18.09.2023 / Hagenwerder, Saksa
18.09.2023 Hagenwerderin aseman luona on museoalue josta löytyy inni iso kaivuukone kuin myös hiilen kuljetukseen käytetty sähköveturi ja vaunukin
Kommentit
| 03.10.2023 21:09 | Heikki Jalonen: | Kuvassa esiintyvän kaivupyöräkoneen, Bagger 1452, rakensi vuonna 1961 VEB Schwermaschinenbau Lauschammerwerk. Lauschammer sijaitsee eteläisessä Brandenburgissa, noin 50 km Dresdenistä pohjoiseen. DDR-kaudella tehdas kuului TAKRAF-raskaskombinaattiin. Tehdas toimii edelleen ja on (yksityistetyn) TAKRAF GmbH:n valmistava yksikkö, tuotteinaan mm. foorumin aihealueeseen sopivat rautatienosturit. Työvoimaa on toki paljon vähemmän kuin kombinaattien kultakaudella. Bagger 1452 aloitti ruskohiilen kaivun Phönix-kaivoksella lähellä Leipzigia, toimien siellä vuoteen 1968 jolloin kenttä suljettiin. Vuonna 1970 kone siirrettiin Berzdorfin kentälle (lähellä Görlitziä) eli nykyiselle sijoituspaikkansa seudulle, jossa se jatkoi hiilen louhintaa vuoteen 1997 saakka. Hiilen noston loputtua kone oli käytössä vielä louhoksen täytössä ja maisemoinnissa aina vuoteen 2001 saakka. Maisemoinnin tuloksena syntyi - paitsi metsän kasvatuspohjaa - myös kokonainen järvi, Berzdorfer See. Kone oli tarkoitus romuttaa urakan loputtua, mutta paikallinen vuorimiesten historiallinen seura sai sen säilymään muistomerkkinä. Koneen työpaino (siirtokuljettimineen) on noin 1950 tonnia, sähkökäytön teho 1650 kW. Kauhoja tuossa kauhapyörässä on 8 kpl, tilavuudeltaan 1.2 m3 kukin. Kaivupyörän kierrosluku oli 6.5 1/min eli minuutissa kone puraisi 52 kauhallista, joten teoreettinen kaivukapasiteetti oli noin 3740 m3 per tunti. Ehkä joku kysyy, onko tuo sitten iso kone? Varsin suhteellista. Takraf on valmistanut isompiakin, paljon isompia. Kuten Bagger 293 (vuodelta 1995) jonka työpaino (siirtokuljettimineen) on noin 14200 tonnia. Kone on edelleen RWE:n toiminassa Hambachin ruskohiilikentällä. Sillä siirtyy massaa noin 10000 m3 tunnissa, siis noin kolminkertainen määrä. Sähkötehoa siihen tarvitaan 16,5 MW, eli kymmenkertainen teho. Myös Krupp on valmistanut vastaavan kokoluokan koneita. Mutta, koska Takraf RB293 suunniteltiin jo DDR-kaudella, siitä tehtiin tietysti 10% suurempi. Ihan vain Erichin iloksi... |
|
| 04.10.2023 00:25 | Uwe Geuder: | > Ehkä joku kysyy, onko tuo sitten iso kone? Varsin suhteellista. Hiiltä semmoisessa avolouhoksessa on suhteellisen pieni määrä, sivukiveä on paljon enemmän. Siksi sivukivikuljetin on valtava laite. Saman firman malli F60 pystyy käsittelemään kerrallaan 60 m korkea sivukivikerros. Laite on 80 m korkea, 240 m leveä ja 502 m pitkä. Se kulkee viidellä normaaliraiteisella radalla. 760:sta pyörästä puolet on vetäviä, kokonaisteho 27 MW. (Kaivinkone tulee erikseen.) Semmoinen löytyy ulkomuseosta ja sen päälle voi kiivetä ohjatussa kierroksessa: https://www.f60.de https://en.wikipedia.org/wiki/Overburden_Conveyor_Bridge_F60 |
|
| 04.10.2023 00:45 | Uwe Geuder: | Ja Saksan lippu lentää, mitä minua vanhana länsisaksalaisena häiritsee. Ei se siihen kuulu. Vaikka DDR siirtyi eilen 33 vuotta sitten historiaan, venäläisten kylvämä militarismi on vaihtunut noilla seuduilla saumattomasti oikeistoradikalismiin. | |
| 04.10.2023 14:33 | Esa J. Rintamäki: | Sehr geehrter Herr Uwe! Ei venäläisten militarismia tarvinnut harppisaksalaisille erityisesti kylvää, sen kun muistuttivat vanhan Preussin velvoittamasta perinteen ylläpitämisestä. Ja sehän sopi kuin suutari Gerhardin nyrkki räätäli Erwinin silmään! Ja mikäs, entiset ammattinsa hallinneet Wehrmachtin sotasedät tilasivat univormunsa entisen kuosin mallisina, tosin ilman natsikotkaa. Niin ja pitihän sitä kypäränkin mallia vähän viilailla, niin johan vot! Sturmgewehr 44:n tilalle Avtomat Kalashnikov, niin johan taas alkoi pelittää. Ja niin perinteikäs "Die grosse Zapfenstreich" sujui kuin vanhasta muistista. Hymyhuulin! Se mitä venäläiset veivät "Mitteldeutschlandissa" turhan pitkälle, oli NKVD:n tuominen sinne Stasiksi. Onhan "eine Kartoffeldeutsche" ihmisenä tyystin erilainen kuin "Nitshevoo"-kasvatuksen saanut laiskanpulskea neukku tai ryssä, ihan mitenkä vain! Eipä silti, "vanha kunnon Reini-setä" alias Reinhard Heydrich ja Heinrich "Heini-setä" Himmler olivat tehneet omat alustavat pohjatyönsä (SS ja RSHA), ikään kuin odottamaan tulevaisuutta. Joka sitten tulikin. |
|
| 04.10.2023 22:07 | Erkki Nuutio: | Yhdistyneen Saksan lipun pitääkin liehua. Ei liene syytä moittia osseja. 40 vuotta he saivat kituuttaa (ne jotka eivät olleet paenneet lihapatojen puolelle). Juuri kun he olivat aloittaneet kotiseutunsa kuntoonlaittamisen, tyrkättiin EU:n avoimien rajojen väärinkäytön seurauksena ulkopuolisten päätöksillä heidän kestettäväkseen paljon maan tapoihin (kuten työntekoon) sopeutumattomia vieraita. Neukkulan paimentamat DDR:n poliisitoimet kansalaisiaan kohtaan olivat inhottavia. Tunnetusti kuitenkin eletyt koettelemukset ovat myös kasvattavia. Omat kokemukseni ammattiasioissa DDR:ssä olivat arvostavia. En kokenut siellä kollegoissa ylimielisyyttä tai välinpitämättömyyttä. |
|
| 04.10.2023 22:35 | Esa J. Rintamäki: | Eikä DDR:n tarvinnut mitenkään hävetä osaamistaan rautatietekniikassa; niin liikkuvassa kuin kiinteässäkin kalustossa. Siitäkin huolimatta, että elokuussa 1961 pystytetty "antifasistinen suojavalli" estikin länsipuolen osaajien tulvimista Ulbricht-valtakuntaan... |
|
| 05.10.2023 08:59 | Heikki Jalonen: | Niinpä. Omassa ammattikirjastossani on edelleen aktiivisessa käytössä useampia Transpressin (VEB Verlag für Verkehrswesen, Berlin, DDR) julkaisemia rautatiealan kirjoja, sekä ison tien että raitiotien asioita koskevana. Paperinsa laadulta melko kevyttä ja keltaista, mutta asiasisältönsä puolesta painavaa, relevanttia ja tiukasti asiaan keskittyvää. Niissä ei myöskään ehdoteta ensimmäiseksi ongelmanratkaisuksi "ohjelmiston päivittämistä ja uudelleenkäynnistystä"... Transpress-kustantamo sinällään on edelleen olemassa, osana Paul Pietsch-kustantamoa, nykyään Stuttgartissa. Vanhoja DDR-aikaisia nimekkeitä kuitenkaan ei liene enää ole tilattavissa. Uusia rautateitä koskevaa kirjallisuutta sitäkin enemmän. Suositan. Webbisivunsa ovat "motorbuch.de". |