25.08.1953 / Everett, WA, Yhdysvallat
25.08.1953 Nykyaika alkoi näkyä 1950-luvun alussa myös Pacific Northwestin tärkeimmässä postijunassa, Great Northern Railwayn the Fast Mailissa. Tässä päivälleen 70 vuotta sitten otetussa kuvassa EMD:n F7 #363-C on jo korvannut junan veturina perinteisen S-2 -sarjan Northern-höyryveturin. Kuvassa Fast Mail, juna #27, on juuri kaartamassa Everettin Great Northern -asemalle. Kuvaaja on ilmeisesti ottanut kuvan Terminal Avenuen varrella olevan talon yläkerroksesta. Onneksi vanhaan 6*6 laatikkokameraan on löytynyt Kodachromea, joten saamme nauttia värikuvasta!
Kommentit
| 25.08.2023 09:06 | Esa J. Rintamäki: | Onko tuon ensimmäisen vaunun sivuovessa oleva musta "mutkarauta" se kuuluisa postisäkin sieppauslaitteen osa? Se oli kehitetty nappaamaan postisäkki junaan radan vieressä olleesta teliineestä ja vielä täydessä vauhdissa. Ilkka Teerijoki: Postivaunun matkassa - kirja (s. 98): - Yksinkertaisia postinsieppaajia oli käytetty Yhdysvalloissa 1860-luvulta lähtien. - [Suomessa] postinsieppaajien asentamiseen ryhdyttiin ilmeisesti vuoden 1898 lopulla. Sellaiset oli tarkoitus asentaa Helsingin-Pietarin radan postivaunuihin n:o 9997 - 10000 sekä kaikille asemille Pietarin ja Viipurin välille paitsi Kämärään, Terijoelle, Valkeasaareen ja Lanskajaan. Viipurin ja Helsingin välille sieppaajat suunniteltiin [asennettavaksi] Nurmeen, Uttiin, Korialle, Herralaan, Jokelaan, Järvenpäähän, Tikkurilaan ja Malmille. Hyvinkään-Hangon radalla junien nopeus ja tiheät asemavälit vaikeuttavat rengaspussien käyttöä ja postinsieppaajat tarvittiin Selkiin, Otalammelle, Ojakkalaan, Virkkalaan ja Kirkniemeen. Lisäjsi mukaan otettiin Käyrä Turun lähellä ja Munakka Seinäjoen-Vaasan radalla. Suurista odotuksista huolimatta postinsieppaajat havaittiin pian ilmeisen epäkäytännöllisiksi. Jo 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä uusia postivaunuja suunniteltaessa postihallitus mainitsi , etteivät ne vastanneet tarkoitustaan. Myöhemminkään postinsieppaajia ei otettu Suomessa käyttöön, vaikka ne kehittyivät maailmalla. Englantilaisissa postijunissa käytettiin postin sieppaajia , jotka vaihtoivat jopa parikymmentä säkkiä miltei täydessä vauhdissa. Rengaspussien käyttötapa oli saman tapainen kuin kohtauslappurenkailla, tosin junan nopeuden piti olla 15 km tunnissa. |
|
| 25.08.2023 10:20 | Hannu Peltola: | Esa, kyllä postivaunussa (Railroad Post Office, RPO) oven kohdalla on postisäkkisieppari. Nämä olivat tosiaan yleisiä Yhdysvalloissa. Palaan vaunun #30 historiaan, kun olen lähdeaineiston ääressä. | |
| 25.08.2023 10:54 | Hannu Peltola: | Veturi on EMD:n valmistama klassinen F7A valmistusnumerolla 11071 ja tämä valmistui EMD:ltä lokakuussa 1950. Alkuperäinen veturinumero oli 275-B, mutta jo vuonna 1950 numeroksi muutettiin 363-C. Great Northern käsitteli alkuvuosina dieselveturiyksiköitä kiinteinä ja tämä oli alunperin toinen ohjaushytiilinen veturi A+B+A -veturiyksiköstä 363 A-C. Varsin pian nämä kiinteät veturiyksiköt purkautuivat mm. eriaikaisten konepajakäyntien seurauksena. Veturi edustaa varsinaista EMD:n kultakautta, vuosien 1949 ja 1953 välillä EMD valmisti peräti 2393 A-yksikköä ja 1463 ohjaushytitöntä B-yksikköä. Yhden veturin teho oli 1500 hevosvoimaa (1100 kW) ja näitä pystyi liittämään tarvittavan määrän yhdeksi veturiyksiköksi (esimerkiksi 6 F-yksikköä ei ollut ollenkaan tavaton näky!). Voimanvälitys on sähköinen ja teleinä toimivat ruotsalaisen herra Blombergin 1930-luvulla suunnittelemat Blomberg B -telit. Tämä kuvan yksikkö on varustettu henkilöliikenteeseen. Great Northernilla selvä tuntomerkki oli hopeanväriset telit henkilövetureissa. Henkilöveturin välitys oli nopeampi, suurin sallittu nopeus oli peräti 102 mph (164 km/h). Tässä veturissa oli höyrynkehitin henkilövaunujen lämmitykseen ja sen poistoputki on katolla takimmaisena. Sen edessä katolla oleva laatikko on dynaamisten jarrujen lämmönvaihtimen tuuletin, sitten on moottorin kolme tuuletinta, moottorin pakoputki (poikittainen suorakaide), radioantenni ja vihellin. |
|
| 27.08.2023 16:33 | Hannu Peltola: | Postivaunu #30 on Pullman Standardin valmistama vuonna 1918 ja vaunu oli Great Northernilla käytössä vuoteen 1967, jolloin postin kuljetus junissa #27/#28 päättyi. Vaunun sisäpituus oli 60'1'' ja kokonaispituus 64'9''. | |
| 27.08.2023 17:54 | Esa J. Rintamäki: | Eli sisäpituus n. 18,3 metriä ja kokonaisuudessaan noin 19,7 metriä. Kiitokset, herra Hannu. |
|
| 28.08.2023 16:37 | Marko Nyby: | Mikähän tuo taustalaiturin kovasti kontinnäköinen kuljetussysteemi oikein on. Ainakin yleisen logistiikka-folkloren mukaanhan moderni konttiliikenne on syntynyt Malcolm McLeanin ideasta vasta 50-luvun jälkipuoliskolla, esim. https://mccontainers.com/blog/the-history-of-containers/ Toki pioneereja "epästandardeilla" konteilla on ollut jo aiemminkin, mutta en heti löytänyt tälle alueelle sopivaa. Sataman lyhyessä historiassakin mainittiin konttinosturit vasta 2005: https://www.heraldnet.com/business/port-of-everett-history-at-a-glance/ Kovasti kiinnostava pähkinä, eiköhän tuo kuva ole historiallisesti tarkka? |
|
| 28.08.2023 16:42 | Hannu Peltola: | Taustakuva on minun ottamani marraskuussa 2019, kun edellisen kerran kävin Everettissä. Kuva on kyllä oikeasta kohdasta, mutta 66 vuodessa ehtii ympäristöön tulla muutoksia! Sinällään kuva kokonaisuutena toimi minusta ihan hyvin taustana, mm. nosturit ovat sopivan antiikkisen näköisiä. Epäkohtina ovat mm. kontti ja Everett Naval Stationin rakennukset, jotka ovat selvästi uudempia kuin pienoisrautatien aikakausi 1947-1953. EDIT vielä: Kuva ei siis ole missään nimessä historiallisesti tarkka, vaan pienoisrautatieharrastajan luoma illuusio tuosta ajasta! |
|
| 28.08.2023 19:37 | Marko Nyby: | No niin, olihan siinä jotain hämärää :) Ehkä pikku retusointi sallitaan, esim. nosturin oranssit "tartuntakäpälät" pois ja konteista laiturirakennuksia tai muu varastorakennuksen näköinen. Naval Stationia ei heti tajua, se voisi ehkä jäädäkin. |