18.04.2008 / Pasila alapiha
18.04.2008 Dv12 2706 lähdössä viemään laivattavaa tavaraa Pasilasta Sörnäisiin keväällä 2008.
Kommentit
| 13.10.2023 10:48 | Jimi Lappalainen: | Olen kuullut, että tuon varoituslaitoksen nimi oli Konkola. Olisiko Jouni Hytösellä tarkempaa tietoa? Kilometrilukemaa, poistopäivää ym.? | |
| 13.10.2023 11:27 | Jouni Halinen: | Jimi: Pähkäilin tämän kuvan http://vaunut.org/kuva/164229?u=1809 yhteydessä kuvaajan selän takana olleen (vanhan) sillan kutsumanimeä, arvelin sen olleen Konkolan silta. Nyt herää kysymys, että kumpi oli ensin opaste vai silta, oletettavasti silta ja siitä on sitten saanut varoituslaite nimensä. Mutta mistä on tullut nimi konkola, lähistöllä ei ole ainakaan ole ollut mitään sen nimistä. Olisiko se jonkun henkilön sukunimi?. Esim. ratapihan päällikön tai sillan rakentamisesta vastanneen henkilön?. Halikossa on sen niminen kylä, Mansessa on sen niminen katu ja Jämsässä on sen niminen kartano joka nimi tulee kartanoa hallinneelta patruuna Severus Konkolalta. Se on myös nykyjäänkin käytössä sukunimenä. Olisiko Saarisen Pavella tietoa asiasta, hän kun on näillä nurkin nuorempana pyörinyt, mm. käynyt lähellä olevaa koulua? |
|
| 13.10.2023 14:25 | Jouni Hytönen: | Paras käsillä oleva tieto olisi sijainniksi km 3+240 ja poistopäivä 28.9.2010. | |
| 13.10.2023 14:47 | Juhani Katajisto: | Jouni, Konkola on myös vanha nimitys Pasilan asetinlaite VI:lle. Nimeä näkee käytettävän erilaisissa haavereissa ja muissa Pasilan ratapihalla tapahtumailmoituksiin kirjatuissa tapahtumissa. Esim. Pasilan-Kumpulan-Sörnäisten- satamaradan liikennöimissäännöt 13.10.1965 alkaa. Sörnäisten ja Pasilan välinen liikenne tapahtuu Sörnäisten luvanantavan vaihdemiehen ja Pasilan asetinlaite VI:n (Konkolan) vaihdemiehen tekemällä sopimuksella. Nimi on tullut esiin usein myös, kun laskumäeltä on vierinyt vaunuja väärille raiteille tai pudonnut kiskoilta tai jarrukenkiä jäänyt kiskoille. Olen kuullut myös rautatieläisten käyttävän keskenäisissä puheissaan tästä asetinlaitteesta Konkola nimitystä. En tosin tiedä mistä nimitys tulee. | |
| 13.10.2023 19:18 | Jimi Lappalainen: | Lisää Konkolaa: http://vaunut.org/kuva/74507 (jossa myös linkki erääseen keskustelulankaan) | |
| 14.10.2023 05:50 | Jouni Halinen: | Jimin linkin takaa löytyy toinen linkki josta ”Konkolalle” löytyy selitys. Ylempänä pohdin, josko Saarisen Pavella olisi tietoa asiasta ja hän on juurikin sen kommentissa kertonut. Nimi tulee tosiaan patruuna Severius Konkolalta https://fi.wikipedia.org/wiki/Severus_Konkola jonka tilukset ylsivät näemmä Jämsästä Pasilaan asti?, joista sitten ainakin osa pakkolunastettiin hänen perillisiltään. Aika hyvin olin edellisessä kommentissani ns. ”kartalla”. http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,11860 ”Vr-asuintaloissa on sellainen piirre, että osa taloista on ollut ilman katuosoitetta. Katuosoitetta ei ollut, jos talo oli muun rautatiealueen yhteydessä eikä sillä aa ollut erillistä tonttia, jolla olisi ollut oma katuosoite. Tontin puuttuminen on ollut ylitsekäymätön este katuosoitteelle. En sitten tiedä, miten katuosoite järjestettiin Veturitien yhteydessä Pasilassa. Nyt Toralinna ynnä muut rakennukset saivat katuosoitteen”. ”Rusthollari Severius Konkolan perillisiltä pakkolunastettiin 1900-luvun alussa 4 taloa Pasilassa rautatien alueella ratapihan reunassa. Sen osoite oli hämmentävä Fredriksberg Malmi 43. Rakennukset purettiin pois ratapihan tieltä. Konkola on mystinen nimi, joka liitettiin Savonkadun siltaan ja satamaradan vaihdetupaan konepajan haarassa. ”Katuosoitteen puuttuminen oli muuten aika hankala asia. Aina sai selitellä. Toralinnan kuitenkin kaikki tunsivat, mutta eihän se ollut ainoa rakennus. Vanhoissa sanomalehdissä kirjoitettiin joskus myös hämmentävästi Fredriksbergin asema Malmilla. Fredriksberg liitettiin helsinkiin 1912. Sitä ennen se kuului Helsingin pitäjään, jonka keskuspaikka oli Malmilla. Konkolan tilan nimi ilmeisesti oli myös Malmi, ainakin kartassa on siten merkittynä”. |
|
| 14.10.2023 07:27 | Jouni Halinen: | Pave myös kirjoittaa että jossain kartassa olisi merkintä Konkolan tila/Malmi, tässä voi olla perimmäinen syy sillan ym. muun nimeämiseen "Konkolaksi". Tämä Severius oli lähtöisin pienistä oloista oli pienikokoinen ja osasi hädintuskin lukea ja kirjoittaa. Hän loi kuitenkin huomattavan omaisuuden moninaisilla liiketoimillaan. Mielenkiintoista on se että hän oli alkuperäiseltään nimeltään Halinen (muutti nimensä tilansa nimen mukaiseksi) ja hänen veljensä oli Kalle Halinen, isoisäni isä oli myös Kalle Halinen, kyse on kuitenkin eri henkilöstä. Tällainen video tuli silmille. Kohdassa 15.50 näkyy tämä tasoristeys. Pasilan tasoristeykset, video on kuvattu ilmeisesti vuonna 2003?. laatu on kyllä aika huono. https://www.youtube.com/watch?v=yjKCAzbNIvE ”Videon viimeinen tasoristeys on Konkola joka sijaitsi Sörnäisten satamaradalla (Pasila alapiha- Sörnäinen). Tasoristeyksen varustuksiin kuuluivat risteysmerkit, yksi kova ääninen kello ja kaiutin. Ennen kaiuttimet laittamista siinä oli VMA-kello. Päivystäjä tuli vaunujen kanssa 06.02.1863 avatulta ja 27.04.2009 lakkautetulta Helsinki Sörnäisistä (Sörnäs, 12+194) Nykyään tätä tasoristeystä ei ole kuten ei ole enää Sörnäisten satamarataakaan”. Videon on lisännyt nimimerkki ”junademia” hänellä on lisättynä muitakin R-aiheisia videoita Juutuubeen. https://www.youtube.com/@Junademia Laitoin tämän esille myös kääntöpöydälle. Siellä on esillä laajempi kirjallinen sepustus näistä tasureista. http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,971.msg110401/topicseen.html#msg110401 |
|
| 14.10.2023 10:55 | Jouni Halinen: | Lisäsin kuvapuolelle kuvan vuodelta 1970 jossa esiintyy ”Konkolan” päivistys/taukoppi. Siinä näkyy myös ”pommisorvaamon” radanpuoleinen sisäänkäynti. Voi hyvin kuvitella sen kun tässä lastattiin sodan aikana yön pimeydessä ammuksia rintamalle toimitettavaksi ja nyt sama tilanne on lähempänä kuin koskaan sodan jälkeen. Tällaisen fabriikin oli hyvä sijaita keskeisellä paikalla, työvoimaa oli saatavilla, (olivat pitkälti kauniimpaa sukupuolta), sorvit ym. muut työstökoneet olivat saatavilla läheltä (lähimmillään Pasilan konepajalla) ja sähköä oli saatavilla (näkyy siellä olevan omakin voimalaitos piipusta päätellen?). Ja muutkin fasiliteetit olivat kohdallaan. Alkuperäiseen kysymykseeni viitaten, että kumpi oli ensin opaste vai silta arvioin että silta, väärin meni ensin oli patruuna Severius Konkola. No nyt on "Konkolat" perattu perinpohjin. http://vaunut.org/kuva/164775 |
|
| 14.10.2023 19:18 | Jouni Halinen: | Tämän verran löytyi vielä ”dataa” Severus Konkolan (omaa sukua Halinen) bisneksistä. Puunhankinta sahoille ja sellutehtaalle 1800 - 1920 Vesisahojen myötä metsien puuvarat nousivat ennen näkemättömään arvoon. Sahan perustamislupa edellytti valtion toimesta tehtyä arviota saatavissa olevista tukkivaroista. Esimerkiksi Jämsänkosken sahaa varten vuonna 1792 tarkistettujen metsien tukkimäärä oli 3280 puuta vuodessa. Liiallisen metsänhakkuun pelosta sahausmäärät yleensäkin määriteltiin hyvin pieniksi. Tukit ostettiin aluksi pääosin niistä lähikylien metsistä, joiden puusto oli arvioitu sahoja perustettaessa. Vähitellen hankinta-aluetta laajennettiin naapuripitäjien puolelle. Tukit tuotiin sahoille uittamalla pohjoisesta Petäjäveden suunnasta ja etelästä jokea pitkin. Jämsänjoessa tukit koottiin "litkoihin" joita höyryvene veti. Vaikka joessa uitettiin tukkeja vähän muihin uittoreitteihin verrattuna, saattoi joskus kirkkovenekin joutua keskeyttämään matkansa joessa seisovien puiden takia. Vuonna 1861 perustetun Rekolankosken sahan aloitettua toimintansa puun kysyntä kasvoi edelleen. 1870-luvulla Jämsässä elettiin "suuren tukkiliikkeen" huippukautta. Rekolan sahan myöhemmin ostanut Severus Konkola oli Jämsän tukkikauppojen keskeinen henkilö, jonka puunhankinta ulottui Keiteleen vesistöön saakka. Konkola myi ja välitti puuta myös Jämsänkosken ensimmäiselle sellutehtaalle. Saha käytti suuret tukkipuut, sellunkeittoon sen sijaan kelpasi pienempi puutavara. Tehtaan puunhankinta-alue ulottui Multialle saakka. Vuonna 1893 ilmoitettiin tarvittavan 500 miestä ajamaan massapuita Jämsänkosken tehtaalle. Puuta tuotiin tehtaalle ja sahalle paitsi uittamalla myös hevosella talvisaikaan. Aluksi mitään varsinaista puiden varastoaluetta ei ollut vaan paperipuu- ja halkopinoja oli siellä täällä tehtaan mäellä. Myöhemmin tehtaan poltto- ja paperipuut varastoitiin joen rantaan tehtaan alapuolelle - Alajan kentälle - johon koottiin Päijänteeltä päin tulevat puut. Koskikeskiseen uittamalla tuodut paperipuut nostettiin maalle Saukon mutkaan, nykyisen uimahallin tienoille. |
|
| 19.11.2023 09:55 | Jouni Hytönen: | Tässähän olikin jo Konkolasta keskustelua. Severus Konkola omisti Fredriksbergin villan Pasilassa ja sen yhteydessä oli Konkolan lautatarha. Mitenköhän villan sijainti osuu nykyrataverkolle, onko se jäänyt jo varhain uusien raiteiden alle? | |
| 19.11.2023 16:54 | Jouni Halinen: | Kaima kirjoitti edellisessä kommentissa: ”Severus Konkola omisti Fredriksbergin villan Pasilassa ja sen yhteydessä oli Konkolan lautatarha. Mitenköhän villan sijainti osuu nykyrataverkolle, onko se jäänyt jo varhain uusien raiteiden alle”? Toisessa kuvassa hän kirjoitti: ”Törmäsin sattumalta tämän Konkola-nimen tarinaan. Jämsäläinen mahtimies Severus Konkola (1832-1898) omisti aikanaan Fredriksbergin villan Pasilassa. Sen yhteydessä oli Konkolan lautatarha, josta myytiin puutavaraa pääkaupungin rakentajille. Severus Konkola oli yksi Keski-Suomen rikkaimmista miehistä ja hän oli mukana perustamassa mm. Kansallis-Osake-Pankkia ja Vakuutusyhtiö Suomea”. Pave Saarinen on kirjoittanut: ”Rusthollari Severius Konkolan perillisiltä pakkolunastettiin 1900-luvun alussa 4 taloa Pasilassa rautatien alueella ratapihan reunassa. Sen osoite oli hämmentävä Fredriksberg Malmi 43. Rakennukset purettiin pois ratapihan tieltä. Konkola on mystinen nimi, joka liitettiin Savonkadun siltaan ja satamaradan vaihdetupaan konepajan haarassa”. Löytyykö ratkaisu tästä Kurt Ristimäen lisäämästä kuvasarjasta? http://vaunut.org/sarja/4572 ja varsinkin tästä kuvasta http://vaunut.org/kuva/131856?s=1 kuva taitaa olla niin että itä on yläreunassa ja länsi alareunassa, eli päärata kaartaa oikealle ja Rantarataa ei vielä ole. Kartassa esiintyy myös neljän talon ryhmä ja nimi ”Fredriksberg gård”. Olisko osa rakennuksista kuulunut lautatarhalle?, sitten on vielä talo oikealla puolella merkinnällä ”Ria”?. Tämä kaipaa vielä kuitenkin täsmennystä? Mm. missä kohtaan rakennusryhmä tarkkaan ottaen sijaitsi? |
|
| 19.11.2023 17:43 | Jouni Halinen: | Huomasin vasta nyt että kartassa lukee radan yläpuolella "Fredriksberg-Karis" eli kartassa on rantarata, päärataa kartassa ei ole ollenkaan. Käänsin kuvan vähän fiksumpaan asentoon, nyt paikan pystyy hahmottamaan tarkemmin. http://vaunut.org/kuva/165542?a=1 |