiöld palasi Vega-laivallaan koillisväylän tutkimusmatkaltaan. Laivan miehistöllä oli Venäjän laivaston käyttämä lakkimalli. Malli, jota alettiin sitten kutsua Vega-lakiksi. ks. https://venelehti.fi/veneilyvaatteiden-historia-kiiltolippa-valistuneille-vega-hattu/ Oman kiiltävälippaisen Vega-lakkini ostin joku vuosi sitten Wahlmanin Sofiankadun myymälästä Helsingissä. Enää lakkimalli ei näytä kuuluvan kaupan valikoimaan. |